Nostalgiset kääpiöautot ovat Outi Svinhufvudin intohimo – Pieni auto, suuri ilo!
Tuusulalainen Outi Svinhufvud on ajellut kääpiöautoilla jo liki 25 vuotta. Fiat 500 vuodelta 1963 ei hurmaa vauhdillaan, vaan ulkonäöllään.
Outi Svinhufvud teki kolmipyöräisen Messersmithin takaistuimella ikimuistoisen retken Norrdkappiin pari vuosikymmentä sitten.
Nostalgiset kääpiöautot – mahtuuko tuohon edes istumaan? Tuusulalainen Outi Svinhufvud, 59, avaa vuonna 1963 rekisteröidyn Fiat 500- mallin oven ja asettuu kuljettajan paikalle. Hyvin mahtuu!
Myös pelkääjän paikalla riittää hyvin tilaa siihen nähden, että kyseinen Fiat 500 luokitellaan nykyään kääpiöautoksi. Polvet eivät kolhi leukaa eikä päälaki kattoa.
Svinhufvud kääntää avaimia virtalukossa ja kiskaisee vivusta etuistuinten välissä: kone vaatii ennen käynnistämistä ryypyn. Toisesta vivusta vetämällä moottori Fiatin takaluukussa hyrähtää, sitten sytkyttää ja alkaa päristä.
Kääpiöauto keinahtelee, kun Svinhufvud laskettelee sillä kotipihansa mäkeä alas.
Vilkku vipattaa ja naksuu. Fiat kääntyy soralta asfaltoidulle Tuusulan Rantatielle.
Svinhufvud painaa kaasua ja kiskaisee pitkästä vaihdetangosta kolmosen pykälään. Vauhti ei huumaa, mutta se hurmaa.
Svinhufvudia hymyilyttää. Kääpiöauto on taas tien päällä.
Outin mukaan nostalgiset kääpiöautot tuottavat iloa paitsi omistajalleen myös vastaantulijoille. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Hellyyttävät ja nostalgiset kääpiöautot
Outi Svinhufvud ja hänen aviomiehensä Vesa Harmoinen, 55, harrastivat aiemmin moottoripyöräilyä. Nyt heillä on laskutavasta riippuen neljä tai viisi kääpiöautoa.
Katsastuskuntoon laitetun Fiat 500:n lisäksi autotallissa on toinen, niin ikään vuoden 1963 mallin Fiat, jota pariskunta nimittää projektiksi. Se kaipaa vielä kunnostusta. Vuoden 1962 mallin kolmipyöräinen Messerschmitt eli ”Messeri” on ajokuntoinen, vuoden 1964 mallin ”Messeristä” on runko ja kaksi vuoden 1955 mallin ”Messeriä” on taas projekti, josta on tarkoitus rakentaa yksi auto.
”Kääpiöauto tuottaa iloa myös niille, jotka näkevät sen liikenteessä.”
Svinhufvudin mukaan kääpiöautot eivät herätä kenessäkään aggressioita, koska kääpiöautot ovat kulkuneuvoina hänen mielestään säälittäviä.
”Kääpiöautoihin suhtaudutaan hellyydellä, sillä ne näyttävät nykyautojen rinnalla niin huvittavilta.”
Pankissa cash management -johtajana työskentelevä Svinhufvud on ajellut kääpiöautoilla pian jo 25 vuotta.
”Kääpiöautolla ajamisen iloa lisää vielä se, että kääpiöauto tuottaa iloa myös niille, jotka ne näkevät sen liikenteessä.”
Kääpiöauto on sympaattinen ilmestys. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Ajaminen vaatii keskittymistä
Kääpiöauto Fiat 500 nielee verkalleen Tuusulan Rantatietä. Nopeusmittarin vipattava neula hipaisee viittäkymppiä ja koko auto nytkähtää, kun Outi Svinhufvud vaihtaa vaihteen neloselle.
