Kun lastenlapset ovat maailmankansalaisia – Iranissa varttunut Melody Karvonen: ”Jokaisessa kulttuurissa on asioita, joista voimme oppia”
Melody Karvosen neljä lastenlasta asuu ulkomailla. Lasten puolisoiden kautta suvun kulttuuricocktailia rikastuttavat Malesia, Norja ja Etiopia.
Melody Karvosen kuudesta lapsenlapsesta vain nuorimmat, Adina ja Nebiu asuvat Suomessa.
Kaipuu saa espoolaisen Melody Karvosen, 67, silmät kostumaan, kun hän katsoo Deshanin, 13, kuvaa. Rakas pojanpoika on nyt Malesiassa, jonne hän muutti vuosi sitten. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut WhatsApp-viestipalvelun varassa.
”Perheen Helsingin vuosina Deshan asui lähempänä kuin kukaan muu lapsenlapsistani, ja tapasimme usein.”
Melodyn pojan kansainvälisen rauhantyön vuoksi perhe on asunut aiemminkin ulkomailla.
Deshan on syntynyt Suomessa ja puhuu sujuvasti suomea, mutta hänen äidinkielensä on englanti. Pojan äiti on Malesian kiinalainen.
Koko perheen yhteinen kieli on englanti
Melodyn vanhimman tyttären lapset ovat syntyneet ja varttuneet Norjassa. Lasten isä on norjalainen. Casper, 21, ja Lucas, 14, eivät puhu juurikaan suomea, mutta Neda, 19, on opetellut äitinsä äidinkielen. Heidän luonaan mummi vieraili viimeksi toukokuussa.
”Kun kaikki ovat koolla, meidän perheen yhteinen kieli on englanti, jota kaikki lapsemme ja lastenlapsemme puhuvat erittäin hyvin ja me isovanhemmat yritämme parhaamme.”
Kun Adina ja Nebiu tulevat mummin luo yökylään, leikitään legoilla ja katsotaan serkkujen kuvia. Sampo Korhonen / Otavamedia
Melodyn oma äidinkieli on persia, jota hän puhuu äitinsä kanssa. Äiti muutti Oulusta Melodyn luo jäätyään vuonna 2010 leskeksi.
Mummin onneksi lapsenlapsista pienimmät, Nebiu, 7, ja Adina, 5, asuvat Turussa.
Melodyn nuorin tytär tutustui lastensa isään toimiessaan opettajana Etiopiassa.
Etiopialainen välittämisen kulttuuri teki Melodyyn syvän vaikutuksen, kun hän oli tyttärensä häissä.
”Koko yhteisö on vahvasti mukana huolehtimassa kaikkien lapsista.”
Vain yksi maa
Iranin Teheranin bahá’í-yhteisössä varttunut Melody kasvoi maailmankansalaiseksi.
”Vakaumuksemme mukaan maapallo on vain yksi maa, ja ihmiskunta sen kansalaisia.”
Monen bahá’í-nuoren lailla Melodykin lähti ulkomaille oppimaan suvaitsevaisuutta uuden kulttuurin pariin. Hän päätyi 21-vuotiaana Saloon uskonyhteisön palvelutehtäviin. Yhteisön kautta Melody tutustui sekä entiseen että nykyiseen mieheensä. Kummankin suomalaismiehen kanssa hänellä on kaksi lasta.
Kulttuurien kirjo on myös tärkeä osa Melodyn työhistoriaa Suomessa. Eläkkeelle hän jäi vanhempainliiton monikulttuurisuuden asiantuntijan työstä.
Ilo on ylimmillään, kun pikkuiset tulevat mummolaan hoitoon ja yökylään. Sampo Korhonen / Otavamedia
”Lasten ja lastenlasten maailmalla oppimat uudet asiat ja käytännön kokemukset ovat rikastuttaneet minuakin ja avartaneet näkemystäni maailmankansalaisuudesta. Siitä olen kiitollinen.”
Kiitollinen mummi on myös siitä, että hän saa muutaman viikon välein kaksi lapsenlastaan batiikkimekkonsa helmoihin. Ja ilo on ylimmillään, kun pikkuiset tulevat mummolaan hoitoon ja yökylään.
”Tykkään kertoa itse keksimiäni satuja ja pelleilen mielelläni lasten kanssa. Nebiun naamiaissynttärijuhlissa pukeuduinkin pelleksi. Ja minulla on erityinen noita-akkanauru, joka on lasten mielestä riemastuttavan hauskaa.”
Herkimmät hetket Melody kokee iltapesun jälkeen, kun lapset ovat valloittaneet vaarin puolen isovanhempien parisängystä ja hiljentyvät mummin kanssa iltarukoukseen pehmolelut sylissään.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti