Lulu ja Masa asettuivat Loviisaan ja loihtivat upean puutarhan – ”Se on meille toinen olohuone”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Luru Hirvan ja Masa Karhulan puutarhan Lasi­palatsi otetaan heti käyttöön, kun aurinko sallii. © Linda Varoma
Luru Hirvan, 53, ja Masa Karhulan, 59, piti ostaa kakkoskoti Italiasta. Puutarha Loviisan maaseudulla vei kuitenkin heidän sydämensä.

Minulle ja puolisolleni Masalle puutarha on toinen koti. Se on meille olohuone, jossa haluamme viettää mahdollisimman paljon aikaa.

Alkuperäinen puutarha sijaitsi talon edustalla ja käsitti vain hyvin pienen osan tontista. Olemme hiljalleen muokanneet puutarhaa rakentaen erilaisia oleskelupaikkoja pihan eri puolille sekä ottamalla joutomaat käyttöön.

Tontti on sijainniltaan ihanteellinen. Voimme nimittäin halutessamme kiertää sitä päivän mittaan auringon mukana. Tietynlainen kiertäminen on muutenkin ideana myös kasvien kasvupaikkoja ajatellen.

Emme ole istuttaneet esimerkiksi yrttejä, tomaatteja ja mansikoita vain tiettyyn paikkaan. Niitä on ripoteltu sinne tänne, joten puutarhassa kulkiessaan voi kerätä satoa vähän joka paikasta. Esimerkiksi mansikat olemme sijoittaneet siten, että ne kypsyvät eri aikaan kasvupaikan mukaan.

Meistä on ihanaa, että runsautta ja satoa on joka puolella. Myös kukat olemme istuttaneet siten, että väriloistoa olisi kaikkialla keväästä syksyyn.

Mitään erityistä värisuunnitelmaa emme ole noudattaneet, vaan kukat loistavat väreissään kauniina, aivan kuten luonnonkukatkin.

Viime keväänä teimme neljä uutta kukkapenkkiä, joista yksi on pieni kukkaketo pörriäisille. Kesällä perustimme vielä pari uutta kukkapenkkiä.

Syreenien suojassa voi rauhassa ottaa aurinkoa tai nauttia skumppaa. <span class="typography__copyright">© Linda Varoma</span>

Syreenien suojassa voi rauhassa ottaa aurinkoa tai nauttia skumppaa. © Linda Varoma

Aina kukoistavat kallat

Olemme molemmat taiteellisia ja visuaalisia ihmisiä, joten puutarhassamme on myös meidän omaa taidettamme. Jos kukkapenkin perennat tai kesäkukat eivät satu kukkimaan, niin minun tekemäni keraamiset kallat kukoistavat. Molempien tekemät patsastyöt ovat myös löytäneet paikkansa puutarhassa.

Olimme aikeissa etsiä itsellemme kakkoskodin Italiasta, kun tuttavamme ilmoitti, että Loviisan maaseudulla Skinnarbyssä myydään vanhaa omakotitaloa.

Vuonna 2012 kävimme täällä, ja vuosi siitä muutimme taloon. Ensin tämän talon piti olla kakkoskotimme, mutta pian se muuttui ykköseksi. Asuntomme Helsingissä laitettiin sittemmin vuokralle.

Ensimmäiset vuodet remontoimme talovanhusta pikkuhiljaa. Vasta kesällä 2019 pääsimme vihdoin tekemään toden teolla myös puutarhaa.

Lulun tekemät savikallat kukkivat läpi vuoden Loviisan maaseudulla. © Linda Varoma

Lulun tekemät savikallat kukkivat läpi vuoden. © Linda Varoma

Loviisan Lurun latinolantio-taidetta. Hän ihailee kuubattarien ylväyttä. <span class="typography__copyright">© Linda Varoma</span>

Lurun latinolantio-taidetta. Hän ihailee kuubattarien ylväyttä. © Linda Varoma

Italian sijaan Loviisaan

Olimme aikeissa etsiä itsellemme kakkoskodin Italiasta, kun tuttavamme ilmoitti, että Loviisan maaseudulla Skinnarbyssä myydään vanhaa omakotitaloa.

Vuonna 2012 kävimme täällä, ja vuosi siitä muutimme taloon. Ensin tämän talon piti olla kakkoskotimme, mutta pian se muuttui ykköseksi. Asuntomme Helsingissä laitettiin sittemmin vuokralle.

