Kun Marko Juusela matkusti 14-vuotiaana pietarilaiseen Vaganovan balettiakatemiaan, hän osasi vain neljä sanaa venäjää – Nyt naantalilaistanssija on ensimmäinen suomalainen, joka on kiinnitetty maineikkaaseen Mariinski-teatteriin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Marko Juusela kiinnitettiin Mariinski-teatteriin vuosi sitten. Mariinskissa esitetään viisi balettia viikossa, ja yleisön rakastama Joutsenlampi on aina ohjelmistossa.
Marko Juusela kiinnitettiin Mariinski-teatteriin vuosi sitten. Mariinskissa esitetään viisi balettia viikossa, ja yleisön rakastama Joutsenlampi on aina ohjelmistossa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Marko Juusela on ensimmäinen suomalainen, joka on saanut kiinnityksen maailmankuuluun Mariinski-teatteriin Pietarissa.

Naantalilainen Marko Juusela, 19, muistaa olleensa vain viiden vanha vaatiessaan päästä harrastamaan tanssia. Vanhemmat katsoivat kuitenkin, että vasta kuusivuotiaana olisi sopiva aika.

Siitä lähtien elämä on ollut yhtä tanssia. Juusela alkoi käydä 11-vuo­tiaana Helsingissä Kansallisoopperan erikoiskursseilla.

”Silloin alkoi tulla ajatus, että ehkä tästä tulee jotain”, Juusela kertoo kahvilassa Pietarin historiallisessa keskustassa.

Teini-iässä muotoutui hiljalleen unelma siitä, että intohimoinen harrastus kehittyisi vielä työksi, ehkä elämänuraksi. Vuosi sitten haave sai täyttymyksen, kun Juusela kiinnitettiin maailmankuulun Mariinski-teatterin balettiin Pietarissa.

”Venäjällä on maine parhaana balettimaana. Taso on todella kova. En ajatellut olevani niin hyvä.”

Hän on talossa ensimmäinen suomalainen – varmuudella ainakin sataan vuoteen.

Mariinskissa Juuselalle on kerrottu, että baletissa on ollut aiemmin yksi suomalainen, joka liittyi sen riveihin vuonna 1916, siis vuotta ennen Suomen itsenäistymistä.

Juusela ei olisi ikinä uskonut, että hänestä tulee päänavaaja.

”Kun olin nuorempi, tämä oli todella epäuskottava haave. Venäjällä on maine parhaana balettimaana. Taso on todella kova. En ajatellut olevani niin hyvä.”

Jonon ohi akatemiaan

Marko Juusela pääsi 14-vuotiaana pietarilaiseen Vaganovan balettiakatemiaan. Se oli ensimmäinen askel Venäjän balettimaailmaan.

Kouluun pyrkii vuosittain noin 3000 lasta ja nuorta. Juuselan saavutuksen tekee harvinaiseksi se, että hän välttyi rankoilta pääsykokeilta.

”En ikinä hakenut sinne, koska minua pyydettiin.”

Juusela osallistui 2015 suomalaisten tanssiammattilaisten ja Vaganovan akatemian Mikkelissä järjestämälle Pro Viva la Dance -kesäkurssille. Akatemian opettaja huomasi Juuselan esiintymisen ja päätti oitis pyytää häntä Pietariin.

Siellä hän joutui heti suurennuslasin alle.

”Vaganovan rehtori Nikolai Tsiskaridze ja muutamia muita tuli katsomaan, koska he eivät olleet nähneet minua. Tavallaan kyse oli koeajasta”, Juusela kertoo.

Vuonna 1738 perustettu akatemia on nimetty venäläisen tanssitaiteen legendan Agrippina Vaganovan (1879–1951) mukaan. Hän kehitti erityisen Vaganovan menetelmän, joka yhdisti venäläisen, ranskalaisen ja italialaisen baletin aineksia ja korosti koko kehon merkitystä kaikissa liikkeissä.

