Marjutin nettirakkaus vei 150 000 euroa ja mielenrauhan: ”Ainakin minulla on vielä terveyteni jäljellä – sen arvoa ei voi laskea rahassa”
Marjut, 65, rakastui Facebookissa komeaan yhdysvaltalaiseen kapteeniin. Pari vuotta myöhemmin hän on 150 000 euroa köyhempi, yksin ja ahdistunut. Tuskaa on lieventänyt tieto, ettei hän ole ainoa huijattu.
Marjut lähetti ulkomaalaisille pankkitileille 150 000 euroa saadakseen miljoona dollaria sisältäneen rahalippaan Suomeen, välttääkseen vankilan ja pitääkseen rakastettunsa. Tai näin hän luuli.
Facebookiin oli tullut kaveripyyntö. Marjut klikkasi sen auki. Kuvassa oli miehekäs mies armeija-asussa, kasvot päivettyneinä ja hampaat hohtavan valkoisina. Miten söpö ja lusunen, Marjut mietti ja hyväksyi kaveripyynnön.
Mies oli amerikkalainen kapteeni nimeltään Williams Deltufo. Marjut ihmetteli, mistä hän oikein tupsahti ja miksi hän halusi suomalaisen Marjutin Facebook-kaverikseen. Williams näytti olevan myös monen muun suomalaisen naisen kaveri.
”Hey beautiful! How are you doing?” ”Hei kaunotar! Mitä kuuluu?” mies kirjoitti Messengeriin. Keskustelu jatkui englanniksi. Ystävällisen oloisen miehen kanssa oli helppo jutella.
Mies kertoi heti paljon itsestään: Hän oli leski ja yhden pojan yksinhuoltaja. Vaimo oli kuollut synnytyksessä. Poika kävi yliopistoa, ja Williams oli itse rauhanturvaajana Afganistanissa.
Marjutkin kertoi itsestään. Hän oli vähän päälle kuusikymppinen. Taakse oli jäänyt juuri yksi suhde. Leski hänestä tuli yli kymmenen vuotta sitten. Hänellä oli lapsi ja lapsenlapsia.
Lemmekkäitä viestejä
Viestittely Williamsin kanssa muuttui hyvin nopeasti lemmekkääksi. Williams kertoi, kuinka ihana Marjut oli ja miten rakastunut hän oli tähän. Hän halusi pois Afganistanista sodan jaloista rauhalliseen Suomeen, josta hän oli kuullut niin paljon hyvää.
Hän halusi aloittaa uuden elämän Marjutin kanssa. Hän pitäisi tästä huolta.
Marjut oli aivan pyörällä päästään. Miehen sanat vaikuttivat häneen kuin huume. Mies kutsui häntä kuningattareksi, haniksi, babyksi. Marjut mietti, että jos suomalaiset miehet kirjoittaisivat noin ihania kirjeitä, maa olisi täynnä onnellisia naisia.
Rakastunut Marjut jäi koukkuun viestittelyyn. Sydän pompahti joka kerran, kun uusi viesti tuli. Mies kirjoitti aamuin ja illoin tultuaan partiolta. Hän kirjoitti, vaikka oli raskaan päivän jälkeen väsynyt ja nälissään. Jos hän lupasi kirjoittaa, hän ei koskaan rikkonut lupaustaan.
Ystävilleen Marjut ei kertonut Williamsista mitään. Kaikki tuntui niin utopistiselta. Miten tällaista voi ollakaan, hän mietti.
Marjutia kuitenkin vaivasivat Williamsin muut suomalaiset Facebook-kontaktit. Hän pyysikin miestä poistamaan nämä kaverit.
Puhetta rahasta
Rahasta mies alkoi puhua noin kuukauden viestittelyn jälkeen. Hän kertoi, että hänellä on hyvä palkka, mutta hän ei saa rahoja ulos Afganistanista. Nyt olisi kuitenkin tilaisuus saada miljoona dollaria Lontoon kautta Suomeen.
”Auttaisitko sinä, Marjut? Tarvitsen vain nimesi ja osoitteesi. Vannon, ettei sinun tarvitse maksaa lähetyksestä mitään”, mies kirjoitti.
Marjut antoi tietonsa. Kuvioon tuli mukaan myös diplomaattien kuriiripalvelu ja sen edustaja Mr Smith.
Pian sähköpostiin tuli ilmoitus ja pakettikortti, jota näyttämällä Marjut saisi noudettua rahalippaan. Sitä ennen hänen pitäisi maksaa 2 000 euron tullimaksu.
Marjut järkyttyi. Williams sai hänet kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että maksut jäävät tähän.
Mutta sitten Mr Smithiltä tuli sähköpostia: Tulli oli läpivalaissut paketin, ja Marjutia epäiltiin rahanpesusta. Hän joutuisi vankilaan, jos ei maksaisi 20 000 euroa.
Kauhuissaan Marjut laittoi viestiä Williamsille.
Mies toisteli, kuinka hän vihaa valehtelijoita ja pettäjiä, eikä hän ikinä huijaisi Marjutia. Hän jopa lähetti Marjutille kuvan Yhdysvaltain passistaan.
Marjut uskoi ja maksoi vaaditun summan.
Mies puhuu ympäri
Mr Smith ei jättänyt Marjutia rauhaan. Hän pommitti tätä sähköposteilla ja puheluilla. Paketti oli vielä jumissa tullissa. Rahaa piti maksaa lisää, jotta paketti saataisiin eteenpäin, ja jotta Marjut välttäisi vankilan.
Välillä Marjut ilmoitti Williamsille, että nyt tämä kyllä loppuu, mutta mies sai aina puhuttua hänet ympäri. Viestittely jatkui, vähemmän kiihkeänä tosin. Mies vetosi kiireisiin.
”Usko minua, maksa nyt vain. Saat kaiken vielä moninkertaisesti takaisin. Kohta olemme yhdessä.”
Marjut vaihteli pankkeja rahaa lähettäessään. Kerran hänet vietiin pankissa sivuhuoneeseen, ja kysyttiin, mitä paketissa oikein oli.
”Läppäri ja koruja”, Marjut valehteli.
Hän oli ahdistunut ja tuskissaan. Uni ei enää tullut ilman lääkkeitä. Hän yritti olla kuin ennenkin: harrasti liikuntaa, tapasi ystäviä, hoiti lapsenlapsiaan. Kukaan ei saisi tietää, mitä hänelle tapahtuu.
Viestittely tapahtui pääasiassa Messengerisssä tai Hangoutsissa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Jossakin vaiheessa Marjut sai tarpeekseen Mr Smithin kiristyksestä ja uhkailusta. Hän teki kolme rikosilmoitusta, mutta poliisi ei puuttunut asiaan. Williamsiakin Marjut epäili, mutta mies osasi aina vetää oikeasta narusta.
Sitten asiat saivat yllättävän käänteen. Marjut pidätettiin epäiltynä osallisuudesta rahanpesuun, kun pankki puuttui maksusuorituksiin.
Poliisiasemalla tehtyjen kuulustelujen jälkeen asianajaja totesi Marjutille, että tämä oli joutunut ”nigerialaiskirjeen” uhriksi selittämättä kuitenkaan asiaa sen enempää. Kyse on Nigeriasta alkunsa saaneesta petosmuodosta, jolla pyritään keräämään rahaa lähinnä länsimaissa asuvilta ihmisiltä.
Siihen mennessä Marjut oli lähettänyt noin 150 000 euroa ulkomaille eri pankkitileille.
”Nyt ei enää yhtään”, poliisista sanottiin. He eivät kuitenkaan alkaisi tutkia asiaa, sillä heillä ei ollut resursseja moiseen.
Marjut oli menettänyt kaikki säästönsä.
Hänelle valkeni, että suuressa rakkaudessa olikin ollut kyse suuresta huijauksesta.
Mitään Williams Deltufoa ei ollut olemassakaan.
Häpeä, suru ja itseinho olivat äärettömiä. Hetkittäin Marjut ajatteli, että kuolemakin olisi parempi vaihtoehto.
