Sairastin tietämättäni melanoomaa yli kymmenen vuotta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tellervo Korhonen suunnittelee tulevaisuuttaan "vain jos elän" -periaatteella. © Aliisa Piirla/Otavamedia
Tellervo Korhonen ei ole koskaan ollut auringonpalvoja. Siksi hän ei osannut aavistaa, että sairastusi melanoomaan.

Tamperelainen Tellervo Korhonen, 68, sairasti tietämättään melanoomaa yli kymmenen vuotta. Syöpädiagnoosin saatuaan hän on ehtinyt käydä läpi monia hoitoja ja tutkimuksia. Nykyään hän suunnittelee tulevaisuuttaan ”vain jos elän” -periaatteella.

Näin todettiin

En ole koskaan ollut mikään auringonpalvoja. Kun lomailimme etelässä ja muut menivät aurinkoon makaamaan, minä suuntasin varjoon. En muista, että olisin koskaan edes palanut kunnolla.

Lapsuudessa ei tosin ollut mitään suojavoiteita, vaan silloin oltiin ulkona auringossakin miten sattui. Opiskeluaikana olin yhden kesän rakennuksilla töissä, ja päivetyin siellä ruskeaksi kuin papu. Ainut suoja oli oma hiki.

En osannut aavistaa syöpää, ennen kun kävin hammaslääkärillä vuonna 2010. Hän löysi vasemmasta sylkirauhasestani kasvaimen.

Näin hoidettiin

Minulta oli leikattu vuonna 1996 korvan läheltä luomi, mutta se todettiin silloin harmittomaksi. Vasta kun luomi vuonna 2013 tutkittiin uudelleen, ymmärrettiin että kyseessä oli ollut melanooma. Luomi olisi pitänyt leikata syvemmältä.

Kasvain leikattiin ensimmäisen kerran 2011. Kaikkiaan aluetta on leikattu neljä kertaa. Vuonna 2013 tehdystä leikkauksesta seurasi vasemmanpuoleinen kasvohalvaus. Sain samaan aikaan melanooma-diagnoosin. Epätietoisuus oli ollut pahinta, joten diagnoosi oli minulle aluksi helpotus.

Syöpä levisi muuallekin. Vuoden 2013 elokuussa syöpää löytyi reisiluusta, ja myöhemmin syöpä levisi keuhkoihin. Reisiluusta syöpä saatiin hoidettua pois, mutta sen tekemät vauriot jäivät. Näiden vaurioiden ja sytostaattien aiheuttaman neuropatian vuoksi joudun nykyään tukeutumaan rollaattoriin liikkuessani.

Tältä tuntui

Kun minulta diagnosoitiin syöpä, kysyin lääkäriltä, kuinka paljon hän antaa minulle elinaikaa. Lääkäri sanoi, ettei hän anna mitään ennustetta.

Pahimmillaan olin kateellinen niille ystäville, jotka lähtivät ulkomaanmatkoille, sillä olimme mieheni kanssa matkustelleet aikoinaan paljon. Itse en voinut matkustaa sairauteni kanssa. Tutkimusten ja hoitojen aikana oli varottava saamasta flunssaa yleisötapahtumissa ja sukujuhlissa. Se rajoitti sekä minun että mieheni liikkumista.

Tässä ja nyt

Tällä hetkellä minulla on syöpäaktiivisuutta keuhkoissa, keuhkoleikkauksessa vaurioituneessa kylkiluussa ja korvan alueella.

Saan lääkepiikin luusyöpää vastaan kerran kuussa, ja seuraavan PET-TT-tutkimuksen pitäisi olla toukokuussa.

Yleiskuntoni on parempi kuin pitkään aikaan. Olen voinut liikkua rollaattorin kanssa ulkona, osallistua jopa joihinkin tapahtumiin ja käydä ravintolassa syömässä.

Olen saanut sairauteni aikana paljon tukea perheenjäseniltäni ja ystäviltäni. Uskon Jumalaan ja olen saanut myös siitä paljon lohtua.

Mieheni on ollut aivan ihana, enkä olisi selvinnyt ilman häntä arjessa. Olen opettanut hänelle pikkuhiljaa laskujen maksamista verkkopankissa, sillä asioiden hoitaminen tietokoneella on ollut minun työtäni.

Periaatteessa olen päihittänyt kaikki eloonjäämistilastot, ja olen elänyt kauemmin kuin oikeastaan olisi pitänyt. Teen parhaillani kesäsuunnitelmia ”jos elän” -varauksella. Tulevaa ei voi koskaan varmasti tietää.

X