Kestikö Sepon ja thaivaimo Pinin rakkaus?

Kaunisteltua prostituutiota. Näin rajusti sukulaiset mollasivat varkautelaisen lihakauppiaan Seppo Tossavaisen, 50, ja thaimaalaisen tukkutyöntekijän Yuphin ”Pin” Chuamramin, 37, suhdetta.
Rumat puheet käynnistyivät, kun pari alkoi seurustella syksyllä 2009.
Sepon kaksikymppinen Niko-poika oli järkyttynyt siitä, että Pin oli irtisanoutunut työpaikastaan ja eleli isän rahoilla.
Pinin pomo oli epäuskoinen, samoin Sepon ex-vaimo Heidi.
”Rakkauen ja seksin pittää olla kahen ihmisen välinen juttu, että molemmat haluaa sitä. Eikä vaan, että annanpa, jotta tullee taas kolmesattaa euroo ens kuussa”, Heidi sanoi.
Kaikkein epäileväisin oli kuitenkin Sepolle läheinen kummilapsi, siskonpoika Wille Hyvönen. Hän oli aivan varma suhteen rakkaudettomuudesta, vaikka oli nähnyt Pinistä vain valokuvan.
Wille halusi selvittää suhteen aitouden.
Kummisetäni thaimorsian tarkkailun alla
Wille muutti kuukaudeksi Pinin ja Sepon luo Buriramin maakuntaan, josta Seppo oli vuokrannut talon Pinille ja tämän pojille Joylle,17, ja Kwenille, 12. Wille teki havainnoistaan stereotypioita purkavan dokumentin Kummisetäni thaimorsian.
Seppo ja Pin rakennuttivat isoa taloa Pinin entisen kodin – peltihökkelin – päälle. Seppo maksoi Pinille 300 euroa kuussa, mikä on kolminkertainen summa thaimaalaisen keskiansioon verrattuna.
”Kaikki tätä suhetta tuntuu eppäilevän, mutta kukkaan ei ole rakastanut minua niin paljon kuin nytten”, Seppo sanoi.
Wille ei vakuuttunut Pinin ja Sepon suudelmasta lentokentällä. Rakkaudentunnustukset tuntuivat menevän kuuroille korville. Edes se ei vakuuttanut Willeä, että Kwen-poika nimitti Seppoa rakkaaksi isäkseen.
Wille koki edelleen suhteen perustuvan rahaan. Häntä vaivasi se, että Sepon edellinen thai-rakas oli ollut kiinnostunut vain Sepon rahoista. Willeä häiritsi lisäksi se, kuinka paljon Thaimaassa on prostituutiota.
”Täällä on joskus mahdoton nähdä, missä prostituution raja menee. Mistä voi tietää, onko se prostituutiota vai rakkautta?” Wille kysyi pariskunnalta.
”Tarkoitatko, että mistä voit tietää minusta?” Pin kysyi loukkaantuneena.
Sitä Wille juuri tarkoitti.
Wille otti Sepon lompakon itselleen testatakseen, kärsiikö Sepon miehisyys naisen rahoilla elämisestä. Pin teki ostokset kolmen päivän ajan.
”Minulle on ihan sama, onko nainen vai mies ylempänä, jos on rakkautta ja suhe toimii”, Seppo sanoi.
Ehkä Wille olikin väärässä. Oliko rasistista ajatella, ettei thainaisella voi olla oikeita tunteita?
Kännissä ensitreffeillä
Rakkaus oli alkanut tavalla, joka vaivasi Willeä.
Buriramissa syyskuussa 2009 lomaillut Seppo oli pyytänyt paikallista tuttavaansa järjestämään itselleen kivan maalaistytön. Silloin Pin oli 34-vuotias yksinhuoltaja, joka työskenteli pitkiä päiviä elintarviketukussa.
Pinin mielestä kuulosti vain hyvältä, että 47-vuotias Seppo oli eronnut yhden lapsen isä. Pin halusi itselleen uskollisen, suurin piirtein ikäisensä miehen.
Kuusi vuotta koulua käynyt Pin muisti ensitreffeillä vain muutaman englanninkielisen sanan. Paljon matkustellut Seppo osasi kyllä englantia, mutta humalan takia puheesta ei meinannut tulla mitään.
Pin oli pettynyt.
Hän sanoi kaverinsa tulkkauksen välityksellä Sepolle, ettei hän voi elää paljon alkoholia juovan miehen kanssa. Tapaaminen jäi lyhyeksi.
He vaihtoivat silti puhelinnumeroita. Seppo soitti Suomesta kahden viikon kuluttua. Pin ei ymmärtänyt Sepon puheesta mitään.
Mielenkiinto Seppoa kohtaan kuitenkin heräsi, sillä mies ei ollut soittaessaan humalassa.
Pin päätti opetella englantia voidakseen tutustua mieheen. Kaveri opetti Pinille päivittäin kymmenen englanninkielistä sanaa.
Perheenäiti heräsi normaalisti kuudelta ehtiäkseen töihin. Nyt hän heräsi viideltä opetellakseen sanat.
Vähitellen päivittäiset puhelut pitenivät tunnin kestäviksi. Välillä sekaan livahti suomalainen, thainkielinen tai pariskunnan keksimä sana.
”Nyt Pinillä on laajempi sanavarasto kuin minulla. Mutta kukkaan ei ymmärrä meidän englantia”, Seppo sanoo.
Puolessa vuodessa sinnikäs pariskunta selätti kieliongelmat. He puhuivat toisilleen kaikesta.
Rakkaus roihahti
Seppo palasi Buriramiin kuukaudeksi joulukuussa 2009. Pin oli häntä vastassa lentokentällä.
Kolmen päivän päästä Seppo vuokrasi perheelle talon Khogyai-kylästä. Samalla he menivät perinteisin kylän menoin naimisiin. Juhlapöydässä oli keitetty sian pää, jonka sieraimiin oli tökätty kynttilät. Seppo pelkäsi joutuvansa syömään sen.
Suvun hääjuhlalla ei ole lainvoimaa, mutta se on juhlittava ennen kuin voi asettua asumaan yhdessä Thaimaan maaseudulla.
Pin ja Seppo rakastuivat asuessaan yhdessä.
Seppo pyysi Piniä jäämään pois työstä, koska tämä ei saanut lomaa Sepon vierailujen ajaksi. Pin perusti oman pienen elintarvikekojun, mutta se ei lyönyt leiville. Seppo alkoi maksaa Pinille tämän tukkupalkan suuruista elatusta.
Sen jälkeen Pin on ollut kotirouvana.
Seppo ja Pin asuivat muutaman loman yhdessä parin vuoden aikana ennen kuin oli virallisten häiden aika. Pin itki ääneen onnesta, kun sai tiedon kolmen kuukauden viisumista Suomeen. Se tarkoitti, että parin hääsuunnitelmat onnistuisivat.
Juhannushäitä tanssittiin Olavi Virran Valssi menneiltä ajoilta -kappaleen tahtiin Varkaudessa vuonna 2011, jolloin morsian vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa. Sepon poika Niko tuli ensimmäisenä onnittelemaan umpirakastunutta pariskuntaa. Morsian oli sonnustautunut vaaleaan ja lyhyeen häämekkoon sekä tiaraan ja huntuun.
Arki vakuutti suvun
Häiden jälkeen Pin on saanut oleskeluluvan ja työluvan Suomesta. Pariskunta asuu nykyisin suurimmaksi osaksi Suomessa Sepon töiden takia. Tulevaisuudessa he haluaisivat muuttaa talviksi Buriramiin, jonne Pin toivoisi voivansa perustaa pienen kaupan.
Aika on käynyt Pinille pitkäksi varsinkin Suomessa.
Pariskunnan onnea varjostaa se, että kotikylänsä vilskeeseen tottunut Pin on välillä yksinäinen. Lapsetkin ovat thaimummonsa hoidossa, jotta saavat käydä vanhaa kyläkoulua.
Savossa ihmiset eivät juurikaan puhu Pinille. Kesämökkipaikkakunnalla Kuopion Karttulassa vain yksi mies on jutellut Pinille.
Epäilevätkö savolaiset edelleen suhdetta?
Tuntemattomista ihmisistä vanhat rouvat ovat ottaneet Pinin parhaiten vastaan. Pin toivoo, että hänen ja Sepon julkisuudessa esiintyminen muuttaisi ihmisten suhtautumista thainaisiin.
”Olen samanlainen kuin suomalainen, paitsi köyhä”, Pin sanoo.
Seppo uskoo, että hyväksyntä tulee ajan kanssa.
”Eikös suomalaisista avioliitoista puolet pääty eroon? Ihminen on ihminen joka puolella.”
Nyt Sepon perhe uskoo kuitenkin rakastavaisten onneen, sillä valheellinen suhde ei olisi kestänyt kummipojan höykytystä.
Pariskunnalla on paljon yhteistä. Molemmat tykkäävät tavallisesta maalaiselämästä, johon kuuluu kalastusta, mökkeilyä, ravustusta, sienestystä ja marjastusta.
Viime kesänäkin aviopari poimi 15 sangollista mustikoita.
”Me ollaan tämmösiä tavallisia maalaistollukoita. Ei me tarvita paljon ollaksemme onnellisia”, Seppo sanoo.
Myrkkyä veressä
Tasaisen onnelliseen maalaiselämään tuli viime viikolla särö. Myrkkykäärme puri Piniä Buriramissa.
Onneksi Pin osasi sitoa itselleen kiristyssiteen, joka esti myrkyn leviämisen kehossa. Naapurissa asuvat sukulaiset tulivat auttamaan.
Pin huusi neuvottomana sivusta seuranneelle Sepolle, että eikö suomalaisessa koulussa opeteta mitään. Miksei kouluja käynyt mies osaa toimia hädän hetkellä?
Pin osasi ottaa ohjat käsiinsä kriisitilanteessa. Hän pääsi nopeasti sairaalaan ja perheen lapset vieläpä ajoissa kouluun.
Pin kotiutettiin jo seuraavana päivänä sairaalasta, mutta hänen tilaansa seurattiin vielä. Hoitoa vaikeutti se, että Pin ei tunnistanut käärmettä pimeällä. Lääkäri joutui hoitamaan Piniä tietämättä, minkä käärmeen myrkkyä hänen kehossaan oli.
Sairastuminen aiheutti avioparille paineita, sillä heidän lentonsa Suomeen lähti Pinin kotiuttamista seuraavana päivänä. Sepon viisumivapaa loma-aikakin oli loppumassa Thaimaassa.
Kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin. Pariskunta pääsi Suomeen.
”Olen kyllä saanut vahvan naisen vaimokseni”, Seppo kehuu.
Juttu on ilmestynyt alun perin Seurassa 46/2012.