Mattokutomoiden koneet viedään nyt Intiaan – Näin Pohjanmaa tyhjenee, kun romutkin haetaan navetoista

Muistatteko, kun 1990-luvun Suomesta rahdattiin turhaksi käyneitä Lada-autoja itään? Nyt talouden kummat pyörteet vievät täältä vanhoja kutomokoneita vielä kauemmaksi, Intiaan asti. Siellä ne takovat pian mattoja maailmalle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tämäkin kone tekee vielä pitkään mattoa jossain maailmalla, kunhan Pekka Kankaan firma on sen kunnostanut.

Muistatteko, kun 1990-luvun Suomesta rahdattiin turhaksi käyneitä Lada-autoja itään? Nyt talouden kummat pyörteet vievät täältä vanhoja kutomokoneita vielä kauemmaksi, Intiaan asti. Siellä ne takovat pian mattoja maailmalle.
Teksti: Jukka Iiskonmäki

Jos joku olisi vielä jokunen vuosi sitten ennustanut, että intialainen sisustusjättiläisyhtiö haluaa ostaa Pohjanmaalta lopettaneiden mattokutomoiden koneet, väite herättäisi hilpeyttä ja epäuskoakin. Mutta nyt se on totta.

Intiaan on laivattu kymmenittäin kutomokoneita, kun ne ensin on muunnettu uuteen sikäläiseen käyttöön sopiviksi. Koneita tarvitaan valmistamaan intialaista vientituotetta, neljä metriä leveää jättimattoa Yhdysvaltojen markkinoille, koneita asiamiestensä välityksellä ostava Riviera Textile -yhtiö kertoo Seuralle.

Suomalaisten kutomoiden käyttämien koneiden etuna on, että ne soveltuvat tuottamaan juuri nyt Intiassa tarvittavaa reunavahvistettua mattoa.

Konekaupoissa on ostajan markkinat, sillä usein hallitiloissa kuten entisissä navetoissa toimineiden pienkutomoiden koneet ovat tyhjän panttina vain romuraudan arvoisia. Mutta pienikin raha on enemmän kuin mitä vielä äskettäin näistä arveltiin saatavaksi.

Pohjalainen erikoisuus

Pohjanmaalla tehdyt matot olivat brändi jo 1980-luvulla, kauan ennen kuin tuo sana edes oli rantautunut bisneskulttuuriimme.

1990-luvun lama ja lopulta 2010-luvun finanssikriisin tuoma taantuma rokottivat koko alaa raskaasti, ja pieniä perheyrityksinä toimineita kutomoita kaatui yksi toisensa jälkeen.

Suomalaisten hylkäämät mattokutomoiden koneet alkoivat kiinnostaa intialaisyhtiö Rivieraa jo vuonna 2016. Ensimmäisenä kiinnostuksen kohteena olivat räsymattokoneet, mutta nuo kangaskierrätyksen varhaiset kukkaissarjalaiset eivät mattotehtaiden maharadjoja enää kiinnosta.

Onneksi koneet eivät olleet vielä tietokoneohjattuja, sillä niiden ohjelmistot olisivat nyt auttamatta vanhentuneita.

”Koneita ostetaan koko ajan lisää, ja hankintoja on tehty myös Virosta ja Venäjältä”, yhtiöstä kerrotaan Seuralle.

Vaikka Intiaa pidetäänkin yhtenä maailman nousevista teknologiamahdeista, halvan työvoiman maassa on valmistettu mattoja hyvin perinteisillä käsityötavoilla.

Suomesta haalittavat 1980- ja 1990-lukujen koneet edustavat aikansa ja alansa huipputekniikkaa. Onneksi koneet eivät olleet vielä tietokoneohjattuja, sillä niiden ohjelmistot olisivat nyt auttamatta vanhentuneita tai mahdottomia uusia.

Koneiden ohjaus perustuu mekaaniseen binäärijärjestelmään mallikortin avulla.

mattokutomoiden koneet

Mattokutomoiden koneet on tehty niin jykevistä osista, ettei niitä hyvin hoidettuna saa heti kulumaan puhki. Uusilla ohjainyksiköillä ne saa opetettua nykyajan tavoille. © Juha Harju

Mattokutomoiden koneet pinoon ja palasiksi

Kutomakoneiden modifioinnin eli muuntamisen asiakkaan tarpeita vastaavaksi toteuttaa Lappajärven Konetyöstö Oy. Vaikka kutomakone on rakenteeltaan järeä kuin kivipatsas, se sisältää myös alkeellista mutta samalla herkkää elektroniikkaa.

”Ei koneen leventäminen ole rakettitiedettä ainakaan silloin, jos työn tekee kärkisarjan ammattilainen kolmen vuosikymmenen kokemuksella. Koneen runko keskeltä poikki, jatkopalat väliin ja jäljet siistiksi. Lisäksi loimitukki, rullat, rintaorsi, luha ja luhan kansi vaihdetaan pidempiin”, suoranuottisena yrittäjänä tunnettu toimitusjohtaja Pekka Kangas kuvailee prosessia.

Yhtiössä on käsitelty ja lähetetty eteenpäin viime vuoden aikana kahdeksan konetta, eikä noottia ole merten takaa kuulunut.

Mattokoneessa voi hyvällä tahdolla nähdä perinteisten kangaspuiden piirteitä, vaikka kyse on ihan eri loukuttimesta.

Mattokoneessa voi hyvällä tahdolla nähdä perinteisten kangaspuiden piirteitä, vaikka kyse on ihan eri loukuttimesta. © Juha Harju

”Laitteen elektronisiin osiin emme tietenkään koske. Sen verran tämä työ poikkeaa totutusta, että modifiointi koskee myös koneen puuosia. Kyllä sekin onnistuu, ja eihän puun käsittely tapahdu millimetrin murto-osien tarkkuudella. Kutomakone on nykyajan sovellus kangaspuista, joten metalli ei sovellu joka paikkaan.”

Kankaan yhtiön rautakouria odottaa nyt alkuvuonna seuraavien viiden kutomakoneen modifiointi.

”Mattokutomoiden koneet tulivat meille hiljattain varastoon, ja onhan niistä jo kokemusta kertynyt. Yksin vuonna 2016 koneita lähti meidän kauttamme Intiaan neljätoista kappaletta,” Pekka Kangas kertoo.

Pekka Kangas on kunnostanut ja muokannut kymmeniä erikokoisia kutomokoneita eri ostajien tarpeisiin.

Pekka Kangas on kunnostanut ja muokannut kymmeniä erikokoisia kutomokoneita eri ostajien tarpeisiin. © Juha Harju

Markkinat loppuivat

Tekniikan pysyvyydestä kertoo se, että moni kone on jo Pohjanmaalle tullessaan ollut sitä ennen useammalla omistajalla.

Eräs nimettömänä esiintyvä entinen kutomoyrittäjä kertoo omien koneidensa tarinan.

”1990-luvun alussa ostin kaksi ruotsalaisvalmisteista, kahdella moottorilla varustettua konetta. Käytettyinä niiden hinta oli noin 30 000–40 000 markkaa kappaleelta. Uusien koneiden hinta oli kuitenkin lähes kymmenkertainen. Koneet olivat edelleen luotettavia ja vahvoja, jo päällisin puolinkin jykevää tekoa.”

Konetta voi hätätilassa käyttää yhden ihmisen ohjaamana, mattoa kyllä syntyy. Siksi koneiden hankkiminen oli aikoinaan pien- ja sivutoimiyrittäjillekin järkevä investointi.

Olli Ketolan perheyritys on pärjännyt, mutta matoilla ei nykymaailmassa pääse rikastumaan.

Olli Ketolan perheyritys on pärjännyt, mutta matoilla ei nykymaailmassa pääse rikastumaan. © Juha Harju

”Tuotteena minulla oli viskoosimatot ja tuolloin uutuusmateriaali, eli matot paperinarusta. Alihankkijani suoritti viimeistelyn ja teki kanttaukset. Asiakkaanamme oli eräs iso ketju sekä joitakin yksittäisiä mattomyymälöitä. Oma lukunsa olivat toreilla kiertelevät mattomiehet”, valmistaja kertoo.

