Paperiton ensisynnyttäjä oli jäädä vauvoineen heitteille: Neuvokas terveydenhoitaja heittäytyi apuun

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Tuija Jouhki
Tuija Jouhkin elämä muuttui kertaheitolla viime kesänä, kun kamerunilainen Kelly tuli hänen neuvolavastaanotolleen. © Niclas Mäkelä/Otavamedia
Terveydenhoitaja Tuija Jouhkin vastaanotolle tuli kesäkuussa odottava äiti, jolla ei ollut rahaa, ruokaa, asuntoa eikä edes oleskelulupaa. Epätoivoisessa tilanteessa Jouhki teki oman ratkaisunsa.

Helsingin puissa näkyi jo syksyn merkkejä. Neuvolaterveydenhoitaja Tuija Jouhkin työpäivä alkoi kotikäynnillä.

Hiljattain synnyttänyt äiti valitti kaksi vuorokautta kestäneitä kovia kipuja, joita helpottamaan hänellä ei ollut ollut ensimmäistäkään särkylääkettä. Imettävän äidin jääkaappi oli täysin tyhjä. Sekä äidin että vastasyntyneen pienokaisen terveys ja henki olivat vaarassa, sillä jos äiti itse ei syö, hän ei pysty tuottamaan kovin kauaa maitoa vauvalleen.

Katastrofaalisen tilanteen tajuttuaan Tuija Jouhki ryntäsi apteekkiin ja ruokakauppaan.

Ei voi olla mahdollista, että Suomessa äsken synnyttänyt äiti on näin puilla paljailla. Silti nyt oli.

Paperiton elämä

Tarinan nuori äiti ei halua kertoa oikeaa nimeään, sillä hän oleskelee Suomessa ilman laillista lupaa. Hän on paperiton siirtolainen, jolla ei ole Suomessa viisumin eikä oleskeluluvan tuomaa turvaa. Kutsutaan häntä vaikkapa Kellyksi, joka on tavallinen naisen nimi hänen afrikkalaisessa kotimaassaan Kamerunissa.

Kelly, 31, saapui Suomeen ensimmäisen kerran vuoden 2014 joulukuussa. Hän vietti suurimman osan ajastaan Suomessa kamerunilaisen ystävänsä kanssa. Miehen, joka oli saanut Lappeenrannasta asunnon ja turvapaikan pakolaisena.

Palattuaan takaisin opiskelumaahansa Englantiin Kelly huomasi kauhukseen olevansa raskaana. Tilanne oli vaikea, sillä Kelly tulee syvästi kristitystä perheestä.

”En voinut saada kulttuuritaustani takia aborttia, mutta en aviotonta vauvaakaan”, Kelly sanoo.

Kelly kertoi lapsen isälle heti raskaudesta. Mies kielsi isyytensä, koska ei uskonut raskauden alkaneen yhdestä ainoasta yhdynnästä. Lapsi voisi olla jonkun muunkin, sillä heillä ei ollut seurustelusuhdetta.

Kellyn opiskeluviisumi Englannissa oli umpeutumassa. Hän ei voinut kuvitellakaan palaavansa kotimaahansa isänsä silmien eteen raskaana ilman päättötodistusta.

Mitä vaihtoehtoja Kellylle jäi?

Yksin Suomeen

Kellyn oli pakko saada puhua lapsensa isän kanssa raskaudesta. Englannista käsin puheyhteys ei toiminut.

Kellylle myönnettiin Suomeen lyhyt vierailuviisumi, johon hän merkitsi kutsujakseen lapsensa vastahankaisen isän.

Kelly saapui Lappeenrantaan helmikuussa 2015, mutta mies oli muuttanut. Tilanne alkoi olla epätoivoinen, mutta Kelly ei luovuttanut. Hän soitti poliisille.

”Paikalle tullut poliisi kertoi minulle, etten voi pakottaa miestä isäksi, ennen kuin lapsi on syntynyt ja dna-testit tehty”, Kelly kertoo.

Kelly sai poliisilta miehen uuden osoitteen. On kohtalon ivaa, että Kelly turvautui Suomessa aluksi poliisiin, sillä paperittomat karttavat poliisia maastakarkoitusta peläten.

Mies ei ilahtunut Kellyn saapumisesta, mutta Kelly jäi asumaan tämän luokse.

Suomalaisen poliisin sanat olivat jääneet Kellyn mieleen. Miehen saisi pakotettua isäksi vasta lapsen synnyttyä. Sitä Kelly jäi odottamaan Suomeen koko pitkän raskauden ajaksi. Sinä aikana hänestä tuli yksi Suomen noin 3 500 paperittomasta siirtolaisesta, sillä hänen vierailuviisuminsa umpeutui.