Akatemiasta ovat aikanaan valmistuneet sellaiset balettihistorian suurnimet kuin Rudolf Nurejev ja Mihail Baryšnikov.

Haapasaloa parempi alku

Venäjällä Juusela ei ollut koskaan ­aiemmin käynyt. Hän ei unohda koskaan ensimmäistä kertaa, kun hän astui ulos junasta Pietarin Suomen asemalla.

”Muistan aseman edessä olevasta kaupasta tulleen piirakoiden ja leivonnaisten tuoksun. Tällaista maailmaa en ollut ikinä nähnyt.”

Vaganovan balettikoulussa kaikki puhuivat venäjää, eikä uusi tulokas ymmärtänyt juuri mitään.

Mutta on suomalaisilla näyttämötaiteen opiskelijoilla ollut ennenkin kielivaikeuksia itänaapurissa. Vaikuttavan uran Venäjällä tehnyt näyttelijä ja showmies Ville Haapasalo on kertonut, että tullessaan Pietarin teatteriakatemiaan 1991 hän osasi tasan kaksi sanaa venäjää. Ne olivat da ja njet, kyllä ja ei.

”Minä osasin kaksi enemmän, izvinite ja požaluista (anteeksi ja olkaa hyvä). Lähtötasoni oli tuplasti parempi”, Juusela nauraa.

Vasta kolmannen opiskeluvuoden aikana hän sai kunnolla kiinni kielestä.

”Olin aluksi aika ujo enkä juurikaan puhunut kenellekään venäläiselle.”

Superjulkkiksen suojattina

Ehkä eniten Juuselan taitoja taiteen suuntaan on muovannut venäläisen baletin suurnimi, georgialaissyntyinen Nikolai Tsiskaridze, joka on vuodesta 2014 lähtien ollut Vaganovan akatemian rehtori.

Tsiskaridze teki yli kaksikymmenvuotisen taiteilijauran Moskovan Bolšoi-teatterissa esittäen päärooleja käytännössä kaikissa klassisen baletin teoksissa.

”Hän on minulle kuin toinen isä. Hän on pitänyt minusta niin hyvää huolta, ettei mitään rajaa”, Juusela kehuu.

Tsiskaridze on Venäjällä myös iso julkkis. Hän on muun muassa tuomaroinut paikallista versiota Tanssii tähtien kanssa -showsta. Venäjällä käytännössä kaikki tietävät Tsiskaridžen, ehkä samalla tavalla kuin Suomessa tunnetaan Jorma Uotinen.

Juusela kiistää nauraen, että hänelle olisi avautunut ovi Venäjän julkkispiireihin. Julkimoita tai ei, Venäjällä balettitanssijoita arvostetaan korkealle. Moni on vaikuttunut, kun Juusela on kertonut olevansa tanssija ja vieläpä maan huippunäyttämöllä.

”Kerran äiti ja tytär pysäyttivät minut kadulla ja kysyivät, olenko minä Mariinskin tanssija Marko. Ei varmaan niin, että kaikki ihmiset tunnistavat minut kadulla, mutta jos seuraa balettia, ehkä he tietävät minut.”

Marko Juusela kehuu elämäänsä Pietarin keskustassa helpoksi – kaikki on lähellä ja palvelut toimivat.

Marko Juusela kehuu elämäänsä Pietarin keskustassa helpoksi – kaikki on lähellä ja palvelut toimivat. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Helvetti ja ramppikuume

Mariinskin kiinnityksen jälkeen Juuselalla on riittänyt kiireitä.

Haastattelupäivänä hänellä oli lyhyt kuororooli brittiläisessä Infra – Marguerite and Armand -esityksessä. Edellisenä iltana hän oli ollut näyttämöllä Aram Hatšaturjanin klassikkobaletti Spartacuksessa. Seuraavana päivänä vuorossa oli rooli Marius Petipan koreografiaan pohjautuvassa Bajaderissa.

