Ihmiskaupassa ainoa motiivi on raha – Migrin ylijohtaja Jari Kähkönen: ”Koronan vuoksi uhrit ovat entistäkin haavoittuvammassa asemassa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Haastemiehenä työskentely nuorena opetti Jari Kähköstä kohtaamaan ihmis­elämän varjopuolia. Kokemuksesta on ollut hyötyä myös myöhemmissä työtehtävissä.
Haastemiehenä työskentely nuorena opetti Jari Kähköstä kohtaamaan ihmis­elämän varjopuolia. Kokemuksesta on ollut hyötyä myös myöhemmissä työtehtävissä. © Anna-Katri Hänninen
Sosiaalisesta mediasta pois pysyttelevä Migrin uusi ylijohtaja Jari Kähkönen sallii kipakankin keskustelun, kunhan pysytään lain ja faktojen puitteissa.

On perjantai, ja maahanmuuttoviraston, Migrin uusi ylijohtaja Jari Kähkönen on kotikaupunkinsa Lappeenrannan keskustassa sijaitsevassa Migrin toimipisteessä. Osa ylijohtajan mapeista ja papereista on vielä käytävällä muuttolaatikoissa.

”Maanantai ja perjantai ovat yleensä etätyöpäiviä. Muulloin olen Migrin päätoimipaikassa Pasilassa”, Jari Kähkönen sanoo.

950 ihmistä työllistävän viraston johdossa syyskuun alussa aloittanut Kähkönen tosin lupaa liikkua työpaikkansa toimipisteissä Helsinki–Lappeenranta-akselinkin ulkopuolella koronan sallimissa rajoissa.

”Ensimmäinen kuukausi tuntui todella vauhdikkaalta. Nyt olen jo tottunut siihen, että kalenteri on koko ajan äärimmäisen täynnä.”

Sisäministeriön alaisen Migrin johtajavalinta herätti jälleen kalabaliikkia, kun oppositiopuolueet epäilivät vihreän sisäministerin suosineen omiaan. Harmaaksi virkamieheksi vihreän sijaan ilmoittautuva Jari Kähkönen on asiasta vieläkin hämmentynyt.

”Minulla on ollut aina se periaate, etten halua tulla liitetyksi puolue­politiikkaan. Se on mielestäni eduksi viran hoitamisessa, vaikka arvostan ihmisiä, jotka uhraavat aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen.”

Manchesterista into alalle

Lappeenrannasta on hieman yli 20 kilometriä Jari Kähkösen edelliseen työpaikkaan, Migrin vastaanottokeskukseen Konnunsuon entisessä vankilassa Joutsenossa. Hän johti keskusta vuodesta 2009 lähtien oltuaan sitä ennen vuodesta 2004 ylitarkastajana maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä Lappeenrannassa.

Pieksämäeltä kotoisin oleva Kähkönen aloitti vuonna 1996 hallintotieteiden opinnot Vaasan yliopistossa. Sinne veti mahdollisuus yhdistää hallintotiede ja julkisoikeus.

”Olin keväällä ollut Manchesterin lähellä työharjoittelussa lihanjalostusteollisuudelle desinfiointikoneita välittävässä yhtiössä, ja siellä innostuin alasta. Hullun lehmän taudin leviämisen vuoksi jouduin tulemaan Suomeen etuajassa, ja aikaa pääsykokeisiin lukemiseen oli hyvin.”

Opiskeluaikana Kähkönen teki haastemiehen tehtäviä, ja valmistuttuaan hän oli töissä vakituisena haastemiehenä Vaasan käräjäoikeudessa. Sieltä hän siirtyi valtionhallinnon koulutusta antavaan yhtiöön Helsinkiin, kunnes Lappeenrannassa avautui Migrin ylitarkastajan virka.

”Laitoin kupongin heti vetämään, sillä paluu itäisempään Suomeen houkutti.”

Ihmiskauppa julki

Jari Kähkönen on saanut kiitosta työstään ihmiskauppa-asioiden parissa. Vielä vuonna 2009 ne olivat muiden työtehtävien kylkiäisiä, ja Suomessa oli ylipäätään tunnistettu vasta kourallinen ihmiskauppatapauksia.