Rakkaushuijaus paljastuu
”Miksi? Miksi? On täysin käsittämätöntä, miten saatoin antaa huijata itseäni sillä tavalla. Olin kuin ohjelmoitu robotti, kuin aivopesty. Miehen sanat tunkeutuivat aivoihini niin, etten kyennyt ajattelemaan järjellä”, Marjut sanoo nyt.
Koko iso kuvio paljastui, kun Marjut viime kesänä katsoi televisiosta MOT-ajankohtaisohjelman, jossa käsiteltiin netin rakkaushuijauksia. Ohjelmassa kerrottiin, miten varastetuilla Facebook-profiileilla esiintyvät huijarit vedättävät sepitetyillä tarinoilla ikäihmisiltä heidän rahansa.
Haastateltavana oli myös helsinkiläinen Tuula Visa, joka on eläkepäivillään omistautunut nettihuijareiden jahtaamiseen ja heidän uhriensa auttamiseen.
Marjut liimautui ruudun ääreen.
”Tunsin suurta helpotusta, sillä olin siihen asti luullut olevani ainut huijattu. Kuin taakka olisi pudonnut hartioiltani. Seuraavana päivänä soitin Tuulalle ja kerroin kaiken.”
Itsesyytökset piinaavat Marjutia yhä, ja mielialat ailahtelevat laidasta laitaan.
”Tuska on välillä aivan kauheaa. Olen köyhästä perheestä, tehnyt töitä koko ikäni ja säästänyt rahaa, että voisin eläkkeellä nauttia elämästä. Nyt joudun laskemaan joka sentin.”
Marjut tietää, että asiat voisivat olla huonomminkin. Jotkut naiset ovat menettäneet rakkaushuijareille kaikki rahansa, ottaneet pikavippejä ja joutuneet velkakierteeseen. Marjutilla on sentään koti ja pieni eläkkeensä.
Marjut ei ole vieläkään kertonut huijauksesta kenellekään muulle kuin Tuulalle, sillä häpeä on liian suuri. Tuulan kanssa hän juttelee puhelimessa liki päivittäin.
”En olisi enää järjissäni ilman Tuulaa.”
Alussa Marjutissa virisi toivo, että ehkä Tuula voisi auttaa häntä saamaan rahansa takaisin. Se on kuitenkin mahdotonta.
”Kaikesta huolimatta yritän ajatella positiivisesti. Ainakin minulla on vielä terveyteni jäljellä – sen arvoa ei voi laskea rahassa.”
Marjutin nimi on muutettu.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 1/19.
Ensin honey, sitten money
”Nettirakkaushuijauksissa Facebookin kaveripyynnöt tulevat usein yhdysvaltalaisilta komeilta keski-ikäisiltä miehiltä, jotka ovat esimerkiksi kenraaleja tai kirurgeja. Kyseessä on valeprofiili.
Oikeasti kirjoittaja on huijari Nigeriasta, Ghanasta, Malesiasta, Indonesiasta, Turkista tai Espanjasta.
En suosittele hyväksymään Facebook-kaveriksi ketään tuntematonta, ei miestä eikä naista.
Kaava on aina sama. Ihastus ja luottamus syntyvät nopeasti ja viimeistään kuukauden kuluttua aletaan pyytää rahaa. Ensin on honey ja sitten money. Nettirakkaus vannottaa, että tästä ei saa kertoa kenellekään muulle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun nettitutun kanssa otetaan raha puheeksi, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida.
Yksinäiset eläkeläiset, mutta myös työelämässä olevat koulutetut naiset, hurahtavat täysin. Luulevat löytäneensä elämänsä rakkauden ja toimivat järjenvastaisesti. Rakastunut ihminen on kuin mielenhäiriössä.
Rahaa huijataan erilaisin tarinoin, myös kiristämällä. Naiset käyttävät elinikäiset säästönsä, myyvät omaisuutta, ottavat pikavippejä. Kun raha loppuu, loppuu rakkauskin.
Minuun on ottanut yhteyttä yli tuhat huijattua. Puhutaan miljoonista euroista, jotka ovat hävinneet ulkomaalaisille pankkitileille. Ne tarinat eivät ole kaunista kuultavaa. En voi auttaa saamaan rahoja takaisin, mutta voin olla tukena.”
Tuula Visa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA