Kotkalainen Ella, 58, rakastui moottoripyöräilyyn jo teininä: ”Motoristeilla on hyttysiä hampaiden välissä - heillä on ajaessaan hymy niin herkässä”
Kotkalainen Ella Korjus on harrastanut moottoripyöräilyä 16-vuotiaasta lähtien. Aviomieskin löytyi alan harrastajien tapahtumasta.
Ensin naksahtaa katkaisija, sitten surahtaa moottori.
Vuoden 2010 mallin BMW F650 800 cc GS:n käynti on tasaista ja pehmeää hyrinää. Moottoripyörä kehrää kuin kissa.
Kotkalainen Ella Korjus, 58, istuu satulassa ja nostaa ajosaappaansa maasta. Vasen jalka painaa vaihdekytkimen alas. Ranne liikahtaa ja kaasukahva kääntyy.
Moottoripyörä liikahtaa ja kääntyy pihasta Kotkan Kaukolan kylän soratielle. Poninhäntä heilahtaa vaalean ajotakin selkämyksellä, kun Korjus kääntää päätään.
Kypärän painamien poskien välissä leviää hymy. Ella on taas tien päällä.
Viime keväänä Ella Korjus osti BMW GS-moottoripyörän. Hänen toinen pyöränsä, Kawasaki on seisontavakuutuksessa. Korjusten taloudessa on peräti yhdeksän moottoripyörää, joista seitsemän omistaa Ellan aviomies Risto Korjus.
”BMW GS-malli on siitä mieluinen, että sillä voi ajaa pienemmillä teillä ja jopa metsäpoluilla”, Ella kertoo.
”Pelkällä asfaltilla ajaminen tuntuu toisinaan hieman tylsältä.”
Asfalttia hän on todella niellyt. Ellan moottoripyöräharrastus alkoi jo 16-vuotiaana, jolloin hän taittoi matkaa poikakaverin kyydissä. Kaksi vuotta myöhemmin Ella osti oman moottoripyörän, 250-kuutioisen Hondan.
Sama Honda tuli takaisin perheeseen, kun Ellan vävy osti sen pojalleen ja Ellan tyttärenpojalle lahjaksi.
”Poika on vasta 4-vuotias, mutta kyllä hän aikanaan pyörän selkään nousee, jos on yhtään sukuunsa tullut.”
Ella Korjus ei ole levoton luonne, jonka pitäisi olla koko ajan liikkeessä. Moottoripyöräily vain on hänelle nautinto. Juha Metso
Löytöretkeilyä moottoripyörällä
Suutarina aiemmin työskennellyt Ella Korjus arvioi eläneensä aikuisiällään vain noin viisi vuotta ilman moottoripyörää.
Kun hän lähti vuonna 1995 opiskelemaan silloiselta asuinpaikkakunnaltaan Sastamalasta Helsinkiin, hän luopui Harley Davidsonistaan. Pari vuotta apuväliteknikoksi valmistumisensa jälkeen hän osti 500-kuutoisen Suzukin.
”Möin sen kollegalleni syksyllä ja ostin keväällä Kawasakin”, Ella nauraa.
Miksi hän ei osaa elää ilman moottoripyörää?
Ella kiistää moottoripyöräilevänsä siksi, että olisi levoton luonne ja kaipaisi vapaudentunnetta, joka on helppo saavuttaa moottoripyörän satulassa.
”En edes tiedä, mitä vapaudentunne tarkoittaa. Moottoripyöräily on minulle yksinkertaisesti nautinto.”
Vaikka moottoripyöräilijällä on kypärä päässään, kypärän visiirin taakse kulkeutuvasta ilmavirrasta pystyy haistamaan metsän, rypsipellon ja jopa lehmänlannan.
”Moottoripyörän satulassa tuntee olevansa osa maisemaa, joka avautuu tietä pitkin kiitävän pyörän ympärillä.”
Matka-ajoa harrastavalle Ellalle ei itse matka ole tärkeä eikä edes päämäärä.
”Moottoripyörällä voi tehdä löytöretkiä teille ja paikkoihin, joissa ei ole koskaan aikaisemmin käynyt.”
Navigaattori auttaa motoristia pysymään oikealla reitillä. Juha Metso
Nykyaikaisen kypärän pystyy säätämään tarkalleen itselleen sopivaksi. Juha Metso
Yhteinen harrastus
Nykyisellä moottoripyörällään Ella teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Viron Tartoon.
