Yllätyskutsun Linnan juhliin saanut Saima Kukko, 103, koki evakkona kahdesti pakkolähdön surun Karjalassa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Saima Kukko ei lähde neuvomaan nuorempiaan, mutta toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi enää kokea sotaa.
Saima Kukko ei lähde neuvomaan nuorempiaan, mutta toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi enää kokea sotaa. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Saima Kukko, 103, pukeutuu itsenäisyyspäivänä Merikarvian kansallispukuun ja suuntaa Linnan juhliin.

Kukon perheessä Merikarvian Lankoskella on eletty jännittyneissä tunnelmissa. Tammikuun lopulla 104 vuotta täyttävä pientilallisen rouva Saima Kukko vastaanotti yllätyskutsun presidentinlinnan juhlaan, eikä siitä lähtien mikään ole ollut ennallaan.

Juhlamatka on vilahdellut usein puheissa. Tosin pitkä ajomatka Helsinkiin hieman arveluttaa.

”Ajattelin ensin, etten lähde juhlaan. Olen niin vanha ja kampura”, Saima miettii pilke silmäkulmassaan.

Itsenäisyyspäivän lähestyessä innostus juhlista on lisääntynyt. Päivän kunto tietysti ratkaisee juhlamatkan. Tytär Irma on lähdössä äitinsä tueksi.

Sen sijaan presidenttiparin tapaaminen ei jännitä. Presidentti Niinistö onnitteli jo 2017 Suomen juhlavuonna Saimaa, joka täytti tuolloin 101 vuotta.

Saiman asuvalinta juhliin oli helppo: Merikarvian kansallispuku.

Saima Kukko tiesi heti, mikä asuvalinta juhliin sopisi: Merikarvian kansallispuku. Irma Kukko

Puutarha lempipaikka

Saiman kunnosta kertoo, että hän pelasi vielä muutama vuosi sitten golfia kotipihan erikoisradalla. Kesällä lempipaikka on puutarha, jossa mieliharrastus on puuhailla kukkien ja kasvien keskellä.

Saima Kukko on vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Hän syntyi Venäjän tsaarin valtakuntaan.

Saiman juuret ovat menetetyssä Karjalassa. Hänen rakkautensa synnyinseutuun Karjalan Kuolemajärven Taatilan kylään on vain vahvistunut muuttokierteessä.

Saima laskee muuttaneensa kaikkiaan 16 kertaa evakkovuosien 1939–1948 aikana ennen kuin muutto nykyiseen kotiin tapahtui.

”Minulla on käynyt onni. Olen aina saanut hyvän vastaanoton, evakkonakin”, Saima huokaa.

Hän joutui kaksi kertaa evakkona kokemaan Karjalassa pakkolähdön surun. Kodin menetys ei ole enää katkeroittanut mieltä. Positiivisuus nostattaa Karjalasta hyvät muistot.

Saima on varsinainen teräsrouva, joka uskoo, että pitkän iän salaisuus löytyy ravinnosta.

Saima Kukko on varsinainen teräsrouva, joka uskoo, että pitkän iän salaisuus löytyy ravinnosta. Pekka Nieminen / Otavamedia

Kotipihan aarteet

Anton ja Helena Pohjalaisen kymmenlapsisen perheen toiseksi vanhimpana varttunut Saima muistelee hymyssä suin kotipihansa aarteita, 24 omenapuuta. Omenoita riitti myös kaupattavaksi.

”Kuljin linja-autolla Viipurin torille myymään omenoita. Naapurin isäntien kanssa usein kisattiin, kuka myy ne nopeimmin.”

Perhe kasvatti myös mehiläisiä, joten myyntitiskillä oli tarjolla hunajaakin.
Kotitalon viereisestä järvestä tulee mieleen lämpimiä muistoja.

”Kesällä uitiin päivittäin useita kertoja. Välillä tehtiin heinätöitä. Ahvenkeittoa syötiin usein. Verkot laskettiin illalla ja aamulla ne nostettiin. Loppukesällä järvestä nousi rapuja”, Saima kertoo.

Nyt entiselle kotiseudulle on noussut pietarilaisten huviloita ja tuttu alue on muuttanut muotoaan.

Saima on vieraillut kaksi kertaa synnyinseudullaan, mutta kotitalosta löytyi vain pätkä kivijalkaa.

Sodan pitkä varjo

Kuolemajärveltä löytyi ensimmäinen puoliso Mauno Laasonen. Saima tutustui tulevaan aviomieheensä tansseissa.

”Olin innokas käymään tansseissa. Kerran huomasin komean miehen istumassa. Toivoin, että hän tulisi hakemaan tanssimaan. Ja tulihan hän.”