Keväällä lapsen isä muutti työn perässä Vantaalle ja Kelly ystävättärensä luo Helsinkiin, koska ei kestänyt enää miehen vihamielistä suhtautumista raskauteensa. Kelly nukkui nyt kahdenistuttavalla sohvalla kasvavan mahansa kanssa. Hän ei mahtunut edes oikaisemaan itseään.

Säästöt loppuivat toukokuussa. Kelly oli ystävänsä armopalojen varassa, mutta vieraanvaraisuudella oli rajansa. Ystävä oli ilmoittanut, ettei vauva mahtuisi asuntoon.

Kuudennella kuulla raskaana olevalla Kellyllä ei ollut aavistustakaan, mihin hän muuttaisi nyt ja lähestyvän synnytyksen jälkeen. Hänellä ei olisi tarjota lapselleen mitään: ei kotia, isää, ruokaa eikä vaatteita.

Kelly harkitsi itsemurhaa.

Pelastava Tuija

Kelly haki apua sieltä, mistä oli tottunut sitä saamaan kotimaassaankin: kirkosta. Seurakunnan työntekijä antoi hänelle neuvolan ajanvarausnumeron, sillä vain sieltä odottava äiti voisi saada virallisesti apua.

Paperittomilla siirtolaisilla ei ole käytännössä mitään oikeuksia Suomessa, mutta Helsingin kaupunki oli päättänyt vuoden 2013 lopussa, että paperittomat lapset ja odottavat äidit saavat käyttää neuvolapalveluja ilmaiseksi.

Kesäkuussa 2015 Kelly pääsikin Herttoniemen neuvolaan terveydenhoitaja Tuija Jouhkin vastaanotolle. Jouhki muistaa ensitapaamisen edelleen kirkkaasti.

”Se oli surullista. Äiti oli 26. viikolla raskaana, eikä hänellä ollut mitään. En minä voinut vain hoitaa raskautta ja heittää häntä kadulle. Ei kukaan meistä neuvolaterveydenhoitajista voi.”

Jouhki päätti hoitaa Kellyn perusasiat kuntoon, koska oli pakko. Jouhki pitää vastuuta silti liian suurena, sillä paperittomille ei ole annettu mitään muita oikeuksia kuin neuvolapalvelut.

”Tässä on ajateltu, että kyllä se terveydenhoitaja ottaa kopin. Paperittomat äidit heitetään meidän vastuulle. Me lampaat, me autetaan. Meidän empatiakykyymme luotetaan. ”

Jouhki otti kyllä kopin Kellystä, mutta mitään valmista järjestelmää auttaa paperitonta äitiä ei ole olemassakaan. Neuvolapalveluja on käyttänyt Helsingissä vasta kymmenkunta paperitonta äitiä, joten ongelma on uusi.

Yli valtuuksien

Paperittomia on vaikea auttaa, koska heillä ei ole suomalaista kotikuntaa. Ei ole siis tiedossa, mihin lasku palveluista pitäisi lähettää.

Kellylle ja tulevalle vauvalle ei voinut varata asuntoa tai edes huonetta ensikodista, sillä tiedossa ei ollut maksavaa kuntaa. Toisaalta Suomen lastensuojelulain perusteella yksikään lapsi – varsinkaan vastasyntynyt vauva – ei voi elää kadulla. Koska Kellyllä ei ollut edes talvitakkia, Jouhki lahjoitti omansa.

Tuija Jouhki mietti vielä Kellyn synnytyspolttojen käynnistyttyä, mistä tälle löytyisi majapaikka. Lopulta Jouhki soitti Kätilöopiston sairaalaan: Pitäkää tämä synnyttävä äiti mahdollisimman pitkään sisällä laitoksella. Hänellä ei ole mitään paikkaa, mihin mennä vauvansa kanssa.

”Ylitin jo valtuuteni.”

Se lause toistui yhä uudestaan, kun Tuija Jouhki haki apua Kellylle sosiaalitoimesta. Omat valtuutensa ylittämällä sosiaalityöntekijä sai lopulta hankittua Kellylle ja vauvalle kaupungin kriisiasunnon kahdeksi viikoksi.

Ilman lääkettä

Kellyn synnytys oli pitkittynyt ja hän oli menettänyt paljon verta. Huonokuntoisen äidin oli selvittävä uudessa asunnossaan yksin vauvan kanssa kaksi vuorokautta, ennen kuin Tuija Jouhki tuli neuvolan kotikäynnille.

Jouhki huomasi kauhukseen, että Kellyn jääkaappi oli totaalisen tyhjä. Mikä pahinta Kelly ei ollut saanut sairaalasta lähdettyään lainkaan kipulääkettä.

”Olisivat nyt edes Kättäriltä voineet laittaa muutaman buranan muovipussiin mukaan. Mitä se olisi haitannut?” Jouhki kysyy.

