Korona toi monen arkeen ja elämään myös paljon hyvää – Lukijat kertovat, millaisista asioista he nauttivat ja löysivät ilon

Jaa artikkeliTilaa Seura
Eija van Riezen joutui lopettamaan koronan vuoksi museokäynnit ja kansalaisopiston, mutta löysi liikunnan ja hengellisyyden.
Eija van Riezen joutui lopettamaan koronan vuoksi museokäynnit ja kansalaisopiston, mutta löysi liikunnan ja hengellisyyden. © Pihla Liukkonen
Korona-aika ei ole ollut kaikille pelkkää piinaa. Seuran lukijakyselyssä osa lukijoista kertoi, että korona on vaikuttanut heidän elämäänsä myös myönteisesti.

Mikkeliläinen Eija van Riezen, 65, jäi etätöihin maaliskuussa 2020 koronan eristystoimien pakottamana. Opiskelijaterveydenhuollossa terapeuttina toiminut van Riezen siirsi vastaanottonsa järkyttyneenä puhelimen päähän.

”Se oli kuin isku palleaan, että mitä se sellainen elämä on, kun ei tavata ihmisiä ja ollaan kotona. Aamulla oli tunne, että oliko kaikki pahaa unta vai sittenkin totta.”

Alkujärkytyksen laannuttua jotain tapahtui kuitenkin jotain yllättävää. Van Riezen oli edellisenä jouluna hankkinut aktiivisuusrannekkeen, josta hän alkoi seurata liikkumistaan. Hän huomasi, että kotona askeleita kertyi mittariin ihan eri tavalla kuin ennen. Sohvaperuna oli herännyt eloon.

”Kun kevät eteni, aloin viettää aikaa enemmän pihalla laittamassa puutarhaa. Luonnon tarkkailu muuttui intensiivisemmäksi. Kun iltaisin istuin ulkona katselemassa lintujen puuhia, ihmettelin, miksi en ollut tehnyt sitä aikaisemmin.”

Koronan myötä herätyskello hiljeni, mutta oma rytmi löytyi

Van Riezen alkoi sovittaa työntekoa oman vireystasonsa mukaan. Hän kytki herätyskellon pois päältä, koska aamulla ei ollut painetta lähteä toimistolle. Silti hän heräsi aina samaan aikaan kuin tavallisesti töihin lähtiessään, ilman kellon ininää.

”Leipomiselle ja ruoanlaitolle jäi enemmän aikaa, kun saatoin toimia oman vireystasoni mukaan. Jaksoin tehdä ja jaksoin kiinnostua. Ennen koronaa olin työpäivien jälkeen niin väsynyt, etten jaksanut mitään. Nyt olinkin iltaisin virkeä.”

Ennen koronapandemian alkua van Riezeniä kauhistutti ajatus eläkkeelle jäämisestä. Työpaikan kahvihuoneessa hän uhosi sinnittelevänsä 68-vuotiaaksi töissä. Kun elämänarvot muuttuivat koronan ja kotiin jäämisen myötä, myös eläkkeelle jääminen alkoi houkuttaa. Päätös syntyi ja van Riezen aloitti uuden elämänsä eläkeläisenä tammikuussa 2021.

”Elämänarvoni olivat muuttuneet täysin. Kiireinen suorittaminen vaihtui elämän tarkoituksen etsimiseen. Myös hengelliset arvot muuttuivat tärkeämmiksi, kun minulla oli ensimmäistä kertaa todella aikaa pohtia niitä.”

Eija van Riezen pyörsin koronan myötä päätöksensä ja jäikin eläkkeelle.

Eija van Riezen pyörsin koronapandemian myötä päätöksensä ja jäikin eläkkeelle. © Pihla Liukkonen

Moni muukin teki elämänmuutoksen 

Vastaavanlaisia tarinoita jakoivat myös muut Seuran lukijat. Vaikka elämä koronan ja siitä aiheutuneiden rajoitusten aikana on ollut monelle yksiselitteisesti rankkaa, kaikki eivät uudesta tilanteesta ole kärsineet. Eräs yli 83-vuotias naislukija sai rintasyöpädiagnoosin kesällä 2020, mutta koronakeväänä lisääntynyt liikunta osoittautui pelastukseksi:

”Syöpälääkärin ensimmäinen toteamus oli, että olin hyväkuntoinen ja ikäisekseni pirteä, sytostaatteja en tarvinnut ja sädehoidon kestin hyvin. Korona auttoi kohentamaan kuntoani ja kestämään edessä tulevan melko raskaan ajan.”

