Musiikkiterapia helpotti Touretten syndroomaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Perhe ja pitkäaikaiset ystävät antavat Henrille voimaa. ”Heidän kanssaan vietetty aika on minulle kuin kultaa.” © rami marjamäki
Touretten syndroomaa poteva Henri Salmio ahdistui lapsena pakko-oireistaan. Musiikkiterapia antoi rentoutumiskeinoja.

Henri Salmio, 24, napsauttaa radion päälle kotonaan Tampereella. Musiikin kuuntelu on hänelle tärkeä, arjen sujumista helpottava harrastus.

”Siivoaminenkin tuntuu mielekkäältä, kun musiikki soi”, Henri kertoo.

Musiikki on tuonut hänelle hyvää oloa pikkupojasta saakka. Hänellä todettiin kuusivuotiaana laaja-alainen Touretten syndrooma, johon kuuluu pakkoliikkeitä ja pakkosanontoja, ADHD:n oireita kuten ylivilkkautta sekä keskittymishäiriö.

Hän ymmärsi olevansa erilainen. Kun hän meni kouluun, häntä alettiin kiusata. Se tuntui kamalalta.

Toisluokkalaisena hänellä todettiin vaikea masennus, jonka takia hän joutui sairaalaan muutamaksi kuukaudeksi. Sairaalajakson jälkeen hänelle haettiin musiikkiterapiaa Kelan kuntoutuksena.

”Vanhemmat arvelivat sen auttavan, koska olin aina nauttinut musiikista. Pienenä soitin harmonikkaa ja osasin Säkkijärven polkat ja muut”, Henri kertoo hymyillen.

Musiikkiterapiassa hän pääsi oman kiinnostuksensa mukaan soittamaan esimerkiksi rumpuja ja pianoa, harjoittelemaan rentoutustekniikoita ja juttelemaan vaikeuksistaan. Usein hän sai lepäillä hierontatuolissa kuunnellen levyltä rauhallista musiikkia tai meren ääniä. Hän teki myös mielikuvaharjoituksia terapeutin ohjauksessa.

Henri kävi musiikkiterapiassa kaksi vuotta 8–10-vuotiaana. Kun hän oppi rentoutumaan, pakko-oireet vähenivät.

Anteeksi koulukiusaajille

Touretten syndrooman oireet pahenevat voimakkaiden tunnetilojen aikana. Henrin oireisiin on vuosien varrella kuulunut niskan vääntelyä, käden suoraksi vetoa ja huulien nuolemista. Tällä hetkellä hänellä on pakko-oireena olkien kohauttaminen.

Touretten syndrooma aiheuttaa myös sen, että Henri käyttää joskus kirosanoja tai muita negatiivisia sanontoja tahtomattaan. Kerran Henri suututti kemianopettajan sanomalla väärässä tilanteessa pakkosanontansa ”vittu ku kiinnostaa”. Opettaja heitti Henrin ulos luokasta.

Kouluaikoina häntä kiusattiin pakkoliikkeistä ja muusta sairauteen liittyvästä koko ala- ja yläasteen ajan ja vielä ammattikoulussakin.

”Muutama kiusaaja on tullut myöhemmin ottamaan kädestä kiinni ja sanomaan, että sori, Henkka, oltiin tyhmiä ja nuoria, ei ollut tarkoitus. Et tiedäkään, miten hyvältä se tuntuu.”

Iän mukana Henrin oireet ovat lieventyneet, ja hän on opetellut itsenäisesti myös keinoja niiden hallitsemiseksi. Hän pystyy välttämään esimerkiksi niskan vääntämisen, jos hän puristaa kahta sormea yhteen niin lujaa kuin jaksaa.

Hän ei kuitenkaan häpeile sairauttaan, vaan hyväksyy erilaisuutensa. Henri hakee töitä myyntialalta.

”Pyrin aina erottumaan joukosta – edukseni.”

Henkistä tukea lapselle

Musiikkiterapiassa opitut rentoutustekniikat ovat kantaneet Henriä aikuisuuteen.

”Kun koulussa oli stressiä kokeista, istuin viideksi minuutiksi aulan tuolille rentoutumaan. Sen jälkeen olin kuin uudesti syntynyt siihen päivään.”

Muutamat ylivilkkaiden Tourette-lasten vanhemmat ovat olleet Henriin yhteydessä oppiakseen ymmärtämään, millaisia tunteita heidän lapsensa käyvät läpi. Henrin mukaan Tourette-lapsi tarvitsee selkeät rajat sekä paljon henkistä tukea.

”Lapsi ei ole tyhmä. Jos vanhemmat eivät puhu sairaudesta, lapsi alkaa ajatella, että hänessä on jokin vika.”

Seura 04/2013

Musiikki koskettaa tunteita

A Musiikkiterapian on todettu vaikuttavan esimerkiksi masennus- ja aivoinfarktipotilaiden kuntoutumiseen. Musiikki vaikuttaa ruumiillisiin toimintoihin kuten sydämen sykkeeseen, ja sillä voidaan saada yhteys tunteisiin ja alitajuntaan. Suomessa musiikkiterapiaa on käytetty paljon psykiatristen sairaalapotilaiden ja kehitysvammaisten hoidossa. Nykyisin se on myös eräs neurologisten sairauksien, masennuksen ja ahdistuksen hoitokeino.

B Musiikkiterapia sopii kaikille musiikista pitäville, ja erityisesti niille, joiden on vaikea ilmaista itseään puhumalla. Vastaanotolla voidaan esimerkiksi soittaa, laulaa, kuunnella levyjä, tehdä mielikuvaharjoituksia ja liikkua musiikin tahtiin. Kaikki musiikki voi olla terapeuttista, jos se on kuulijalleen merkityksellistä.

”Esimerkiksi murrosikäinen voi tuoda omia levyjään, ja niitä voidaan kuunnella yhdessä. Musiikilla nuori kertoo terapeutille, millainen hän on”, sanoo Suomen musiikkiterapiayhdistyksen puheenjohtaja Kaija Oivamäki-Tähtinen.

C Kela korvaa musiikkiterapiaa vaikeavammaisille sekä kuntoutuspsykoterapiana 16–25-vuotiaille. Rahoitus voi järjestyä myös sairaanhoitopiiristä tai kaupungin perheneuvolasta.

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

X