Onneksi apuakin löytyi. Paperittoman äidin kohtalosta kuulleet naapurit olivat kaivaneet kuvettaan ja komeroitaan. Kasassa oli hätäkassa ja paljon tuikitarpeellisia vauvantarvikkeita. Näillä varoilla Jouhki ryntäsi ostamaan ruokaa ja kipulääkkeitä.

Tonnien synnytyslasku

Kellyllä oli vaikeuksia saada edes niitä oikeuksia, jotka hänelle lain mukaan kuuluivat. Hänelle lähetettiin kriisiasuntoon 7 500 euron lasku synnytyksen aikaisesta hoidosta, vaikka hän oli Helsingissä paperittomana oikeutettu yhtä halpaan raskauden hoitoon kuin suomalaisetkin äidit. Laskuasia oikaistiin myöhemmin.

Sosiaalitoimesta tuli pyyntö poistua kriisiasunnosta, mutta ei tietoa uudesta majapaikasta. Oltiin taas lähtöruudussa: Kellyn itsensä oli hankalaa ellei mahdotonta löytää asuntoa.

Lopulta Kelly ja vauva siirrettiin Helsingin vieraskotiin, Punavuoren punatiiliseen rakennukseen, joka on asunnottomien ja päihdeongelmaisten asuntola. Asuntolamajoitus oli Tuijan mielestä niin ankea, että hän otti välillä Kellyn ja vauvan omaan kotiinsa asumaan.

Joulukuussa sosiaalityöntekijät kertoivat rahahanojen olevan menossa taas kiinni. Kelly ja vauva eivät voisi enää asua edes asuntolan pikkuhuoneessa, eivätkä saada yhtään ruoka-avustusta.

Mihin Kelly ja vauva joutuisivat nyt?

Yhdeksi perheeksi

Onneksi Tuija Jouhki oli auttanut Kellyä asiassa, jonka takia Kelly alun perin jäi Suomeen.

Lapsen isä oli pitkien keskustelujen päätteeksi halukas olemaan mukana vauvan elämässä, jos vain voisi olla varma isyydestään. Testi tehtiin.

Positiivisen isyystestin jälkeen Kelly ja vauva olivatkin tervetulleita muuttamaan isän luokse. Nyt Kelly ja vauva hakevat oleskelulupaa perheen yhdistämiseen vedoten.

”Nyt minulla on perhe, joka välittää”, Kelly sanoo.

Kelly ei tarkoita vain ydinperhettään. Tuija Jouhkin ja Kellyn välille on rakentunut hyvin tiivis side, he ovat toisilleen kuin äiti ja tytär.

Kelly on antanut vauvalle kamerunilaisen nimen, joka tarkoittaa suoraan käännettynä taivaallista. Toinen nimi on Tuija.

Taivaallinen Tuija.

Paperiton – oikeudeton

Viime keväänä eduskunnan kiireisessä ja sekavassa loppurutistuksessa paperittomien terveydenhuoltoa korjaava laki kaatui. Kaikki hoito pitää maksaa itse, eli esimerkiksi synnytys sairaalassa maksaa tuhansia euroja.

Poikkeuksen tekee tällä hetkellä vain Helsingin kaupunki. Vastaava toimintamalli on tulossa voimaan Turkuun, ja samat palvelut takaava valtuustoaloite on tehty Espoossa ja Tampereella.

”Meille tulee viikoittain puheluita, että ei saa tulla maksuttomaan neuvolaan tai synnytyksestä tulee iso lasku. Helsingissä oikeus neuvolaan toteutuu jo aika hyvin”, paperittomien maksuttoman terveysklinikan Global Clinicin tiedottaja Jemina Heinonen sanoo.

”Asiassa on ollut paljon tietämättömyyttä. Lisäksi paperittomalla pitää olla kotiosoite Helsingissä, vaikka eivät he asu varsinaisesti missään vaan nukkuvat esimerkiksi autoissa. Nyt asiat alkavat sujua Helsingissä”, Global Clinicin lastenlääkäri Heli Salmi sanoo.

Helsingin kaupungin hallintoylilääkäri Jukka Pellinen selittää tapahtuneita virheitä sillä, että paperittomat potilaat ovat harvinaisia.

”Ei Euroopassa juuri ole toista maata, jossa lapset eivät pääse muuhun kuin kiireelliseen hoitoon. Raskaana olevien paperittomien pitäisi päästä hoitoon jo siksi, että voitaisiin edes seuloa HIV, tuberkuloosi, kuppa ja hepatiitit sekä suojella syntyvää lasta. Kyllä suomalaistenkin olisi mukavampi synnyttää, jos olisi tiedossa, että viereisellä pedillä olevalla äidillä ei ole vastasyntyneelle vaarallista tuberkuloosia”, lastenlääkäri Salmi sanoo.

X