Päivät konttoristina, illat muonituslottana – Orvokki Nopola oli 19-vuotias, kun talvisota syttyi ja elämä mullistui: ”Oli vain pakko sopeutua”
Kahden sodan lotta Orvokki Nopola vastasi velvollisuuden kutsuessa. Tanssit jäivät, kun ihmisille tarvittiin ruokaa ja taloihin polttopuuta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio isännöivät 1. joulukuuta sotaveteraaneille ja lotille järjestettyä juhlatilaisuutta Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Juhlavieraiden joukossa oli muonituslottana talvi- ja jatkosodassa palvellut Orvokki Nopola, 102.
Nopola pitää kutsua presidenttiparin luo unohtumattomana elämyksenä.
”Ikäni on jo aika korkea, ja jouduin aivan loppuun asti miettimään, että jaksanko lähteä juhliin. Onneksi kuitenkin lähdin. Se oli fantastisen hieno tilaisuus.”
Nokian Siurosta kotoisin oleva Nopola oli talvisodan syttyessä vuonna 1939 juuri täyttänyt yhdeksäntoista vuotta. Sota-aikaa hän muistelee kovana ja vaativana, joka muutti nuoren naisen elämän. Nuoruus jäi odottamattoman lyhyeksi, itsenäinen elämä oli vasta ennättänyt alkaa.
”Olin juuri alkanut käydä vähän tansseissa ja viettää vapaa-aikaa ystävien kanssa. Sitten yhtäkkiä tuli sota ja elämä muuttui tyystin. Siihen oli vain pakko sopeutua.”
Päivät konttoristina, illat muonituslottana
Talvisodan ja jatkosodan välissä Orvokki Nopola muutti Siurosta Tampereelle. Päivisin Nopola työskenteli konttoristina, illat kuluivat muonituslottana. Joskus illat venyivät yöhön saakka.
”Evakkojunat pysähtyivät vähän ennen Tamperetta ja me olimme siellä soppatykkien kanssa. Tai sitten olimme metsässä tekemässä polttopuita, niitähän tarvittiin joka paikassa. Siihen aikaan talot, ruoat ja pesuvedet kaikki lämmitettiin puilla.”
Venäläiset lentokoneet pommittivat Tamperetta monta kertaa, mutta pääkohteeseen eli Hämeensiltaan ei tullut osumia. Siviileille pommitukset olivat tietysti erittäin raju kokemus.
Maailman tilanne on nostanut entisestään arvostusta kotimaata kohtaan
Venäjän hyökkäys Ukrainaan saa kylmät väreet kulkemaan pitkin Orvokki Nopolan kehoa.
”Niin hirveältä tuntuu katsoa uutisia Ukrainassa, jossa pienet lapsetkin joutuvat kärsimään. Ukrainalaiset ovat eläneet siellä ihan rauhassa, ja sitten tämmöistä tapahtuu. Ihan uskomattoman pahalta tuntuu.”
Suomen itsenäisyyttä Orvokki Nopola on arvostanut sotavuosista lähtien, mutta uutiset Ukrainasta ovat jälleen saaneet yhä enemmän tuntemaan kiitollisuutta ja kunnioitusta omaa kotimaata kohtaan.
”On ihanaa, kun meillä on oma itsenäinen Suomi, jossa saa olla ja elää rauhassa. Eihän näin hyviä paikkoja ole juuri missään.”