Kasvot koronavilkun takana – Sami Köykkä, 51, kehitti sovellusta parantaakseen maailmaa: ”Tykkään tehdä palveluita, joista on ihmisille hyötyä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sami Köykkä
Ikuinen Commodore-lapsi Sami Köykkä on unelmiensa pelipaikalla: teknologian parissa - ja pelastamassa maailmaa. ”Olen vähän tällainen propellihattu. Innostun kaikesta uudesta, keksin ja kehittelen asioita mielelläni”, Sami Köykkä kuvailee. © Sara Pihlaja
Sami Köykkä on nörtti, joka haluaa parantaa maailmaa. Juuri nyt hänen missionsa on pelastaa suomalaisia COVID-19-tartunnalta Koronavilkku-sovelluksen avulla.

Kun Sami Köykkä oli teini-ikäinen, hän sai vanhemmiltaan lahjan. Koneen nimi oli Commodore VIC-20. Se oli hienointa maailmassa, ensimmäisiä kotikäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Siinä oli viiden kilotavun muisti, ja sillä pystyi pelaamaan melkein kolmeakymmentä peliä.

VIC-20 kirjoitti uusiksi lukemattomia ihmiskohtaloita: Moni pikkupoika, joka naputteli sen jykevälle näppäimistölle ensimmäiset rivinsä BASIC-ohjelmointikieltä ja ihmetteli ruudulle ilmestyneitä syntax error -viestejä, tuli tekemään tietotekniikan historiaa. Samanlaisen koneen sai isoisältään 11-vuotias pellavapää nimeltä Linus Torvalds, ja Pyhtäällä varttuneesta VIC-lapsesta kasvoi suomalainen tietotekniikkaguru nimeltä Jyrki Kasvi.

Sami Köykästäkin tuli nörttien pioneereja. Kokenut teknologia-asiantuntija on ollut mukana monessa isossa projektissa, mutta uusin aikaansaannos näyttää räjäyttäneen potin.

Sami Köykkä antoi tekijätiimin kasvot Koronavilkku-sovellukselle

Elokuun viimeisenä päivänä julkaistu korona-altistuksista varoittava puhelinsovellus Koronavilkku on lyhyestä elämästään huolimatta ehtinyt kirjoittaa uusiksi kaikki odotukset ja ennätykset: kolmen vuorokauden kuluttua ilmestymisestä sen oli ladannut jo joka neljäs suomalainen.

Sami Köykkä ei rakentanut Koronavilkkua yksin, mutta hän on antanut tekijätiimille kasvot. Kun hänen työpaikallaan ohjelmistoyhtiö Solitassa Tampereella alkoivat puhelimet soida, vapaaehtoisia toimittajien kysymyksiin vastaajia ei ollut tungokseksi asti.

Köykkäkin oli ennen ujo poika, mutta hän on joutunut totuttelemaan haastatteluihin – hänellä on ollut näppinsä pelissä ennenkin, kun alalla tapahtuu jotakin jännittävää.

”Olen ollut monta kertaa sattumalta paikalla siellä, missä tapahtuu”, Sami Köykkä selventää.

Omien henkseleiden paukuttaminen ei taida olla turhan luontaista myöskään hänelle.

Lue myös: Lataa Koronavilkku-sovellus älypuhelimeesi – Täältä löydät apua käyttöönoton ongelmatilanteissa

Sattumien kirjoma ura

Sattumien ketju alkoi, kun Sami Köykkä lähti Seinäjoen lukiosta kirjoitettuaan Tampereelle opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia. Elettiin vuotta 1988. Sinä vuonna Suomeen tuli uutuus nimeltä Internet. Se osoittautui sekä uhkaksi että mahdollisuudeksi:

”Tuli hengailtua netissä sen verran, että luennoilla käyminenkin taisi välillä unohtua. Ilman nettiä opintomenestykseni olisi varmaan ollut huomattavasti parempi”, Köykkä hekottaa.

Mutta ehkä juuri nettiosaamisen vuoksi Köykkä palkattiin Tampereen yliopistolle mikroluokkien valvojaksi. Kun hän allekirjoitti työsopimuksen yliopiston tietokonekeskuksen kanssa, maailmalla kohistiin ilmiöstä nimeltä World Wide Web.

Vuonna 1994 Köykkä perusti maailman kärkijoukossa Tampereen yliopiston ensimmäisen www-palvelun. Netti mullisti Suomen nopeasti, ja Köykkä kehitti kymmeniä internet-palveluita, jotka olivat Suomessa ensimmäisiä laatuaan. Hänestä tuli innovaattori, jonka asiantuntemusta ja apua arvostettiin. Ujo nörtti oppi puhumaan isoille luentosaleille.

Koronavilkku löytyy tietenkin myös Sami Köykän omasta puhelimesta. ”Pidän itsekin salaliitto­teorioista, mutta tässä sovelluksessa ei valitettavasti ole mitään salamyhkäistä”, hän nauraa.

Koronavilkku löytyy tietenkin myös Sami Köykän omasta puhelimesta. ”Pidän itsekin salaliitto­teorioista, mutta tässä sovelluksessa ei valitettavasti ole mitään salamyhkäistä”, hän nauraa. © Sara Pihlaja

Nopeaa tietoa tsunamista

Sami Köykkä ei ole koskaan kyllästynyt työsarkaansa niin perusteellisesti, etteikö hän mielellään harrastelisi sitä myös vapaa-ajallaan. Kun blogit valtasivat maailman 2000-luvun alussa, Köykkäkin rakenteli itselleen blogin ja alkoi ylläpitää sitä vaimon kanssa. Koiramies kun oli, hän nimesi blogin Pinseriksi.

”Keräsin Pinseriin blogilistan, jonka kautta pääsi lukemaan kaikkia suomalaisia blogeja”, hän muistelee.

”Listan rakenteleminen oli hienoa aikaa. Sai pitää isoa yhteisöä yllä. Tykkäsin siitä.”

Harrastuksesta syntyi Blogilista.fi, Suomen ensimmäinen ja suurin blogihakemisto, joka kokosi yhteen yli 12 000 bloggaajaa.

2000-luvun alussa Köykkä teki töitä uusmedia-alan yrityksessä ja autteli muun muassa Sukellus.fi-sivuston ylläpidossa. Tapaninpäivänä 2004 Intian valtamerellä nousi hyökyaalto. Se paiskautui Kaakkois-Aasian rannikolle, jossa oli joululoman vietossa tuhansia suomalaisia. Perheillä oli hätä läheisistään, mutta Ulkoministeriön tiedotus takkusi.

Thaimaassa toimiva sukellusyrittäjä Janne Miikkulainen onnistui lähettämään Suomeen listan tsunamista selviytyneistä suomalaisista. Se julkaistiin Sukellus.fi-sivuilla. Palvelimen käyttö suorastaan räjähti.

”Ylläpidossa vietettiin vilkkaita iltoja. Huolehdittiin, että palvelin pysyi pystyssä ja ihmiset saivat tietoa”, Sami Köykkä muistelee.

Sukellus.fi-tiimille annettiin Valtion Tiedonjulkistamispalkinto – tärkeä tunnustus, josta Köykkä on vielä tänä päivänäkin tavattoman ylpeä.

Työtä, jolla on merkitys

On ihmisiä, joille IT-ala on vain mahdollisuus vuolla kultaa. Köykälle se on foorumi, jossa voi tehdä jotakin toisten hyväksi. Hän kuvailee itseään ihmisläheiseksi nörtiksi:

”Olen omimmillani projekteissa, joissa tunnen, että nyt tehdään niitä oikeita asioita. Tykkään tehdä palveluita, joista on ihmisille hyötyä. Juttuja, jotka tekevät maailmasta vähän paremman paikan.”

Nörttiyhteisössä on paljon Köykän kaltaisia idealisteja, jotka haluavat pelastaa maailman. Henki on toverillinen, puhalletaan yhteen hiileen. Kun Köykkä sitten alkuvuodesta seuraili, miten siellä sun täällä alettiin kehitellä korona-altistuksista varoittavia sovelluksia, hänen pahin pelkonsa oli, että suomalaiset alkaisivat keksiä sovellustaan alusta asti itse. Hän ymmärsi sen heti: tässä tarvittiin nyt globaalin IT-heimon yhteishenkeä.

”Kun kuulin, että Google ja Apple alkoivat tehdä maailmanlaajuista standardia sovelluksille, innostuin tosissani. Ja kun THL laittoi kilpailutuksen pystyyn standardin mukaisesti tehtävästä sovelluksesta, meillä Solitassa todettiin, että pakkohan kisaan oli lähteä.”

Voitto oli tuhannen työntekijän yrityksessä iso juttu. Samalla adrenaliini jo pakkasi suoniin: tehtävä ei ollut helppo, ja aikataulu oli todella hurja.

”Oli sellainen Luoja meitä auttakoon -fiilis. Paineet olivat kovat, kaikkien silmät kohdistuivat meihin. Mutta olimme myös innoissamme: tämä tehtäisiin hyvin.”