Juuselan mukaan ohjelmisto toimii Venäjällä toisin kuin läntisessä Euroopassa, jossa yhtä esitystä harjoitellaan suunnilleen kuukausi ja esitetään noin kuukausi.

”Täällä on viikossa viisi balettia. Meillä ei ole harjoituskautta ja esityskautta. Tavallaan koko repertuaari pitää osata.”

Venäjällä esitykset myös palaavat säännöllisesti ohjelmistoon. Esimerkiksi yleisön rakastama Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi pyörii jatkuvasti.

”Se on aika raskasta. Pitää oppia tosi paljon tosi nopeasti ja muistaa hyvin paljon.”

Juusela sanoo balettitanssijan työn olevan ylipäänsä rankkaa.

”Se vaatii omistautumista samalla tavalla kuin urheilijoilla. Tämä on aika lailla elämäntapa.”

Juuselan vanha balettiopettaja Raija Lehmussaari on sanonut, että Markolla on kaikki fyysiset ja henkiset ominaisuudet, joita balettitanssijalta vaaditaan.

”Se on ehkä sitä, että jaksaa työskennellä joka päivä itsensä kanssa ja jaksaa puskea itseään fyysisesti eteenpäin, vaikka tuntuu ihan helvetiltä ja joka paikkaa sattuu.”

Myös ramppikuume on vanha tuttu, joka on paikalla kaikissa esityksissä. Mariinskissa paineita ei vähennä ainakaan se, että katsomot ovat aina täynnä ja tossujen alla on näyttämö, jolla on 160 vuoden historia.

”Ei jännitys aina ihan mukava tunne ole. Mutta tavallaan se antaa myös potkua”, Juusela pohtii.

Teatteriaukion laidalla

Toistaiseksi nuoren tanssijan elämä pyörii Krjukovan kanavan varrella sijaitsevan Teatteriaukion tuntumassa. Sen laidalla ovat Mariinskin vanha näyttämö ja tanssijoiden asuntola. Kanavan vastarannalla on teatterin vuonna 2013 avattu uusi näyttämö.

”Suurin osa kavereista on teatterissa, asun sen vieressä, olen suurimman osan ajastani siellä ja syön siellä.”

Kaikkien Venäjän vuosien jälkeen Juuselan on vaikea eritellä, millaista elämä on verrattuna Suomeen.

”Byrokratiaa on enemmän. Sen olen huomannut, että Venäjällä tarvitaan paljon erilaisia papereita ja lupia.”

Arkipäiväänsä suurkaupungin keskustassa hän kehuu helpoksi. Kaikki on lähellä ja palvelut toimivat.

Samalla hän on törmännyt suomalaisten Venäjää koskeviin ennakkoluuloihin. Joskus niitä on vaikea tunnistaa. Juusela uskoo monien mielikuvien pohjautuvan maan historiaan, jossa on ollut paljon myös raskaita ja murheellisia vaiheita.

”Mutta ihmiset, jotka elävät nyt, eivät ole tehneet sitä historiaa.”

Vaikka Suomen media on kysynyt Juuselalta myös presidentti Vladimir Putinista ja Krimin valtauksesta, tanssija korostaa, ettei hän voi suomalaisena mitenkään vaikuttaa sellaisiin asioihin.

Jatkostaan Juuselan on vaikea sanoa. Jos Venäjän balettimaailmassa menee hyvin, hän on valmis jäämään. Muussa tapauksessa muukin maailma on avoinna. Tanssijat ovat liikkuvaista porukkaa.

”Ennen kaikkea haluan nähdä itseni vuoden päästä saamassa hyviä rooleja”, Juusela hymyilee.

Lue myös: Marina, 61: ”Baletti on opettanut minut sietämään epävarmuutta – Kun kroppa kehittyy, se tekee ihmeitä psyykelle”

X