Puunveistäjän luomisen iloa – Markku Tuominen veistää puuta moottorisahalla kuin luonnoskynällä

Jaa artikkeli
Markku Tuominen
Markku Tuominen on oppinut, että puun veistäminen moottorisahalla on rauhallisen ihmisen hommaa. Hermostua ei saa. © Susa Junnola
Markku Tuominen, 69, veistää puusta vaikka joulupukin. Moottorisaha tottelee häntä kuin luonnoskynä.

Vääksyn maatalousnäyttelystä se alkoi. Markku Tuominen oli isänsä kanssa tapahtumassa, jossa oli mustanaan ihmisiä erään pohjalaisen miehen ympärillä. Mies veisti kevyellä Jobu-moottorisahalla pikku-ukkoja ja -akkoja.

”Jumatsukka se näytti hyvältä. Veljeni oli juuri ostanut meille vastaavan kevyen Jobun, ja päästyäni kotiin aloin heti veistää liiterin takana ukonpäitä”, Markku kertoo.

Naapurit ja sukulaiset veivät Markun luomuksia mökeilleen. Markku on jättänyt pihalleen muistoksi tuolta ajalta yhden pään, Mauno Koivistoa muistuttavan ukon naaman.

”Olen koko ikäni piirtänyt ja maalannut luontoa ja ihmisiä, mutta veistosta tuli kertalaakista lajini. Se uhkuu voimaa ja luovuutta.”

Kotona Luopioisissa Markku oli jo 12-vuotiaana alkanut tehdä isän kanssa metsätöitä ja polttopuita moottorisahalla.

”Muistan innostukseni, kun isä osti meille Homelite-moottorisahan. Esitellessään sitä myyjä painoi näyttävästi laipan koivunrungosta läpi. Se vaikutti minuun lähtemättömästi.”

Moottorisahalla veistely vie matkustelemaan

Työuransa Markku teki poliisina. Hän veisti vapaa-aikanaan paljon moottorisahalla. Joskus syntyi työpaikan juhlissa näytösluonteisesti pihalla karhu.

Kun Markku jäi eläkkeelle vuonna 2013, harrastukselle alkoi olla aikaa enemmän.

Veistoharrastuksen ansiosta on moni maa ja ihminen tullut tutuksi.

”Olen vuosien mittaan tehnyt Viroon noin 25 reissua veistotapahtumiin”, Markku arvioi.

Baltian maissa pidetään symposiumeja, tapahtumia, joissa kaikki veistävät, ja lopuksi teokset huutokaupataan. Esimerkiksi Keski-Virossa on elokuussa Varbolan puupäivät.

Näissä tapahtumissa Markku on tutustunut virolaisiin, venäläisiin, amerikkalaisiin ja kanadalaisiin veistäjiin.

”Virosta on vieraillut kavereita luonani Suomessa, ja minä heillä. Siinä sivussa olen oppinut viron small talkin.”

Onpa veisto vienyt Markun kerran Espanjaankin, Fuengirolassa vuosittain pidettäville kansainvälisille päiville. Veistosnäytökseen tarvittavat puut piti hankkia itse. Suomalaisnaisen naapuri myi sypressin runkoja.

”Ihmisiä oli valtavasti katsomassa, kun veistin yksinkertaisia hahmoja: jäniksiä, pöllöjä ja siilejä.”

Markku huomasi, että sypressi, vuorimänty ja eukalyptus ovat tolkuttoman kovia veistää.

”Toisaalta palmun pätkä oli niin kuivunutta ja huokoista, ettei sen veistämisestä tullut mitään.”

Nurmijärvellä asuva Markku saa usein maanviljelijöiltä ilmaiseksi isoja pöllejä. © Susa Junnola

Nurmijärvellä asuva Markku saa usein maanviljelijöiltä ilmaiseksi isoja pöllejä. © Susa Junnola

Monipuolinen harrastus

Markun tallissa on yli 10 moottorisahaa. Noin viiden kilon painoinen on paras veistämiseen, vakaa muttei raskas.