Aiemmin hän on matkannut muutaman kerran Euroopassa aviomiehensä Riston ajaman pyörän takasatulassa.
”Se oli niin tylsää, että meinasin monta kertaa nukahtaa kyytiin. Ajaessa pystyy vähän vaihtamaan asentoa, mutta takaritsillä jäsenet puutuvat. Parempi on ajaa itse.”
Ella ja Risto kiersivät aikoinaan tahoillaan ”Kontioralliksi” kutsuttuja moottoripyöräilijöiden kokoontumisajoja. Vuonna 1996 Ellalla ei ollut moottoripyörää, mutta hän myi Kemin tapahtumassa T-paitoja.
”Kun Risto tuli ostamaan paitaa, ne olivat jo loppuneet. Paidan sijasta hän otti myyjän”, Ella nauraa.
Siitä lähtien Korjukset ovat ajaneet yhdessä.
Myös Ellan edellinen aviomies oli moottoripyöräilijä.
”Kun kumpikin harrastaa moottoripyöräilyä, pystyy jakamaan ajamiseen liittyvän tunteen ja ajatusmaailman toisen kanssa.”
Kymmeniä vuosia vanhoilla ajokäsineillä on puristettu tangonkahvoja. Juha Metso
Yhtä suurta perhettä
Ella ja Risto Korjus kuuluvat sekä ProtoWay MC-moottoripyöräkerhoon että Karhulan Moottorikerhoon.
Ellan mukaan motoristit ovat parhaimmillaan yhtä suurta perhettä.
”Keneltäkään ei kysellä titteleitä, mutta jokaisen pyörä syynätään todella tarkalla silmällä.”
Matkapyöräilyä harrastavissa kerhoissa ja yhdistyksissä keski-ikä on nykyään usein jo yli 50 vuoden.
”Nuorempien moottoripyöräily on kiivaampaa ja vauhdikkaampaa. Meille riittää jo hieman tasaisempi kyyti.”
Jos moottoripyöräilijä jää tienvarteen, toinen moottoripyöräilijä − minkä ikäinen tahansa − ei aja ohi.
”Motoristien välillä on tietty yhteys. Kun moottoripyöräilijä ajaa toista vastaan, takuuvarmasti morjestetaan.”
Ella Korjuksella on hymy herkässä, kun hän nousee moottoripyöränsä satulaan. Juha Metso
Hyttysiä hampaissa
BMW F650 GS kaartaa autotallin eteen ja pysähtyy. Ella Korjus nousee satulasta, riisuu kypärän päästään ja vetää ajokäsineet käsistään. Ajon aikana syntynyt hymy on yhä kasvoilla.
”Motoristeilla on hyttysiä hampaiden välissä, kun heillä on ajaessaan hymy niin herkässä.”
Moottoripyöräkausi käynnistyy keväällä yleensä vapun tienoissa ja kestää aina lokakuulle saakka.
”Kerhojen yhteisissä talleissa käydään talvisin muka huoltamassa ja puhdistamassa pyöriä, mutta tosiasiassa mennään tapaamaan ystäviä.”
Kesäisin Ella on mielellään moottoripyörällä tien päällä, mutta talvisin hän viihtyy myös kotonaan.
”Varsinkin jos autotallissa on moottoripyörä odottamassa kevättä.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti
Näin pääset alkuun
Jos et ole aikaisemmin harrastanut moottoripyöräilyä, aloita harrastus autokoulun kautta. Autokoulut antavat yksittäisiä ajotunteja, ja useat moottoripyöräkerhot järjestävät ”ruosteenpoistokursseja” niille motoristeille, jotka eivät ole pitkään aikaan ajaneet.
Ensimmäinen moottoripyörä ei saa olla liian raskas eikä liian tehokas. Aloittelijalle hyvä mitta on se, että jalat ylettyvät satulassa istuttaessa maahan.
Asialliset varusteet ovat tärkeät. Ajohousuissa tulee olla polvi- ja lonkkasuojat, takissa kyynär- ja olkasuojat ja selkäpanssari.
Moottoripyöräkerhoon liittyminen on aloittelijalle suositeltavaa. Kerhossa saa opastusta lajiin, ja pääsee osalliseksi motoristien porukkahegestä.
Tarkkaavaisuus on hyvä sisäistää, sillä se ei saa herpaantua ajaessa. Tilanteet tulevat nopeasti. Jos moottoripyöräilijä kolaroi auton kanssa, moottoripyöräilijä jää aina toiseksi.
Motoristi Ella Korjus