Ensimmäiset vuodet remontoimme talovanhusta pikkuhiljaa. Vasta kesällä 2019 pääsimme vihdoin tekemään toden teolla myös puutarhaa.

Alussa emme tienneet paljoakaan puutarhan hoidosta, mutta kokeilemalla oppii. Olemme saaneet valtavasti apua ja neuvoja naapureilta ja loviisalaisilta puutarhaihmisiltä.

Kasvit kuin lapsia

Olen myös saanut paljon perennan taimia ystäviltäni. Useita kasveja olen joutunut siirtämään monta kertaa, kun valitsemani paikka ei olekaan sopinut kasville. Monta kertaa olen myös päättänyt, että nyt saa riittää. Kasvi joutaa pois pihalta. Minulle kasvit ovat kuitenkin kuin lapsia, joilla on sielu. En ole raaskinut luopua kituvista kasveista. Ja kuinka ollakaan, yleensä jossain vaiheessa ne ovat alkaneet kukoistaa päästyään oikeaan paikkaan.

Hyvä esimerkki ”lapsistani” ovat parsat, joita tontillamme kasvaa muutamassa paikassa. Olimme aivan innoissamme, kun löysimme pihastamme yllätykseksemme parsaa. Sehän on ihan luksusta! Siinä me makasimme mahallamme ja kuvasimme niitä.

Meni muutama vuosi, ennen kuin edes raaskimme alkaa syödä niitä. Parsahan on hyvin inhimillinen. Sillä on pääkin. Kun aloimme käyttää niitä, huomasimme, että lisää vain tulee. Nyt oma parsa on yksi meidän kevään suosikkiherkuistamme.

Rakastan myös yrttejä! Meillä on minttua, ranskalaista rakuunaa, mäkimeiramia, lipstikkaa ja vaikka mitä. On vakioyrttejä, mutta kokeilemme yleensä aina myös jotain uutta.

Helsingissä asuimme talon ylimmässä kerroksessa, joten käytössämme oli kattoterassi. Sinnekin laitoimme runsaasti kukkia ja yrttitarhan suuriin ruukkuihin, mutta onhan täällä sentään ihan erilainen mahdollisuus toteuttaa itseään.

On ihanaa, että ruoassa käytettävät yrtit ovat lähellä poimittavina. Meille kauneus ja oman ruoan viljeleminen on tärkeää.

Lähimetsästä saa sieniä sekä marjoja ja puutarhasta perunaa, sipulia, maa-artisokkaa, palkokasveja ja oikeastaan lähes kaikkea, mitä tarvitsemme.

Meille puutarha ja sen oleskelupaikat ovat olohuoneemme ison osan vuodesta. Jo varhain keväällä syömme aamiaisen kasvihuoneessa, joka lämpiää mukavasti jo alkukeväästä.

Aamu alkaa puutarha-aamiaisella

Ehkä jo huhtikuussa siirrymme aamiaiselle Balidekiksi nimeämäämme oleskelutilaan. Sen rakensimme käytyämme Indonesian saarilla. Ihastuimme pikkusaarien viihtyisiin ”löhödekkeihin”, ja päätimme tehdä ihanan aasialaistyylisen olotilan puutarhaamme.

Viime kesät ovat olleet niin kuumia, että fiilis Balidekissä on todellakin ihan aito. Se on sisustettu simpukoilla ja muilla eksoottisilla esineillä.

Aamupala on meille tärkeä päivän aloitusrituaali. Nykyään tänne maaseudulle ei enää jaeta lehtiä aamulla, vaan vasta iltapäivällä. Olemmekin aloittaneet aamut lukemalla edellisen päivän Loviisan Sanomia ja Helsingin Sanomia. Yleensä meillä on auki radio, jotta kuulemme viimeisimmät uutiset. Tällaisista hetkistä on ihana aloittaa päivä puutarhassa.