Toiminnan hiipuminenkin sujui samaan tapaan kuin kaikilta muiltakin. Viisitoista vuotta kutomoyrittäjänä Lappajärvellä sujuivat mutkattomasti, kunnes 2000-luvun alussa tuli johtopäätösten aika.

Halvempien tuontimattojen suosio kasvoi, maksukykynsä kadottaneiden asiakkaiden suoritukset viivästyivät, kunnes tyystin loppuivat.

”Isoja rahoja en kutomolla tienannut, mutta eipä noista vuosista suuria huoliakaan seurannut”, yrittäjä kertoo.

Hän kouluttautui kokonaan uudelle alalle ja meni palkkatöihin, koneet jäivät vuosiksi paikalleen navettaan. Sitten tuli Pohjanmaata kiertänyt intialaisyhtiön asiamies ja teki niistä tarjouksen.

”Neuvotteluvaraa ei ollut, hän kertoi hinnan ja minä sain rahat. Hinta oli ehkä vähän parempi kuin mitä romuraudan ostaja olisi koneista maksanut, mutta kyllä ne pois joutivatkin. Paremminkin ne navetassa seistessään aiheuttivat ahdistusta.”

Nämä pysyvät Suomessa

Kaikki mattoalan toimijat eivät suinkaan ole lopettaneet. Lappajärven rannalla, pienessä Karvalan kylässä toimii yhä Suomen suurin mattokutomo VM Carpet. Kutomon perustivat Aila ja Arto Viita-aho vuonna 1973.

VM Carpetilla oli enimmillään lähiseudulta noin sata alihankkijaa. Nykyinen toimitusjohtaja Harri Viita-aho aloitti uransa perheyhtiössä pakettiauton apumiehenä. Tehtäviin kuului omissa kutomoissaan työskentelevien alihankkijoiden materiaalivarastojen täydentäminen.

Alihankkijoiden laajaksi kasvanut ketju katosi 1990-luvulla, kun lama synkisti koko Suomen. VM Carpetillakin varastot täyttyivät myymättömistä tuotteista ja väkeä lomautettiin. Ei kuitenkaan koskaan irtisanottu. Monet suomalaisyritykset siirsivät tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten maihin, mutta VM Carpetilla sitä ei edes harkittu. Eikä nyt edes koneiden myymistä.

”Meidän mattokoneemme pysyvät Suomessa. Vaikka ei meidän nurkillamme ole koneenostajia kyllä näkynytkään”, Viita-aho toteaa.

Pohjalaisen mattoteollisuuden onnenpotku oli konekutomiseen sopivan lankatyypin keksiminen.

Pohjalaisen mattoteollisuuden onnenpotku oli konekutomiseen sopivan lankatyypin keksiminen. © Juha Harju

”Kovimmat kilpailijamme ovat Euroopassa. Intiasta tuodaan paljon tavaraa, mutta me satsaamme omaan mallistoon ja sen kilpailukykyyn.”

Alan kehitys on mennyt rajusti eteenpäin raaka-aineidenkin osalta.

”Tekstiilialan suurteollisuuden ylijäämänä syntynyt matonkude on vähitellen väistymässä muun muassa villan tieltä”, sanoo Viita-aho.

Hän uskoo, että maailmalla voi viennillä pärjätä, kunhan ottaa tarkasti selvää kunkin kohdemarkkina-alueen kuluttajien tarpeista. Suomalaiset ovat irtomattokansaa, mutta muualla on totuttu ja miellytty kokolattiamattoihin. Siihen väliin osuakseen tarvitaan jatkuvaa tuotekehitystä – ja sitä että tuotteen laatu pysyy luvatun mukaisena.

Lue myös: Katso video – Näin näppärästi käy yhä pitsin kutominen 95-vuotiaalta kutojamestari Soini Arolalta

X