”Koko maahanmuuttovirastossa ihmiskauppaan liittyviä asioita hoiti yksi sosiaalityöntekijä sekä minä oman toimeni ohella.”

Joutsenossa alettiin tehdä tiiviistä yhteistyötä poliisin, rajaviranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, ja henkilökuntaa koulutettiin tunnistamaan ilmiö.

”Kyseessä oli piilossa oleva asia, jota oli vaikea sanoittaa ja liittää tiettyyn rikosnimikkeeseen. Kun ilmiötä alettiin tuntea paremmin, tapaukset alkoivat erottua ja uhrit opittiin tunnistamaan paremmin.”

Nykyisin Joutsenon vastaanottokeskus ylläpitää ja koordinoi koko Suomen tasolla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää ja Migrillä on 11 päätoimista ihmiskaupan uhreja auttavaa työntekijää.

Auttamisjärjestelmän piirissä on yli 800 ihmiskaupan uhria, joita tuetaan esimerkiksi asunto-, terveys- ja toimeentuloasioissa.

Rikoksen monet kasvot

Ihmiskauppa on enää harvoin sitä, että kirjaimellisesti vangittuina pidetyt ihmiset pakotetaan seksi- tai muuhun työhön, vaan se voi olla esimerkiksi pakkoavioliittoja tai -adoptioita, kerjäämiseen pakottamista tai ihmiselimillä käytävää kauppaa.

Ihmiskauppaan syyllistyvät ulkomaalaisten ohella myös suomalaiset, ja uhrit ovat esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta, Itä-Euroopasta tai vaikkapa Somaliasta tai Afganistanista.

”Ihmiskaupassa on todella vakavia tapauksia, ja uhreja voivat olla myös lapset. Ainoa motiivi on raha, ja kyse valtavasta bisneksestä.”

”Koronan vuoksi uhrit ovat entistäkin haavoittuvammassa asemassa”, sanoo Kähkönen.

Auttajat voivat koronan vuoksi tavata vain hyvin rajallisesti ihmiskaupan tai työperäisen hyväksikäytön uhreja kasvokkain, mikä vaikeuttaa heidän auttamistaan.

Kähkönen sanoo, että ihmiskauppa on aina inhimillisesti väärin ja yhteiskunnan näkökulmasta vakavaa rikollisuutta.

”Joukossa on todella vakavia tapauksia, ja uhreja voivat olla myös lapset. Ainoa motiivi on raha, ja kyse on valtavasta bisneksestä.”

Poikkeussyksy 2015

Vuoden 2015 syksy oli Jari Kähköselle mieleenpainuva. Suomeen tuli silloin lähes 33 000 turvapaikanhakijaa lähinnä Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Normaaliin verrattuna tulijoita oli kymmenkertaisesti, ja suurin osa heistä tuli poikkeuksellisesti Ruotsista Tornion kautta.

”Se oli herättelevä kokemus. Siihen asti vastaanottokeskuksen elämä oli ollut suhteellisen rauhallista arkisten asioiden ja kehittämistehtävien hoitamista”, sanoo Kähkönen.

Hän oli kyllä ollut kesällä 2015 perheensä kanssa Kreikan Kosilla ja rekisteröinyt siellä rannoille jääneet pelastusliivit ja kaduilla muista kulkijoista erottuneet turvapaikanhakijat.

Kähkönen ei kuitenkaan uskonut tilanteen heijastuvan Konnunsuolle, kunnes syksyllä sinnekin alkoi ilmestyä spontaaneja omin avoin paikalle etsiytyneitä turvapaikanhakijoita.

”Aiemmin heitä oli tullut vain satunnaisesti poliisin tai rajavartioston kautta”, Kähkönen sanoo.

Usko ei lopu

Valtioneuvosto päätti perustaa Tor­nioon väliaikaisen järjestelykeskuksen useiden viranomaisten yhteistyönä. Järjestelykeskuksessa tulijat rekisteröitiin ja heidät ohjattiin eteenpäin.