Kerttu-koira saa syödä omenoita ja marjoja niin paljon kuin lystää. © Linda Varoma

Kerttu-koira saa syödä omenoita ja marjoja niin paljon kuin lystää. © Linda Varoma

Omppula on pieni terassi linnuille Loviisan maaseudulla. Siitä kilpailevat käenpiika ja kirjosieppo. © Linda Varoma

Omppula on pieni terassi linnuille. Siitä kilpailevat käenpiika ja kirjosieppo. © Linda Varoma

Kasvispiirakka omista parsoista ja tomaateista on kuin taideteos. Ainekset löytyvät parin Loviisan tontilta. <span class="typography__copyright">© Linda Varoma</span>

Kasvispiirakka omista parsoista ja tomaateista on kuin taideteos. © Linda Varoma

Vieraat saluunaan

Koska elämä pihapiirissä on meille niin tärkeää, olemme rakentaneet vanhaan varastoliiteriin kaksi vierashuonetta, joita kutsumme satulaksi ja saluunaksi. Samaan rakennukseen sijoittuvat myös sauna ja saunan pukuhuone.

Meillä on paljon sukulaisia ja tuttuja ulkomailla, ja tietenkin myös Suomessa. Muutettuamme tänne Loviisaan he tulevat mielellään käymään ja viipyvät pitempäänkin. Siksi tarvitsimme vierashuoneet, joita käytämme toki enimmäkseen itse.

Kun terminen kevät alkaa, muutamme peittojen ja tyynyjen kanssa satulaan, ihan kuin mökille. Siellä on miellyttävää nukkua pipo päässä pienen lämmittimen puhistessa. Voimme nauttia puutarhastamme myös talvisin.

”Paljussa sielu lepää ja ajatus lentää”

On todella ihanaa pulahtaa paljuun talvipakkasella ihailemaan tähtitaivasta. Ensimmäisinä vuosina nautimme paljusta joka päivä, pidämme edelleen sähköpaljussamme lämmön ympäri vuoden. Sähköä palju kuluttaa ehkä jääkaapin verran.

Talvella ihailemme tähtiä, ja kesällä nautimme paljun vieressä kukoistavan kukkapenkin kauneudesta. Paljussa sielu lepää ja ajatus lentää. Puhumme työasiat tai pohdimme, mitä olemme oppineet vaikkapa ratsastustunnilla. Ja paljubileet ne vasta hauskoja ovat!

Kerttu-koirakin kitkee puutarhaa

Koiramme Kerttu on innokas puutarhanhoitaja. Kun olen kitkemässä, se on vieressä koko ajan. Kitkeminen on sen intohimo! Kun se näkee, että otan esiin puutarhassa käyttämäni polvisuojat, sen innostuksella ei ole mitään rajaa. Se on koko ajan auttamassa, kun olen polvillani kukkapenkissä. Joskus se saa niin voimakkaan innostuskohtauksen, että se käy ”tappamassa” kompostin takana hiekkakasan, mutta koskaan se ei kaiva minun istutuksiani.

Kerttu myös rakastaa puutarhan antimia, kuten omenoita ja luumuja. On se joskus pelastettu rastasverkostakin.

Kauneuden ja rentoutumisen paikka

Masa on osoittautunut kivihulluksi. Hän on tehnyt kivilaatoituksen etupihalle, asennuttanut kivipaasirappuset talolle ja tehnyt kiveykset kukkapenkkeihin.

Elämä puutarhassa ei kuitenkaan ole raatamista. Joskus, kun saan kerttumaisen kitkemisinnostuksen, Masa koputtaa selkään ja pyytää lasilliselle.

Puutarha on meille kauneuden ja rentoutumisen paikka, ei työleiri. Meille puutarha on kotimme sielu ja sydän. Parasta on luoda uutta ja kaunista.

Kukat istutimme siten, että väri­loistoa olisi kaikkialla kevääs­tä syksyyn.

”Meille puutarha on kotimme sielu ja sydän.”

Loviisan puutarhassa ei ole mitään erityistä värisuunnitelmaa. Kukat loistavat eri väreissä kuin luonnonkukat. <span class="typography__copyright">© Linda Varoma</span>

Puutarhassa ei ole mitään erityistä värisuunnitelmaa. Kukat loistavat eri väreissä kuin luonnonkukat. © Linda Varoma

Luru Hirva nauttii, kun saa touhuta puutarhassa kädet mullassa. © Linda Varoma

Luru Hirva nauttii, kun saa touhuta puutarhassa kädet mullassa. © Linda Varoma

Kerttulan taidepuutarha on avoinna vierailijoille Loviisan avoimissa puutarhoissa 8.8. klo 10–17. Luru Hirvalla on myös näyttely Gumbostrand Konst & Form 11.6.-15.8.

Juttu julkaistu ensi kerran Viva-lehden numerossa 6/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X