Kun päiväkodin lapset nukkuivat, pelasi hoitajana työskennellyt Ville koko tilinsä – Rahapeliriippuvuus alkoi 11-vuotiaana hedelmäpeleistä
THL:n tuoreen raportin mukaan rahapeliongelmat ovat erityisen yleisiä nuorilla aikuisilla. Joka viides 18–24-vuotiaista pelaa vähintään riskitasolla.
Peliriippuvainen Ville on ollut kolme vuotta pelaamatta.
Jyväskyläläisen Ville Pitkäsen, 29, rahapeliriippuvuus alkoi jo 11-vuotiaana hedelmäpeleistä. Ensin hän pelasi kaikki taskurahansa, mutta rahapeliongelma vei mennessään ja jo vuoden päästä Ville varasti vanhemmiltaan rahaa pelatakseen lisää.
”Vanhemmat eivät ymmärtäneet puuttua pelaamiseeni, vaan vain varastamiseeni. Mielestäni läheiset ja muut auttajat puuttuvat helposti seurauksiin, mutta eivät juurisyihin”, Ville sanoo.
Äidin ja isän käytökseen ei ollut syynä piittaamattomuus, vaan tiedon puute. He eivät olleet perillä siitä, että Villelle oli kehittynyt rahapeliriippuvuus jo lapsena.
”Siihen aikaan ei ollut tiedossa, miten voisi edes peliriippuvaista auttaa. Parempaan suuntaan ollaan menty, mutta vielä on paljon tekemistä”, Ville sanoo.
Pelaaminen häiritsi Villen koulumenestystä yläasteella ja lukio jäi kesken rahapeliongelman takia. Myöskään lähihoitajakoulu ei edennyt tutkintoon asti.
”Minun oli vaikea keskittyä koulunkäyntiin, koska pelaaminen vei ajan ja toi stressitekijöitä”, Ville sanoo.
© Hanna-Kaisa Hämäläinen / Otavamedia
Rahapeliriippuvuus vei velkakierteeseen
Täysi-ikäisenä ongelma kärjistyi, sillä nyt Ville pääsi käsiksi lainarahaan: hän nosti opintolainaa ja pikavippejä sekä lainasi ystäviltään, sukulaisiltaan ja tuttaviltaan. Lainarahaa kertyi noin 20 000 euroa.
”Kaikki raha, mitä sain, meni pelaamiseen. Summilla ei ole mielestäni edes väliä, sillä sata euroa oli minun kaikki rahani samalla tavalla, kun toimitusjohtajalle 30 000 euroa voi olla hänen kaikki rahansa”, Ville sanoo.
Ainainen valehteleminen rahan lainaamisen syystä ahdisti Villeä. Mutta oli onni, että Ville menetti luottotiedot nopeasti, eikä saanut enää lisää luottoa. Pikavipit olivat kymmenisen vuotta sitten vielä tyypillisesti pieniä, 50—100 euron suuruisia.
”Kulutusluottojen summat ovat kasvaneet vuosien aikana. Nykypäivänä tuon 20 000 euroa voi saada yhtenä päivänä”, Ville sanoo.
Jopa koti lähti alta pelatessa
Ville teki töitä kaksi vuotta päiväkodissa. Koska digiaikana pelit kulkevat kännykässä mukana joka paikkaan, Ville pelasi rahapelejä jopa työpaikallaan.
”Kun lapset nukkuivat nukkarissa päiväunia, pelasin kerralla koko palkkatilin”, Ville sanoo.
Esimies huomasi, ettei kaikki ole kunnossa, joten Ville myönsi kärsivänsä rahapeliongelmasta.
”Se oli ensimmäinen kerta, kun sanoin ongelman ääneen”, Ville sanoo.
Pomon suhtautuminen oli empaattista, mutta hän ei osannut hakea Villelle apua. Ville kertoo, ettei hän ollut tuolloin myöskään valmis ottamaan apua vastaan.
”Useaan otteeseen läheiseni sanoivat minulle, että hae apua. Ja aina, kun olin pohjalla tai hävinnyt tilin, omat ajatukseni olivat, että nyt lopetan ja haen apua”, Ville sanoo.
Silti Ville jatkoi aina pelaamista. Lopulta Ville pelasi asumistukensa, jonka takia vuokrat jäivät rästiin, mistä seurasi häätö. Ville asui vuosia tiheään vaihtuvissa alivuokra-asunnoissa.
”Tästä huolimatta vaikka sain asunnosta häädön en ollut valmis vielä luopumaan pelaamisesta ja en halunnut hakea apua”, Ville sanoo.
Villen herätti lopulta kaverin suora puhe.
”Hän sanoi, että ei lainaa minulle rahaa, mutta voi maksaa hoitoni. Silloin tajusin, että ei tämä ongelma rahalla ratkea”, Ville sanoo.
© Kristiina Kurronen / Otavamedia
Vertaistukiryhmä vahvisti sisäistä motivaatiota
Ville ei usko tietokoneeseen tai kännykkään asetettavien pelirajojen tehoon, vaan rahapeliriippuvaisen pitää jättää pelaaminen kokonaan.
Lopulta Villeä auttoi rahapeliriippuvuudesta yli pääsemisessä tarpeeksi vahvan sisäisen motivaation löytyminen: Ville oli kyllästynyt vuosien valehtelemiseen, mihin aina tarvitsi ystäviltä ja sukulaisilta lainaa.
Ville oli siis niin uupunut, että halusi todella eroon pelaamiseen. Aikaisemmin Ville oli halunnut lähinnä vain saada raha-asiat kuntoon. Mutta nyt Ville ymmärsi, että hänen oli päästävä koko rahapelaamisesta. Samalla Ville hakeutui vertaistukiryhmään, jossa oli muita samankaltaisia, jotka ymmärsivät hänen rahapeliongelmaansa.
Apua löytyy – Rahapeliriippuvuus on raskaista myös pelaajan läheisille
Ville ei ole pelannut rahapelejä enää kolmeen vuoteen eli ei kertaakaan sen jälkeen, kun hän aloitti vertaistukiryhmässä. Kaidalla tiellä pysymisessä on auttanut myös se, että hän on ohjannut myös itse vertaistukiryhmiä.
Ville suosittelee avun hakemista sekä peliriippuvaisille että heidän läheisilleen.
”Suosittelen vertaistukiryhmään mukaan menemistä, mutta avun saaminen ei ole itsestään selvyys. Pelihaittoja hoidetaan monella paikkakunnalla kolmannen sektorin kautta, eikä esimerkiksi sairaaloissa tai terveyskeskuksissa osata aina auttaa peliriippuvaisia”, Ville sanoo.
Nyt Villen elämä on mallillaan. Hän on löytänyt parisuhteen ja käynyt lähihoitajakoulun loppuun. Ville viimeistelee ammattikorkeakoulun sosionomiopintoja, joiden avulla on löytynyt vakituinen ohjaajan työpaikka lastensuojelusta.
”Kukaan peliriippuvainen ei pelaa vuokraansa tahallaan. Kyse on sairaudesta”, Ville muistuttaa.
Kun nuori velkaantuu, läheisten huoli kasvaa. Nuorta voi tukea monin tavoin. © iStock