Materiaalia saa helposti. Maanviljelijät lahjoittavat isoja puita, jotka eivät kelpaa sahoille eivätkä sovi klapikoneisiin.

”Lempipuuni on tammi, johon tulee kuivuessaan vain pieniä railoja eli se muuttuu vain vähän. Saarni on pehmeää käsitellä ja pysyy nätisti kasassa. Kuusta ja mäntyä saan eniten.”

Markku veistää ihmishahmoja, eläimiä, reliefejä ja kylttejä. Moottorisahan lisäksi välineinä ovat muun muassa taltat.

Monenlaista mahtuu 40 harrastevuoteen. Keväällä ja kesällä Markku tekee jonkin verran tilaustöitä. Talvella hän ei veistä, sillä sormet jäätyisivät ulkona. Puukin saattaa olla umpijäässä.

Yksi Markun isoimpia tilaustöitä on ollut paikalliselle kuusikauppiaalle tehty kolmimetrinen joulupukki.

Hän onnistui saamaan siihen metsäfirmalta harvinaisen suuren poppelin rungon.

”Kiersin katseellani pöllin ja zoomasin mielessäni, mistä lähden poistamaan puuta ja synnyttämään muotoa. Ensin vedin selkälinjan sahalla, ja kun runko ja asento olivat kohdallaan, siirryin muokkaamaan päätä. Kasvot ovat tärkeät minulle.”

Yksi tärkeimmistä taidoista on kolmiulotteisuuden ymmärtäminen.

Valmistautuessaan moottorisahahommiin Markku pukeutuu suojavaatteisiin: turvakengät, turvahousut, kuulonsuojaimet ja suojalasit ovat välttämättömät.

Jos moottorisahan laippa osuisi turvahousujen nailoniin, ketjut tukehtuisivat ja pysähtyisivät.

Markku käynnistää moottorisahan ja alkaa vuolla puupölkystä palasia pois. Hän liikkuu pölkyn äärellä kuin parturi asiakkaansa ympärillä. Kun 20 minuuttia on kulunut, valmiina on pieni söpö siili.

Moottorisahaveiston maailmanmestari

Markulta on tilattu myös lähes parimetrinen Tuntemattoman sotilaan näköispatsas mäntsäläläiselle pihalle. Se syntyi tilaajan valtavasta kuusipöllistä. Paikallinen kaalinviljelijä taas halusi pihalleen puisen ukon kaalinpää kädessään.

Innostuessaan Markku voi veistää vaikka koko päivän, vaihtelee vain sahaa pöllin koon mukaan.

”On innostavaa kehittyä koko ajan. Aikaisemmin hahmottelin muotoja kynällä paperille, nyt viillän sahalla suoraan pölliin. On hieno tunne, kun saha lähtee hyvin käyntiin. Roikun vain sahan perässä ja veistos syntyy hyvällä fiiliksellä. Vaikka olisin kuinka harmissani, ikävät asiat on pakko unohtaa veistäessä.”

Markun mielestä veistämisessä on mukavinta saada aikaan tulos, josta voi nauttia.

Markku on osallistunut Karhufestivaalille ja moottorisahaveiston SM-kisoihin monta kertaa. Hän on voittanut useita moottorisahaveiston SM-kultia. Hän on myös hallitseva moottorisahaveiston MM-mies.

Markulla on neljä lasta ja seitsemän lastenlasta.

”Heille kaikille olen veistänyt lelulaatikkoon sopivia pöllöjä, autoja ja pikkukarhuja.”

Markku Tuomisen veistos Karhu ja kala. Elokuussa Markku osallistuu Ilomantsin Karhufestivaalien veistokilpailuihin. © Susa Junnola

Markku Tuomisen veistos Karhu ja kala. Elokuussa Markku osallistuu Ilomantsin Karhufestivaalien veistokilpailuihin. © Susa Junnola

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/21.

X