”Muistini ei toimi enää kunnolla” – Hankala lisäoire seurasi Nina Teerimäen epilepsialeikkausta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Nina Teerimäki
Nina Teerimäki nauttii elämästään Turussa, jossa kaikki on sopivan lähellä, mutta voi samalla nauttia kaupunkielämän vilinästä. © suvi elo
Kun Nina Teerimäki kuuli mahdollisuudesta hoitaa vaikeaa epilepsiaa leikkaushoidolla, hän innostui heti. Arjen haasteeksi nousi kuitenkin uusi, hankala lisäoire.

Lapsena Nina Teerimäki, 32, oli haasteellinen tapaus lääkäreille. Jo vauvana hänellä todettiin harvinainen neurologinen vamma, joka aiheutti neste-epätasapainoa aivoissa. Sitä korjaamaan hänelle asennettiin suntiksi kutsuttu letku aivoista vatsaan. Tokaluokkalaisena se aiheutti sairauskohtauksen, joka vei hänet kirurgin pöydälle.

Epilepsiaoireita vai aivojen neste-epätasapainosta johtuvia?

”Vanhempani ovat kertoneet, että ala-asteella sunttiletku aiheutti minulle jatkuvasti oireita, joiden takia he joutuivat viemään minut sairaalaan.

Oksensin, kouristelin ja menetin välillä tajuntani. Kerran kohtaus oli niin raju, että jouduin suoraan leikkaukseen.

Leikkauksen jälkeen oireeni jatkuivat, mutta ne muuttuivat epämääräisemmiksi.

Jotkin oireeni viittasivat vahvasti epilepsiaan, mutta ne saattoivat johtua myös aivojen neste-epätasapainosta. Siksi hoito oli haasteellista.

Oireet kuitenkin jatkuivat samanlaisina, ja muutamaa vuotta myöhemmin minulla diagnosoitiin epilepsia ja aloitettiin siihen lääkitys. Se sai oireeni nopeasti katoamaan, ja pystyin elämään tavallista lapsen elämää.”

Kohtaukset palasivat ylioppilaskirjoitusten aikaan

”Lääkityksen avulla oireet pysyivät pitkään poissa, mutta ylioppilaskirjoitusten aikaan ne palasivat yllättäen. Olin juuri saanut ajokortin ja ajelin kotipaikkakunnallani Tarvasjoella, kun menetin tajuntani ja ajoin toisen auton perään. Kukaan ei onneksi loukkaantunut, mutta säikähdin tilannetta, ja olin sen takia pitkään alakuloinen.

Kolarin jälkeen kohtaukset alkoivat lisääntyä, ja jouduin miettimään tulevaisuuteni suuntaa. Päätin muuttaa Turkuun opiskelemaan merkonomiksi, koska toimistotöitä voi yleensä tehdä epilepsiasta huolimatta. Kohtaukset kuitenkin pahenivat jatkuvasti. Valmistumisen jälkeen työnteosta tuli todella hankalaa.”

Epilepsia hippokampuksen vajoaman vuoksi

”Päätin varata ajan yksityiselle lääkärille. Hän tutki minut ja kertoi mahdollisuudesta hoitaa epilepsiaa kirurgisesti, jolloin kohtaukset pystyttäisiin ehkä kokonaan estämään.

Leikkaushoito oli minulle uusi asia, mutta harkittuani mahdollisuutta, päätin vastata ehdotukseen kyllä. Se tarkoitti monen viikon esitutkimuksia sekä Turussa että Kuopiossa.

Esitutkimuksiin kuului muun muassa magneettikuvaus. Siinä kävi ilmi, että aivoissani oli hippokampuksen vajoama, joka luultavasti aiheutti epilepsiani.

Lääkäri arveli, että se oli syntynyt, kun lapsena olin pikavauhtia joutunut sairaalaan leikattavaksi. Jokin oli sohaissut päätäni niin kovalla voimalla, että aivoihin oli syntynyt vamma.

Lisäksi lääkäri kertoi, että vamma oli niin vakava, ettei leikkaushoito luultavasti pystyisi kokonaan parantamaan sairauttani.

Otin tiedon vastaan hämmentyneenä. Tuntui kuitenkin hyvältä saada asioihin selvyyttä.

Hyväksyin myös, että leikkaukseen liittyi riskejä. Odotin leikkausta innolla, ja olin helpottunut, kun sen aika vihdoin koitti neljä vuotta sitten.

Itse operaatio tuntui ihmeen helpolta. Leikkauksen jälkeen tunsin oloni pian virkeäksi. Vaikka kalloani oli porattu, en tuntenut juurikaan kipua.”

Kohtaukset miedontuivat mutta muisti reistailee

”Leikkauksen jälkeen en saanut vuoteen kohtauksia lainkaan. Sen jälkeen ne palasivat, mutta paljon pienempinä kuin aikaisemmin. Ne on helpompi kestää kuin aikaisemmat vakavat kohtaukset.

Leikkausta seurasi kuitenkin hankala sivuoire: muistini ei toimi enää kunnolla. Minun on hyvin vaikea oppia uusia asioita. Kun poikaystäväni yritti opettaa minulle shakkia ja selitti pelin säännöt, en vartin päästä muistanut enää mitään.

Tällä hetkellä käyn neurologisessa kuntoutuksessa. Muistiongelmien takia en pysty tekemään töitä, mutta olen päättänyt olla masentumatta. Elän päivän kerrallaan, ja nautin vapaaehtoistyöstä ja ystävien tapaamisesta.”

X