Kuten Eija van Riezenin myös monen muun lukijan elämänlaatua kohensi luonnon tarkkailu: lintutorneilla, pelloilla ja kotipihoilla seurattiin esimerkiksi muuttolintujen liikkeitä. Luonnon herääminen eloon sai koronakeväänä ehkä tavallista useamman aistit terästäytymään ja havainnointi jatkui läpi vuoden.

”Siilit tulevat hyvin aikaisin ja etsivät entistä ruokapaikkaa, ovat aivan ihania. Metsälenkillä liikun paljon kesällä ja syksyllä. Pimeä aika syksyllä on rasittavaa, silloin korona pyörii enemmän mielessä. Me yli seitsemänkymppinen pariskunta olemme kyllä tulleet toimeen ihan hyvin koronasta huolimatta”, kertoo eräs kyselyyn vastannut lukija.

Koronan seurauksena yksi löysi rakkauden, toinen alkoi auttaa nuoria

Moni nosti Seuran kyselyssä esiin sen, että merkityksellisiin toisten ihmisten kohtaamisiin oli jäänyt enemmän aikaa. Kun ihmisiä näki vähemmän, ihmissuhteiden merkitys korostui.

Esimerkiksi yksi isoisä oli solahtanut papan rooliin lastenlasten ja näiden kavereiden harrastusten kautta: tukemalla rahallisesti ja kuljettamalla.

”Monta kaveria pääsee samalla kyydillä laskettelemaan eikä vanhempien tarvitse kuskailla. Autoon pääsevät myös sellaiset, joiden ei ole mahdollista muuten osallistua”, kertoo päälle seitsemänkymppinen mies.

Monet juhlat jäivät juhlimatta eristyksen vuoksi ja se on tietenkin tuottanut surua. Onneksi jotain saattoi järjestää ulkoilmassa.

”Surin kovasti, kun oli 70-vuotispäiväni tulossa, enkä voinut kutsua sukua kakkukahville. Rakas tyttäreni teki hienon juhlan minulle ja lähimmilleni. Oltiin heidän mökillään ja grillattiin makkaraa ja syötiin hänen lepomaansa täytekakkua ulkona katoksen alla”, kertoo eräs nainen.

Löysipä eräs lukija rakkaudenkin. Vanha tuttu löytyi deittisovelluksesta, ja koronaeristys tarjosi mahdollisuuden tutustua kunnolla, kun ei ollut kiire mihinkään.

”Vuosi on antanut meille paljon aikaa olla yhdessä ja oppia tuntemaan toisemme aivan eri tavalla, kuin muuten olisi kenties edes onnistunut”, kuusikymppinen nainen kertoo.

Käytännölliset oivallukset helpottivat elämää

Koronapandemian aikana moni vastaajista on saanut iloa siitä, että monet käytännön asiat voi hoitaa helpommin. Uusia palveluita on tullut tarjolle tai vanhat palvelut on hoksattu ottaa käyttöön.

”Kauppareissuista on tullut viikon kohokohta, kun hakee tilauksen Citymarketista. Helppoa, kun ajaa auton tiettyyn paikkaan ja laittaa tekstarin, että täällä ollaan. Takaluukku auki ja odottamaan. Hetken kuluttua on ostokset takaluukussa ja sitten vaan auton nokka kotia kohti”, kertoo yksi lukijoista.

Toisilla korona-aika on tarkoittanut myös rahansäästöä, vaikka ihanista asioista on joutunutkin luopumaan.

”Kaipaan kovasti aikaa, jolloin saattoi huoletta matkustaa auringon lämpöön. Eli sitä aikaa kaipaan ja toivon joskus palaavan. Rahaa jää säästöön nykyään paljon enemmän kuin aiemmin. Ei tarvitse ostaa uusia vaatteita eikä käydä juuri missään. Tavallaan positiivinen muutos on se, että nyt pitää enemmän yhteyttä läheisiin etänä”, sanoo eräs naislukija.

”Korona-aika on mahdollistanut etätyön ja työnantajan hyväksynnän. Ensiksikin työssäkäyntimatkat ovat jääneet minimiin. Suurempi hyöty on, että on päässyt pois maisemakonttorista. Avokonttorit pitäisi lailla kieltää. Siinä hälinässä ja keskeytysten tulvassa keskittyminen on minimissään”, sanoo kuusikymppinen mies.

Lue myös: Riskiryhmään kuuluva Irmaelina, 72, sairasti lieväoireisen koronan: ”Olen hyvin onnekas, kun selvisin niin helpolla”

X