Marimekon täydellisen tasaraidan tarina – Kuosi syntyi suunnittelija Annika Rimalan omalla riskillä, sillä Armi Ratia ei siitä innostunut

Marimekko kuuluu suomalaisten elämään. Monen­kirjavien kuosien joukossa Tasaraita on tuonut rauhaa kaaokseen jo 1960-luvulta asti. Näin Marimekko on ollut osana toimittaja Anna ”Tasaraita-Anna” Muurisen elämää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tasaraitapaita on mukava ja ajaton. Kuva: Pekka Nieminen/SKOY/Kuvaryhmä

Marimekko kuuluu suomalaisten elämään. Monen­kirjavien kuosien joukossa Tasaraita on tuonut rauhaa kaaokseen jo 1960-luvulta asti. Näin Marimekko on ollut osana toimittaja Anna "Tasaraita-Anna" Muurisen elämää.
Teksti: Anna Muurinen

Marimekko on aina värittänyt elämääni. Jo päiväkotini 1970-lukulaisesta leikkihuoneesta muistan kankaita, joiden olen myöhemmin ymmärtänyt olleen Marimekkoa. Musiikki-liikuntatunneilla pidimme pään päällä hernepusseja, jotka oli ommeltu muun muassa Maija Isolan suunnittelemasta Marimekon ruskeasta Muija-kankaasta. Hernepusseja meille jakeli ankara tarhatäti, joka pukeutui usein leikkisään Vuokko Nurmesniemen Kihlatasku-mekkoon – samanlaiseen, jollaisessa Hillary Clintonkin esiintyi viime kesänä.

Kun aloitin soittotunnit, käärittiin pianonuotit Katsuji Wakisakan Marimekolle vuonna 1975 suunnittelemaan Bo Boo -hyllypaperiin. Iloinen autokuosi saa minut yhä säpsähtämään, että onko soittoläksyt harjoiteltu.

Leikkimökkini verhoihin oli ommeltu eläimiä, joiden vartalo oli tehty Annika Rimalan marikankaasta Iso suomu. Mökillä nukahdin vuosikymmenen ajan katsomalla, miten mailleen painuva aurinko värjäsi punertavaksi Fujiwo Ishimoton Kaiho-kankaasta tehdyt verhot. Luin verhon reunaan painettua suunnittelijan jännittävää nimeä kunnes nukahdin.

Taiteilija Annika Rimalan suunnittelema Tasaraita on pirteä klassikko. Kuva raitojen 30-vuotisjuhlista.

Taiteilija Annika Rimalan suunnittelema Tasaraita on pirteä klassikko. Kuva raitojen 30-vuotisjuhlista. Kuva: LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Ennen minun aikaani oli äidilläni tapana ostaa veljilleni ja serkuilleni kesävaatteiksi Marimekon trikooasuja. Katselen vanhoista valokuva-albumeista, miten leikki-ikäiset serkukset kirmaavat mökkipihalla samanlaisissa pallopaidoissaan ja -pöksyissään, noissa yhdenmukaisuutta korostaneissa tasa-arvon univormuissaan. Silloin ei trikoo kiristänyt.

Koska olin nuorempi, en koskaan kuulunut tuohon pilkkuporukkaan. Toki sain vaatekaappiini muille pieneksi jääneitä ja monissa seikkailuissa höykytettyjä pallotrikoita. Minulle ostettiin raitapaitoja: värikkäitä, napakoita ja kivasti istuvia Tasaraitoja. Niin minusta tuli Tasaraita-Anna.

Tasaraidat rauhoittivat 1970-luvun lopun vauhdikasta merielämää Espoossa.

Tasaraidat rauhoittivat 1970-luvun lopun vauhdikasta merielämää Espoossa.

Leikkisiä klassikkoja

Annika Rimala aloitti vuonna 1951 perustetun Marimekon suunnittelijana vuonna 1959. Kuuluisin kuosi ­Tasaraita syntyi vuonna 1968. ­Rimala suunnitteli Marimekolle satoja vaatteita ja asusteita, sekä satakunta kangaskuosia, kuten Marimekko-klassikot Iso suomu, Hedelmäkori, Petrooli ja Puketti.

Rimalan töitä on kuvattu leikkisiksi, käytännöllisiksi ja kestäviksi. Hänet listattiin vuonna 1967 maailman kymmenen eniten muotiin vaikuttaneen suunnittelijan joukkoon.

Rimala sairastui MS-tautiin vuonna 1970. Hän ryhtyi tekemään teatteripuvustuksia Lasse Pöystin houkuttelemana, ja teki pukuja yhteensä 36 näytelmään. Hän jäi eläkkeelle Marimekosta vuonna 1981, mutta ­sanoi itse olevansa ”ikuisesti marimekkolainen”.

Minun suosikkini – Marimekon Tasaraita

Annika Rimala suunnitteli Tasaraita-paidan vuonna 1968. Sen lähtöajatuksena oli olla farkkujen kanssa yhteensopiva ja silittämättä valmis.

Yllättävää: Kuosi syntyi alun perin Rimalan omalla riskillä, sillä Armi Ratia ei siitä innostunut. Mutta pian kuosista tehtyjä t-paitoja, sukkia ja vauvanvaatteita jonotettiin Marimekon myymälöissä. Tasavertaisuutta korostava Tasaraita sujahti suoraan suomalaisten sydämiin. Ja on se kelvannut ulkomaillakin: vuonna 2014 arvioitiin, että Tasaraita-tuotteita on myyty 17 miljoonaa kappaletta ympäri maailman. Vuonna 1998 se pääsi Suomessa jopa postimerkkiin.

Miksi: Maailman raitapaitamarkkinat tarkkaan tutkailleena Annika Rimalan Tasaraidan mittasuhteet edustavat minullekin täydellisyyttä. Sen tasapainoisuudessa silmä lepää. Kaoottisessa maailmassa Tasaraita rauhoittaa, sen levolliset linjathan ovat kuin horisonttiin katsoisi.

Tasaraita on myös mukava ja ajaton. Ja hyvä niin, sillä olen käyttänyt vihreää tasaraitapaitaani pian 25 vuotta!

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/20.

Lue myös: Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko: ”Luotamme edelleen suunnittelijoihimme”

Lue myös: Yksinäisyys on ollut Kirsti Paakkasen, 91, suuria uhrauksia vaatinut voimavara: ”Kaikki unelmani kävivät toteen yhtä lukuun ottamatta”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X