Pari vihittiin Kuolemajärven kirkossa juhannuksena 1939. Pian häiden jälkeen yhteiselo päättyi, sillä sodan uhka varjosti Suomea.

Saima ja Mauno vihittiin juhannuksena 1939, mutta sota heitti liittoon synkän varjonsa ja yhteiselo jäi lyhyeksi.

Saima ja Mauno vihittiin juhannuksena 1939, mutta sota heitti liittoon synkän varjonsa ja yhteiselo jäi lyhyeksi.

Mauno joutui kertausharjoituksiin. Aitoossa kotitalouskurssin käynyt Saima kouluttautui puolestaan ilmavalvontalotaksi.

Talvisodan syttyessä Saima odotti esikoistaan. Ensimmäinen evakkomatka taittui talvipakkasessa.

Kotitalo poltettiin myöhemmin lähdön jälkeen, ettei viholliselle jäänyt suojapaikkoja.

”Karja ajettiin Vahtolan satamaan, josta se kuljetettiin proomuilla Viipurinlahden yli Virolahdelle. Sieltä matka jatkui junalla Varsinais-Suomeen”, Saima kertoo.

Esikoispoika Pertti syntyi vapunpäivänä 1940 Helsingissä. Aviomies Mauno Laasonen kävi katsastamassa Merikarvian tulevaksi kotipaikaksi, mutta jatkosota muutti suunnitelmat.

Laasonen joutui sotaan kesäkuussa 1941. Hän kuoli rintamalla parisen kuukautta myöhemmin.

Saiman ensimmäisestä liitosta syntyivät pojat Pertti ja Pauli.

Saiman ensimmäisestä liitosta syntyivät pojat Pertti ja Pauli. Pekka Nieminen / Otavamedia

Toistamiseen leskeksi

Pariskunnan toinen poika Pauli syntyi isänsä kuoleman jälkeen. Saima palasi kaksi- ja kolmevuotiaat pojat mukanaan 1943 takaisin Kuolemajärvelle.

Perhe asui poltetun kotitalon viereisessä riihessä aina siihen saakka, kunnes suomalaissotilaat rakensivat uuden kodin. Talo oli valmistumassa muuttokuntoon, mutta kesäkuussa 1944 tuli jälleen pakkolähtö.

Juna kuljetti 14. kesäkuuta 1944 Saiman ja pienet pojat kauas sodan jaloista.

Vaiheikas evakkomatka päätyi lopulta Merikarvialle, jossa Aholan pientilasta raivattiin viljelymaatakin.

Saima palasi Kuolemanjärvelle poikiensa kanssa vuonna 1943, mutta joutui lähtemään lopullisesti evakkoon 1944.

Saima Kukko palasi Kuolemanjärvelle poikiensa kanssa vuonna 1943, mutta joutui lähtemään lopullisesti evakkoon vuonna 1944.

Saima solmi 1951 toisen avioliiton Tauno Kukon kanssa. Pariskunnalle syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö. Äidin päivät täyttyivät lasten hoidosta, maatalous- ja karjatöistä.

Saima jäi toistamiseen leskeksi, kun aviomies kuoli joulukuussa 1991.

Saima Kukko paljastaa pitkän iän salaisuuden

Pitkän ikänsä salaisuuden Saima löytää ruokapöydästä. Hän tottui syömään omenoita jo Kuolemajärvellä. Voin käyttö on runsasta, eikä Saima pidä sitä haitallisena.

”Sisäelimet ja koko elimistö pysyvät liukkaina, kun syö rasvaa.”

Perusterve rautarouva ei ole pahemmin kärsinyt edes flunssasta. Kahden sairaalakäynnin väli venyi yli 80 vuodeksi.

”Viipurissa leikattiin ennen sotia umpisuoli ja vuonna 2017 jouduin sairaalaan sappikivien takia”, Saima laskee.

Hän ei halua neuvoa nuorempiaan. Aika ja arvot ovat toiset kuin omassa nuoruudessa.

”Toivottavasti kenenkään ei tarvitse enää koskaan kokea sotaa.”

Saiman ilona ovat kuusi lasta, 6 lastenlasta, 14 lapsenlastenlasta ja kaksi lapsenlastenlapsenlasta.

Saima Kukko ei silti ole kaikkien aikojen vanhin juhlavieras presidentin linnassa.

Vuosi sitten oululainen lääkintälotta Salme Haltia viihtyi 106-vuotiaana linnan ikäkuningattarena juhlatunnelmassa aina yli puolen yön.

Lue myös: Karjalan kannaksen äidit evakossa – Näin sota-aikana yksihuoltajaksi jäänyt Martta sai lopulta oman kodin menetetyn talon tilalle

X