Lipeäkalaa tukkaan ja pukiksi – Näin erikoisesti rakastetut Suomi-filmien tähdet viettivät joulua

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sanavalmiina stadilaisena rooleissaan esiintynyt Leo Jokela kutoi jouluvillapaitoja koko perheelleen.
Sanavalmiina stadilaisena rooleissaan esiintynyt Leo Jokela kutoi jouluvillapaitoja koko perheelleen. © Om-arkisto
Nykyiset näyttelijäpolvet ovat hyvin perinteisiä ja kilttejä joulunviettäjiä, jos menoa verrataan takavuosien Suomi-filmien tähtien kuten Tarmo Mannin eriskummallisiin joulutapoihin.

Suomi-filmien tähti ja teatterisuosikki Tarmo Manni tunsi itsensä yksinäiseksi jouluna 1955. Nuori poikamies oli vasta muuttanut ”Apinalinnaan”, Näyttelijäliiton taloihin Helsingin Munkkiniemessä.

Tarmo tuijotti yksiönsä parvekkeelta ohjaaja Edvin Laineen perheen upeasti koristeltuun olohuoneeseen vastapäisessä talossa.

Silloin Tarmo alkoi kailottaa yöhön klassikkoa En etsi valtaa loistoa.

Mikäpä oli Laineella juhliessa, kun hänen ohjauksensa Tuntematon sotilas oli saanut ensi-iltansa edellisenä päivänä, aatonaattona 1955. Oikean elämän aseistakieltäytyjä Manni oli elokuvassa vain yhdessä sivuroolissa, pasifistisena varsijousimies Honkajokena.

Tarmo Manni adopotoitiin jouluiksi

Yksinäistä joulua seuranneina vuosina näyttelijäpariskunta Pia Hattara ja Pentti Irjala viereisestä rapusta adoptoivat Tarmon mukaan jouluihinsa, kuusitoista kertaa.

Muuten väriläiskä Mannilta ei kulunut kauaakaan, kun hänestä kehittyi teatteri- , taide- ja kulttuurialan tuttavaperheissä kiertävä shamaanijoulupukki.

Ainutlaatuinen diiva Tarmo Manni nautti suureellisista tempauksista, ja osa niistä meni eittämättä jouluisin hyvän maun yli ja ohi.

Ainutlaatuinen diiva Tarmo Manni nautti suureellisista tempauksista, ja osa niistä meni eittämättä jouluisin hyvän maun yli ja ohi.

Tarmo Mannin pukilla oli taikasormuksessaan punainen jalokivi, jonka hän vakuutti täyttävän kaikki juniorien toiveet.

Varsinaiseksi koukuksi muodostui Mannin ystävilleen joulun alla jakelema kahdeksankiloinen joululeipä.

Leivänjöntit piti joka osoitteessa siunata. Manni sommitteli ohran tähkistä rituaaliin valtavan tähden. Näyttelijä tilasi rukiiset joululeipänsä Lahdesta, leipomosta jossa oli jättimäisiä paistoksia varten erikoisuuni.

Viimeisen megaleivän Tarmo Manni vei aina aatonattona muotoilijakuuluisuus Timo Sarpanevan perheelle. Kerran, leivän siunauksestaan haltioitunut Manni levitti rituaalinsa jälkeen perheen lipeäkalan valkokastiketta tuuheaan tukkaansa.

Jouluna soi O sole mio

Näyttelijä Rauni Luoma järjesti vuonna 1953 pienen piirin Italia-teemaiset pikkujoulupirskeet.

Edelliskesänä stipendimatkan Italiaan tehnyt Luoma kutsui mukaan muun muassa kovassa nousukiidossa urallaan olleen nuoren elokuvasankarin Jussi Jurkan.

Niskavuoren Hetan roolistaan tunnettu Luoma pyrki saamaan pikkujoulupippaloihinsa teemaherkkua, Parman kinkkua.

Kuusilauluna esitettiin O sole mio sormet pystyssä tipetipe-tiptap-koreografialla.

Pula-aho kutoi

Komisario Palmu -elokuvien stadilaisetsivällä ja Speden papukaija G Pula-aholla, Helsingin Kaupunginteatterin vakavien roolien näyttelijällä Leo Jokelalla oli 1960-luvulla omintakeiset lahjavalmistelut.

Puikoilla kutomista harrastanut Jokela väsäsi viisilapsiselle pesueelleen villapaidat ja villatakit. Seuraavana jouluna ”Leksa” korotti panoksia ja kutoi vaimolleen Marja-Tertulle vaaleanharmaan villapuvun.

Komedienne Liisa Tuomen poika Martti puolestaan yllätti kerran äiskän oikealla vuorella lahjapaketteja.

Martti oli paketoinut niihin kaikki lelunsa lastenhuoneesta.

Aattokynttiläin sammuttua poika kokosi kamat ja vei ne takaisin huoneeseensa.

suomi-filmien tähdet

Jussi Jurkka (vas) näyttää joko kärsivältä tai ironiselta Rauni Luoman ja pukin välissä Italia-teemajoulussa. © Otavamedia

Punatähtinen joulu

Sitten tuli 1960-luvun loppu ja eturivin nuori näyttelijäkaarti alkoi radikalisoitua.

Boheemi Jörn Donner vakuutti, ettei tietenkään huomioinut poroporvarillista juhlapäivää joulua mitenkään – mutta eipä hänen äitinsäkään kuulemma niin tehnyt, ei edes ruotsinkielisen kulttuurisuvun perinnepainolastista huolimatta.

Tiedostavat vasemmistolaisnäyttelijät Eero Melasniemi ja Kristiina Halkola alkoivat sentään 1970-luvulla säestää joululaulut Kaj Chydeniukselta juuri ostamallaan flyygelillä.

Elokuvasäveltäjä Chydeniuksen perhe taas ei harrastanut jouluisin ”mitään organisoitua musiikin viljelyä”, mutta oli kyllä muuten innokkaasti joulutouhuissa mukana. Kuusi oli värikäs ja sekava.

Näyttelijä ja protestilaulaja Kaisa Korhonen valmisti perheen jouluruuat ”keskusjohtoisesti” – niin kuin kommunistien perheeseen sopikin.

Suomi-filmien tähdet eivät mielikuvitustaan säästelleet

Tämän jutun anekdootit ovat pääasiassa Otavan elokuvalehden Elokuva-Aitan hupaisista kiertohaastatteluista, mutta muistakin lähteistä.

Kymmenet filmitähdet saivat vuosien kuluessa vastailla yhä uudelleen ja uudelleen, mitä toivoivat lahjoiksi ja kuinka juhlivat, ja ainakaan puheissa ei mielikuvitusta säästelty.

Lue myös: Komisario Palmun erehdys -elokuva jo 60-vuotias – Tämä oli ohjaajan näkyvin ”erehdys”

X