Lopetin kilpirauhasen kasvaimiin määrätyn tyroksiinihoidon – näin siinä kävi

Jaa kaverilleTilaa Seura
”Kehoni toimii luonnollisesti ja voi hyvin. Vaihtoehtojen hakeminen on ollut minun tapojani kasvattaa omaa voimaa”, Noora Laitinen kertoo. © Jorma Marstio/Otavamedia
Noora Laitinen luuli, että hän söisi hormoneja lopun ikänsä.

Noora Laitisella, 28, diagnosoitiin lapsena useita kilpirauhasen kasvaimia. Siitä alkoi lääkekierre, jonka hän luuli jatkuvan läpi koko elämän. Kannustava lääkäri auttoi näkemään tilanteen toisin.

Tästä kaikki alkoi

Äitini huomasi ulkonevan kilpirauhaseni, kun olin 13-vuotias. Hän vei minut lääkäriin, sillä meillä oli ollut kilpirauhasongelmia molemmin puolin sukua.

Äidin epäily osoittautui oikeaksi. Tutkimuksissa minulta löydettiin niin monta kasvainta kilpirauhasesta, ettei niiden tarkkaa lukumäärää saatu edes selville.

Aloin syödä tyroksiinihormonia, joka otti hoitaakseen kilpirauhasen tehtävät. Lääke rupesi siis säätelemään kehoni toimintoja keinotekoisesti.

Totuin käymään säännöllisissä verikokeissa ja ottamaan lääkkeeni päivittäin. Lääkityksestä tuli itselle normaali asia, mutta lapsena sain selitellä sitä tuon tuosta. Kun lähdin leirikouluun pilleripurkkini kanssa, toiset lapset tulivat uteliaiksi ja säikähtivät, kun kerroin kasvaimistani. He luulivat, että teen kuolemaa.

Tähän havahduin

Olin opiskellut musiikkiteatteria Suomessa ja lähdin tekemään kandityötäni Saksaan, jonne jäin kahdeksi vuodeksi.

Kävin siellä säännöllisissä verikontrolleissa, kunnes viimeisellä käynnillä paikallinen lääkäri ehdotti tyroksiinilääkityksestä luopumista.

Olin ymmälläni, sillä yksikään lääkäri ei ollut aiemmin puhunut sellaisesta vaihtoehdosta. Olin hyväksynyt tosiseikkana sen, että söisin hormoneja lopun ikääni. Ajatus jäi itämään.

Vastaanotolla

Suomeen palattuani hakeuduin yksityiselle lääkäriasemalle, koska halusin lopettaa lääkityksen. Löysin tuekseni kilpirauhasen toimintoihin erikoistuneen lääkärin. Hänen avullaan lähdimme laskemaan annosmääriä hallitusti 1–2 kuukauden jaksoissa, kunnes söin enää neljäsosan pilleriä päivässä.

Ainoa pelkoni oli, ettei kilpirauhaseni enää heräisi tuottamaan hormonia, jota olin syönyt purkista yli kymmenen vuoden ajan.

Kilpirauhaseni lähti kuitenkin pikkuhiljaa käyntiin. Lopulta saatoin jättää lääkkeet kokonaan. Koko prosessi kesti puolisen vuotta.

Tässä ja nyt

Olen aina pitänyt kehostani hyvää huolta, urheillut ja syönyt terveellisesti, mutta vapauduttuani lääkkeistä olen kokenut olossani huomattavan parannuksen.

Nyt kehoni toimii luonnollisesti ja voi hyvin. Vaihtoehtojen hakeminen ja uhriudesta kieltäytyminen ovat olleet tärkeitä tapoja kasvattaa omaa voimaa. Terveyteni on nyt omissa käsissäni.

Olen tajunnut, kuinka tärkeää on nauttia elämästä ja luoda hyvää ympärilleen. Niinpä kun kaverini Jonne pyysi minua vetämään kanssaan suplautavuokraamoa Helsingin Töölönlahdelle, en epäröinyt hetkeäkään. Tutustun siellä mielelläni ohikulkijoihin, joita kutsun rupattelemaan ja viihtymään kesäterassillemme. Elämä saa ja sen pitää olla kivaa.

X