Solitan toimitilat sijaitsevat Tampereen tuliterässä Technopoliksessa. Sami Köykkä kertoo, että Solitassakin tehdään nyt koronan takia pääosin etätöitä. Tammikuussa valmistuneet toimitilat ovat lähes tyhjillään.

Solitan toimitilat sijaitsevat Tampereen tuliterässä Technopoliksessa. Sami Köykkä kertoo, että Solitassakin tehdään nyt koronan takia pääosin etätöitä. Tammikuussa valmistuneet toimitilat ovat lähes tyhjillään. © Sara Pihlaja

Koronavilkun tekemiseen osallistui kolmisenkymmentä ihmistä. Sami Köykkä toimi projektin konsulttina.

”Olen ollut mukana yhteisöissä eri suuntiin ja avannut yhteyksiä, ollut mukana katsomassa, että tehdään oikeita juttuja. Sellainen juoksupoika.”

Se on nörtille tyypillistä vaatimattomuutta. Kaikille juoksupojille ei osoiteta Googlen kaltaisissa korporaatioissa omia yhteyshenkilöitä. Köykälle VIP-kohtelu on lähinnä osoitus siitä, miten koko maailma on liittynyt yhteen taistelussa koronaa vastaan:

”Veriset kilpailijatkin ovat haudanneet sotakirveen ja tekevät yhteistyötä. Toimintaa koordinoi Euroopan laajuinen yhteisö, ja muiden maiden tiimien kanssa kerrotaan avoimesti ratkaisuista ja autetaan toisiamme. Työtä tehdään mitään salaamatta. Olen ollut suorastaan onnellinen tästä kaikesta.”

Foliohattuja opastamassa

Koronavilkun tavoitteeksi oli asetettu miljoona latausta kuukaudessa. Se saavutti tavoitteen vuorokaudessa – mutta aina joku vannoo, että tuohon hapatukseen en sitten koske. Köykkä taistelee väärää tietoa vastaan jalkaväessä.

”Kun törmään sosiaalisissa medioissa väärinkäsityksiin, oion niitä mielelläni. En pidä harmaista, tasapaksuista korporaatiovastauksista; kerron mieluummin omalla naamallani, että täällä ei ole mitään luurankoja kaapissa.”

Koronavilkku ei ole hupisovellus. Se on suunniteltu pelastamaan ihmishenkiä, ja mitä useampi sitä käyttää, sen paremmin se toimii. Ja siksi Köykkä selittää mielellään kerta toisensa jälkeen, miksi kaikkien vanhojen puhelinten teknologia ei riitä sen käyttöön, ja miten yhteensopimattomuus joidenkin uusien puhelinten kanssa johtuu Donald Trumpin Google-boikotista eikä kehittäjän mokasta.

Koronavilkku ei ole hupisovellus. Se on suunniteltu pelastamaan ihmishenkiä, ja mitä useampi sitä käyttää, sen paremmin se toimii.

Ei, Koronavilkku ei ole hallituksen juoni, ei seuraa missä kuljet tai kenen kanssa vietät aikaasi. Ja tietoturva on punottu niin tiukaksi, että taskulamppusovellustenkin on sanottu olevan suurempi riski.

”Kun on sovellus, joka on yli miljoonan ihmisen taskussa, niin ihan varmasti joku pahis siellä nytkin miettii, miten sinne sekaan voisi ujuttaa jotain”, hän uskoo.

Mutta alan kovimmat ammattihakkeritkaan eivät ole löytäneet Koronavilkusta moitittavaa. Se on läpäissyt myös Kyberturvallisuuskeskuksen seulan.

Mitä Koronavilkku sitten tekee?

Se vaihtaa lähistöllä olevien puhelinten kanssa käyttäjiensä tartuntatilanteesta kertovia koodeja. Kun joku, jonka kanssa olet oleskellut vaikkapa samassa ravintolassa saa koronatestistä positiivisen, hän laittaa siitä ilmoituksen sovellukseensa.

Tieto saavuttaa altistuneet, ja tartuntaketjut saadaan poikki. Mitään henkilötietoja ei sovelluksesta siirry, vain koodia. Sovellus on siis hyvin hienovarainen – ei mikään huutava tai vilkkuva, käyttäjiään häpäisevä virushälytin. Köykkä kertoo miettineensä itsekin, miten sovelluksen toiminnan voisi selittää yksinkertaisesti, yhdellä lauseella.

”Muotoilisin sen näin: Kun ihminen ei vielä tiedä olevansa sairas, sovelluksen tehtävä on vinkata hänelle, että nyt ei kannata lähteä ajelemaan bussilla ympäri kaupunkia.”

 

Otsikkoa muokattu 27.9. klo 08:50: korjattu väärä sijapääte.

X