Oskari Saari pysähtyi ystävänsä Aki Hintsan kuoltua: ”Omat arvot on syytä elää todeksi joka päivä”

Hetket kuolevan ystävän rinnalla vaikuttivat vahvasti toimittaja Oskari Saareen. Suhtautuminen elämään muuttui, kun hän ymmärsi aiempaa kirkkaammin, että meillä on vain tämä hetki.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Oskari Saari on viime vuosina punninnut tarkkaan arvojaan. ”Suurin haaste minulle on ajankäyttöni. Haluaisin antaa vielä enemmän aikaa perheelleni ja läheisilleni.”

Hetket kuolevan ystävän rinnalla vaikuttivat vahvasti toimittaja Oskari Saareen. Suhtautuminen elämään muuttui, kun hän ymmärsi aiempaa kirkkaammin, että meillä on vain tämä hetki.
(Päivitetty: )
Teksti: Eveliina Lauhio

Hermostuttaa. Toimittaja ja tietokirjailija Oskari Saari puristaa marraskuussa 2016 lentolaukkunsa vetokahvaa Lonayn omakotitaloalueella Sveitsissä. Hän soittaa summeria, mutta tuntee itsensä tunkeilijaksi – vaikka Formula ykkösistä tuttu lääkäri Aki Hintsa on nimenomaan kutsunut hänet kylään.

Oskari haluaisi kunnioittaa perheen rauhaa, sillä Aki on vakavasti sairas. Haimasyöpä on edennyt pitkälle, ja aikaa on enää vähän.

Akin vaimo Linda avaa oven. Oskari kiirehtii selittämään, että hän ei ole jäämässä yöksi. Matkalaukku on vain kameraa ja työvälineitä varten.

Pian Oskarille valkenee tilanteen vakavuus. Laihtunut ja väsyneen näköinen Aki on enää varjo entisestään.

Seuraavat pari päivää Oskari Saari viettää tiiviisti Akin kanssa. Aki käy läpi elämänfilosofiaansa. Hän puhuu rakkaudesta, kuolemasta, katumuksesta, valinnoista, toisten auttamisesta ja arvoista. Välillä nauretaan, välillä molempien silmäkulmissa kimaltaa kyynel.

Aki pötköttää sängyllä. Hänen on helpompi puhua makuultaan. Ajatus leimahtaa kirkkaana, mutta keho ei enää jaksa.

Visiitin päätteeksi Aki haluaa ajaa itse Oskarin asemalle lyhyen matkan päähän. Erotessa miehet kättelevät, ja Oskari ottaa Akia veljellisesti kiinni olkapäästä. Kävellessään kohti asemarakennusta Oskari kääntyy vielä katsomaan taakseen. Se on viimeinen kerta, kun hän näkee ystävänsä.

Puhu tunteistasi

Heinäkuussa 2015 Aki oli esittänyt Oskarille toiveen. Hän oli juuri saanut syöpädiagnoosin ja pyysi, että ystävä kirjoittaisi loppuun Akin tarinan diagnoosista eteenpäin.

Siitä alkoi puolitoista vuotta kestänyt yhteistyö, jonka seurauksena syntyi elokuussa julkaistu kirja Tänään olen elossa (WSOY). Akin viimeisen vuoden päiväkirjamerkintöihin pohjautuva kirja kertoo arvostetun lääkärin kamppailusta syöpää vastaan ja valottaa hänen elämänarvojaan.

”Ymmärsin, että tekisin ystävälleni tärkeän palveluksen. Minulle oli oitis selvää, että lähden viimeiseen yhteiseen projektiimme mukaan”, Oskari sanoo.

Kuoleman kohtaaminen ei ollut Oskarille vierasta. Hän menetti kolmekymppisenä isoveljensä. Myös hänen isovanhempansa ovat kuolleet. Näin tiiviisti vierellä kulkeminen oli kuitenkin uutta.

Oskari Saari kuvailee hänen ja Akin välejä kahden perisuomalaisen miehen suhteeksi, jossa ei puhuttu kovin paljoa tunteista.

”Akin kuoleman jälkeen olen välillä miettinyt, että olisinpa sanonut hänelle selvemmin, kuinka merkityksellinen hän oli minulle. Luotan kuitenkin siihen, että Aki tiesi sen.”

Ole läsnä

Kuolevan rinnalla kulkeminen ja Akin tarinan tallentaminen vaikuttivat vahvasti Oskariin. Yksi oivallus liittyy läsnäoloon.

”Moni pelkää turhaan sitä, mitä vakavasti sairaalle voi sanoa. Mielestäni sanat eivät ole niinkään tärkeitä. Pääasia on olla läsnä.”

Oskari Saari puhui Akin kanssa myös arkipäiväisiä asioita. He päivittelivät yhdessä säätä, juttelivat Akin lasten kuulumisista ja laskivat leikkiä. Vierailua edeltänyt hermostuneisuus vaihtui Akin seurassa rentoon oloon.

”Akille oli tärkeää päästä puhumaan myös kepeitä juttuja. Hän halusi, että tilanteesta riisuttiin kaikki turha dramatiikka pois. Tärkeintä oli olla yhdessä ja elää hetkessä.”

Elä tänään

Jos ei nyt, niin koska? Tämä kysymys jäi Oskarille erityisesti mieleen Akin kanssa käydyistä keskusteluista. Siihen kiteytyy Akin elämänfilosofian ydin.

Kun selkä- ja vatsakipujen takia tehdyt testit paljastuivatkin haimasyöväksi, Akin elämä pysähtyi. Diagnoosin saatuaan traumatologiaan erikoistunut urheilulääkäri ja ortopedi istui tunnin toimistossaan ja tuijotti eteensä. Muiden auttamiselle omistautunut mies ei ollut koskaan aikaisemmin pystynyt näkemään elämäänsä niin kirkkaasti kuin nyt. Hän ymmärsi, että ”sitten kun” -elämä ei toimi.

Aki puhui Oskarille syyllisyydestä.

”Hän oli ajatellut, että sitten kun teen vielä tämän ja tämän, on enemmän aikaa läheisille ja aikaa huolehtia itsestään. ’Sitten’ ei vaan koskaan tullut.”

Kirjan kirjoitusprosessin aikana Oskari Saari kävi syvällisesti läpi myös omaa elämäänsä. Nykyään hän pyrkii yhä enemmän menemään kohti unelmiaan.

”Olen kysynyt itseltäni, että mitä sinä odotat. Haluan aktiivisemmin tehdä sellaisia ratkaisuja, joiden uskon vievän enemmän kohti onnellisuutta kuin ahdistusta.”

Kirkasta arvosi

Haimasyöpädiagnoosi pani Akin elämänarvot uusiksi. Elämän lopun lähestyminen sai hänet näkemään, että kaikkein tärkeimmät asiat löytyivät läheltä: rakkaista ihmisistä ja terveydestä. Myös hengellisyys ja suhde Jumalaan nousivat hänelle yhä merkityksellisemmäksi elämän loppumetreillä.

Kirjassa Aki puntaroi valintojaan.

”Sairastuttuaan Aki syytti itseään valinnoista, jotka olivat johtaneet hänen ensimmäisen avioliittonsa päättymiseen. Vaikka asia oli vuosien takainen, se nousi Akin mieleen, kun elämän rajallisuus iski vasten kasvoja. Lohdullista on se, että hän teki entisen vaimonsa kanssa sovinnon ennen kuolemaansa.”

Myös Oskari Saari pohti omia arvojaan kirjaa kirjoittaessaan. Hänelle yhdeksi tärkeimmäksi arvoksi nousi merkityksellisyyden kokemus. Tätä hän on punninnut erityisesti myös suhteessa työelämään.

”Haluan tulevaisuudessa keskittyä yhä enemmän työtehtäviin, joissa koen tekeväni jotain tärkeää ja joista löydän merkityksen. Työn mielekkyyden pohtiminen on mielestäni suositeltavaa. Kahdeksan tuntia päivässä on pitkä aika. Se kannattaa käyttää hyvin.”

Oskarille tärkeimpiä arvoja ovat rakkaus, läsnäolo, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys.

”Kuten Aki kirjassa muistuttaa, pelkkä arvojen luettelu ei riitä. On syytä elää niitä todeksi joka päivä. Tämän opettelu jatkuu minulla varmasti lopun ikäni.”

Tunne itsesi

Akin mielestä hyvinvoinnin avain on itseensä tutustuminen. Matkalle omaan itseensä kannattaa lähteä monta kertaa elämän aikana, sillä ihminen muuttuu vuosien varrella. Se, mikä palveli vielä eilen, ei ole välttämättä tärkeää tänään.

Hyvä itsetuntemus helpottaa prioriteettien eli elämän tärkeimpien asioiden kiteyttämistä.

”Aki korosti, että prioriteetteja ei voi olla monta: mieluummin pari kuin parikymmentä. Ihmisen on valittava, mihin hän keskittyy.”

Oskari on samaa mieltä siitä, että itsensä tunteminen on hyvinvoinnin ydin.

”On todella tärkeää yrittää hahmottaa vastaus kysymykseen kuka minä olen. Vastaus määrittää sen, minkälaisilla asioilla täytän kalenterini ja kenelle annan aikaani. Olen myös opetellut viime aikoina sanomaan ei ja vetämään napakammin rajani. Myös se on omien arvojen kunnioittamista.”

Oskarin mielestä itsetuntemus tuo arkeen myös armollisuutta. Mitä rehellisemmin ja lempeämmin osaa itseään katsoa, sitä onnellisemmaksi tulee. Itsetuntemus on myös sitä, että ymmärtää, mistä asioista ja tavoitteista kannattaa päästää irti.

Kohtaa kuolema

Keskustelut Akin kanssa kirittivät Oskaria pohtimaan elämän tarkoitusta.

”Ehkä elämän tarkoitus on löytää juuri omalle elämälle tarkoitus, ja toteuttaa sitä.”

Oskari uskoo, että intohimon säilyttäminen kaikessa tekemisessä on osa elämän tarkoitusta. Hän on menossa päivä päivältä enemmän kohti omannäköistä elämää. Hän esimerkiksi opiskelee paraikaa valmentajan ammattitutkintoa ja valmentaa Helsingin EräViikinkien miesten salibandyliigajoukkuetta.

Elämänhalua puhkuvan miehen mielestä kuolemasta tulisi puhua enemmän. Syy siihen on selvä: kuoleman ymmärtäminen vapauttaa elämään. Akin toive oli, että ihmiset heräisivät pohtimaan arvojaan jo ennen, kuin jotain pysäyttävää tulee elämässä vastaan.

”Oman kuolevaisuuden ymmärtämiseen ei tarvita syöpädiagnoosia. Emme kukaan tiedä, kuinka paljon aikaa on jäljellä”, Oskari Saari sanoo.

Oskari toivoo, että kun lähdön hetki joskus koittaa, hänestä jäisi hyvä muisto lähimmille ihmisille. Tärkein saavutus olisi se, että läheisten mielestä elämä olisi ollut parempaa Oskarin kanssa kuin ilman häntä.

”En halua kuitenkaan pohtia liikaa kuolemaa, vaan keskittyä elämään.”

Juttu julkaistu ensi kerran Kotilääkärin numerossa 9/21.

Lue myös: Viisikymppiset Marco Färm ja Kai Suokko hurahtivat triathloniin ja koukuttuivat hyvään oloon – ”Tämä antaa hyvää potkua, tunnen eläväni”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X