”Meiltä Konnunsuolta apulaisjohtaja lähti Tornioon auttamaan järjestelykeskuksen perustamisessa. Itse annoin konsulttiapua etelässä”, Kähkönen kertoo.

Migrin piti lisäksi perustaa nopeasti 120 uutta vastaanottokeskusta ja palkata noin 240 uutta työntekijää turvapaikkahakemusten käsittelyyn.

Vuoden 2015 hakemustulvan käsittelyurakka päättyi lopullisesti vasta syksyllä 2018.

Vajaa kolmasosa tulijoista sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Tuhannet väärin toivein Suomeen tulleet lähtivät maasta hakemusta edes tekemättä. Vielä vuoden 2018 jälkeenkin kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tehdyt valitukset työllistivät Suomen oikeuslaitosta.

Lappeen­rannassa asuva Jari Kähkönen tekee osan viikosta etätyötä. Migrin pääpaikka Helsinki on kahden tunnin junamatkan päässä.

Lappeen­rannassa asuva Jari Kähkönen tekee osan viikosta etätyötä. Migrin pääpaikka Helsinki on kahden tunnin junamatkan päässä. © Anna-Katri Hänninen

Kähkönen arvioi, että vuosi 2015 oli lopulta dramaattisempi suurelle yleisölle kuin viranomaisille.

”Jossain vaiheessa olimme tiukoilla, mutta usko ei loppunut missään vaiheessa. Ehkä siinä auttoi suomalainen mentaliteetti, jolle on tyypillistä pitää jalat maassa vaikeassakin tilanteessa.”

Kähkösen mukaan täysin vastaava tilanne ei voisi toistua viranomaisten valmiuden ja analyysitoiminnan parannuttua kaikkialla Euroopassa.

Korona rajoittaa nyt Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrää, mutta tulevaisuudessa määrään vaikuttaa ennen kaikkea alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen vuoksi.

”Se, miten ilmastonmuutos kohtelee esimerkiksi Afrikkaa tai Mustanmeren aluetta, ratkaisee paljon.”

Työlupiin vauhtia

Jari Kähkönen on tähänastisella Migri-urallaan tehnyt työtä lähinnä turvapaikka-asioiden parissa, ja ylijohtajana hänelle on konkretisoitunut viraston laaja työsarka.

”Suurin osa työstä liittyy muuhun maahanmuuttoon, kuten perheiden yhdistämiseen, työ- ja oleskelulupa-asioihin sekä kansalaisuuden myöntämiseen.”

Työlupamenettelyn hitaus Migrissä on yksi asia, johon Kähkönen aikoo saada parannuksen, sillä työlupa­päätösten tekeminen ei aina tapahdu kuukauden suositusajassa.

Kähkönen haluaa viisivuotisella ylijohtajakaudellaan myös parantaa Migrin yleistä imagoa.

”Haluan asiakkaan enemmän toiminnan fokukseen. Sitä voi auttaa esimerkiksi laatimalla entistä selkeämpiä lomakkeita, jolloin myös päätöksenteko nopeutuu ja lisäselvityksiä tarvitaan vähemmän.”

Suuria tunteita

Maahanmuutto herättää suuria tunteita ja jopa aggressiota, josta Jari Kähkönenkin sai vuonna 2015 osansa.

”Silloin piti vähän katsoa, että missä liikkuu.”

Kähkönen ei itse ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa, mutta pysyy ajan tasalla Migrin viestinnän avulla. Hän ei halua suitsia napakkaakaan keskustelua, kunhan pysytään faktoissa ja lain raameissa ja annetaan virkamiehille työrauha.

”Viranomaiset tekevät vain laissa heille määriteltyjä tehtäviä, ja tilanteeseen tyytymättömien on vaikutettava asioihin lainsäädännön muuttamisen kautta. Muutoin tuloksena on anarkia.”

Lue myös: Ihmiskaupan uhrien määrä on moninkertaistunut – eikä poliisilla ole resursseja tutkintaan: ”Bisnestä johdetaan usein ulkomailta, josta hyväksikäytettävät henkilöt lähetetään”

X