Itsetuntemuksen kasvattaja – Päiväkirja voi olla terapeutti ja paras ystävä: ”Negatiivisista asioista kannattaa kirjoittaa korkeintaan 20 minuuttia kerrallaan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Moni kokee päiväkirjan kirjoittamisesta olevan hyötyä erityisesti elämän kriisitilanteissa. Päiväkirjalle voi purkaa huolia.
Moni kokee päiväkirjan kirjoittamisesta olevan hyötyä erityisesti elämän kriisitilanteissa. Päiväkirjalle voi purkaa huolia. © istockphoto
Päiväkirja voi olla elämän yksityisin sopukka tai dokumentti jälkipolville. Moni saa päiväkirjan kirjoittamisesta apua kriiseissä, ja sitä voi kirjoittaa millä keinolla tahansa, vaikka kännykällä.

Päiväkirja on turvallinen itsehoidon väline. Kirjoittamalla voi tutustua itseensä, ja päiväkirja voi toimia mielen varaventtiilinä erityisesti kriisi­aikoina.

”Edellytyksenä on, että ihminen pitää kirjoittamisesta. Pakottamalla päivä­kirjan kirjoittamisesta tuskin on hyötyä”, sanoo kirjallisuusterapeutti ja kirjallisuustieteen dosentti Päivi Kosonen.

Ilmiö ei ole uusi. Päiväkirjaa on kirjoitettu jo ennen paperin ja sulkakynän keksimistä ruukunpalasille, kivitauluille ja pergamenteille. Päiväkirjakulttuuri oli erityisen voimissaan antiikin aikaan.

Valitse mieleisesi – Henkilökohtainen tai ammatillinen päiväkirja, uni- tai kiitollisuuspäiväkirja

Päivi Kososen pitämillä kirjallisuusterapian kursseilla käsitellään erilaisia päiväkirjan pitämisen muotoja. Voi pitää henkilökohtaista päiväkirjaa, ammatillista päiväkirjaa, unipäiväkirjaa tai vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa. Päiväkirjan ei tarvitse olla tunteiden vuodattamista.

”Päiväkirjaa voi pitää vaikkapa listamuodossa ranskalaisin viivoin. Yhtä oikeaa tapaa pitää päiväkirjaa ei ole olemassa. Jos löytää itselleen hyvän tavan, kannattaa jatkaa sitä.”

Moni kokee päiväkirjan kirjoittamisesta olevan hyötyä erityisesti elämän kriisitilanteissa. Päiväkirjalle voi purkaa huolia. Tärkeää on, ettei huoliin jää kiinni.

”Negatiivisista asioista kannattaa kirjoittaa korkeintaan 20 minuuttia kerrallaan. Sen jälkeen tekstin voi lukea ja kirjoittaa uudelleen eri näkökulmasta. Jos on kirjoittanut minä-muodossa, voi kirjoittaa tekstin hän-muodossa, kuin asiaa ulkopuolelta tarkastellen.”

”Tärkeintä on, että löytää itselle sopivan tavan”

Päivi Kosonen pitää useita eri päiväkirjoja, kuten unipäiväkirjaa. Vuoden lopussa hän summaa päiväkirjan sivuille ajatuksiaan kuluneista 12 kuukaudesta ja miettii tulevaa vuotta. Hän kirjoittaa päiväkirjaa yleensä käsin.

”Aivotutkijat puhuvat käsin kirjoittamisen puolesta. Sen pitäisi olla hyödyllistä ajattelulle. Toki päiväkirjaa voi kirjoittaa millä keinolla tahansa, vaikka kännykällä. Tärkeintä on, että löytää itselle sopivan tavan.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/20.

Lue myös: Onko some nykypäivän päiväkirja? Asiantuntija: ”Saatetaan jopa kilpailla siitä, kenellä on ollut rankinta”

Lue myös: ”Stressi näkyy heti suolistoni hyvinvoinnissa” – Karita Tykkä sai avun vatsaongelmiin kakkapäiväkirjasta

Karita Tykkä

Karita Tykkä nauttii kesälomasta saaristossa. Hän haaveilee miehensä kanssa veneestä ja askeettisesta kesämökistä, joka olisi vastakohta perheen tekniselle ja modernille kivitalolle. © Emma Ronkainen / Otavamedia

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X