”Nykyautot ovat kovin helppoja ajaa. Fiatissa on synkronoimattomat vaihteet ja auto on muutenkin hyvin pelkistetty. Tätä tuntee ajavansa, kun ajaminen vaatii keskittymistä.”
Svinhufvud puhuu Fiat-kääpiöautosta kuin ihmisestä kuvaillen autoa sympaattiseksi, mutta oikukkaaksi. Svinhufvud ei kuulemma puhu autolleen, mutta sanoo sen puhuvan hänelle.
”Joskus se saattaa sanoa, että en tahdo nyt kulkea eteenpäin.”
Svinhufvudin mukaan naiset ovat päätyneet kääpiöautoilijoiksi valtaosin puolisoidensa mukana. Harrastajat hän jakaa niihin, jotka omistavat, ajavat ja korjaavat kääpiöautoja.
Svinhufvud myöntää, että hänellä ei ole taitoa korjata tai kunnostaa autoja.
”Jos ei itse osaa ruuvata, on hyvä, että samassa taloudessa tai ystäväpiirissä on joku, joka osaa.”
”Tässä on aitoa ajamisen tuntua”, Outi Svinhufvud sanoo vuoden 1963 mallin Fiat 500 ratissa. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Kääpiöautoilijoita 11 eri Euroopan maasta
Suomen Kääpiöautoyhdistys järjestää kerhoiltoja ja kokoontumisajoja ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita muiden valtioiden vastaaviin yhdistyksiin.
”Kokoontumisissa ajetaan letkassa, minkä jälkeen miehet alkavat puhua moottoripornoa ja naiset puhuvat tärkeämmistä asioista.”
Svinhufvud ja Harmoinen ovat kääpiöautoilleet aina Norjan pohjoisimmissa kolkassa Nordkappissa saakka. Vaikka kolmipyöräinen Messerschmitt hinattiin pohjoiseen, vuonojen katveissa ja tuntureiden huipuilla matkaa taitettiin kääpiöautolla.
Reilut kaksi vuosikymmentä sitten ajetulla retkellä oli mukana myös Svinhufvudin ja Harmoisen tuolloin 2-vuotias poika Öjvind. Toista lastaan odottanut Svinhufvud oli miltei viimeisillään raskaana.
”Oli hieman ahdasta, mutta sitäkin jännittävämpää ja hauskempaa. Nordkappissa tapasimme kääpiöautoilijoita 11 eri Euroopan maasta.”
Hymy ei hyydy, vaikka bensiini loppuu. Outi työntää kääpiöfiatin pientareelle odottamaan täydennystä tankkiinsa. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Hauskanpitoa ja näyttäytymistä
Kääpiöauto Fiat 500 alkaa oikutella. Vauhti hidastuu, auto hytkyy hetken ja moottori sammuu. Fiatilla on oikutteluun kuitenkin syy: bensiini loppunut.
Vesa Harmoinen lähtee hakemaan Messerschmittillä bensiiniä. Outi Svinhufvud lyö Fiatin oven kiinni ja työntää yksin kevyen kääpiöauton pientareelle.
Arkiautonaan sähköautoa ajava Svinhufvud rohkenee puritaanisimpia kääpiöautoharrastajia uhmaten tuoda julki mielipiteensä, että tulevaisuudessa myös kääpiöautot kulkevat sähköllä.
”Saksassa tehdään jo sähkömoottorilla varustettuja uusiomalleja Messerschmitteistä. Ainakin toinen meidän kääpiöfiateista saa jatkossa sähköllä toimivan moottorin.”
Svinhufvud ja Harmoinen käyvät kokoontumisajojen lisäksi kääpiöautolla hakemassa pikaruokaa tai muuten vain lähiseudulla ajelemassa.
”Lyhyet ajelut ovat enemmän hauskanpitoa ja näyttäytymistä kuin matkantekoa.”
Nyt Fiat seisoo kuitenkin tien laidassa. Kun se saa bensiiniä tankkiinsa, se hyrähtää käyntiin. Tuusulan Rantatietä pitkin päristäessään kääpiöauto näyttää – iloiselta.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti