Tango yhdisti Sadun ja Vesan: ”Muistan, kuinka Vesa sanoi minulle ’nyt lähdetään’ ja samassa hän jo taivutti minut tangoon, enempää sanoja ei tarvittu”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tangopari Satu ja Vesa
Seinäjoen Tangomarkkinat ovat Satu Penttalalle ja Vesa Ukkosen kesän kohokohta. Vesa on käynyt tangoilla jo 28 kertaa yhtäjaksoisesti. © Susa Junnola / Otavamedia
Satu Penttalan, 52, ja Vesa Ukkosen, 57, kesän kohokohta on Seinäjoen Tangomarkkinat. Toisensa pari tapasi kymmenen vuotta sitten tanssilavalla.

” Apua, kuinka hyvin tuo mies tanssii. Jos hän tulisi hakemaan minua, varmaankin pyörtyisin.”

Satu Penttala oli juuri ehtinyt sanoa nämä sanat ystävättärelleen, jonka kanssa oli tanssimassa Riutanharjun tanssilavalla Riihimäellä, kun hänen tarkoittamansa mies koputti olkapäälle ja pyysi tanssimaan.

”Muistan, kuinka Vesa sanoi minulle ’nyt lähdetään’ ja samassa hän jo taivutti minut tangoon. Enempää sanoja ei tarvittu”, Satu sanoo.

Ensimmäisistä tangon askelista lähtien molemmista tuntui, että kyse oli jostakin erityisestä. Vaikka Satu tunsi itsensä aloittelijaksi vuosikymmeniä tanssineen Vesan rinnalla, parin askeleet menivät hyvin yksiin.

”On vaikea selittää, kuinka helppoa ja ihanaa Satun kanssa oli tanssia. Musiikki on kuin kieli, jonka kuulemme samalla tavalla. Askelia ja kuvioita voi opetella, mutta yhteinen kieli joko on tai ei ole ja me tavoitimme sen heti”, Vesa kuvaa.

Tanssien ensimmäinen tango vaihtui toiseen, valssiin ja foksiinkin. Sadun ystävätär laittoi merkille, kuinka hyvin pari toistensa kanssa viihtyi. Illan ehtiessä hän kiusoitteli ystäväänsä tuloksetta, että tämä voisi vapauttaa miehen jo muidenkin tanssipartneriksi.

Vesallakaan ei ollut enää erityistä halua hakea muita tanssimaan. Vaikka hän ei tohtinut pyytää Sadun yhteystietoja, hän myöntää ajatelleensa, että tämän kauniin, vaalean naisen kanssa tanssisi mielellään vaikka loppuelämänsä.

Kesän ykköstapahtuma

Nyt Sadulla ja Vesalla on takanaan yhteisiä askelia kymmenen vuotta. Kesän kohokohta molemmille on jo seitsemättä kertaa Seinäjoen Tangomarkkinat.

Satu tutustui tapahtumaan miehensä myötä, Vesa on käynyt tangoilla yhtäjaksoisesti jo 28 vuoden ajan. Tangolaulukilpailun seuraamisen lisäksi Satu ja Vesa ovat osallistuneet lavatangon suomenmestaruuskilpailuihin kuusi kertaa yhdessä.

”Vesa on voittanut parinsa kanssa kilpailun kesällä 2003, yhteinen paras sijoituksemme on kolmen vuoden takainen kolmas sija”, Satu kertoo.

Tangopari Satu ja Vesa

”Tanssi on myös sosiaalinen harrastus. Ennen tanssien alkua tapaamme yleensä tanssivia tuttujamme”, kertoo Vesa Ukkonen. Susa Junnola / Otavamedia

Vuosien kuluessa menestyminen kilpailussa ei ole Vesan mukaan helpottunut, päinvastoin. Osallistujamäärä on vakiintunut noin sataan pariin, mutta taso on noussut vuosi vuodelta.

”1990-luvun alussa kilpailuun saattoi osallistua ex tempore vaikka shortsit ja sandaalit jalassa, mutta nykyään kilpailijat harjoittelevat paljon ja esimerkiksi vaatteet on mietitty tarkasti yhteen sopiviksi”, Vesa sanoo.

Hän iloitsee siitä, että tanssikansa on löytänyt tangokadut joidenkin hiljaisempien vuosien jälkeen uudelleen, eikä tapahtuman kohokohta ole ainoastaan tangolaulukilpailun kuninkaallisten valinta. Vesa kiittää tästä erityisesti lavatangon SM-kilpailun kilpailujohtaja Niina Huhtalaa, joka on ollut mukana kehittämässä tangoviikon ohjelmaa.

”Yksi hyvä uudistus on se, että tangoilla on katulava, jossa voi tanssia sateensuojassa. Juuri tanssijat on tärkeä saada tapahtumaan siksikin, että he ovat pitkälti ne, ketkä tuovat tanssilavojen pääsylipputulojen muodossa työtä uusille kuninkaallisille”, Vesa toteaa.

Kilpalavoille

Sadusta ja Vesasta tuli ensin rakastavaiset, ja vasta sen jälkeen kilpatanssipari. Kesän 2009 aikana he törmäsivät toisiinsa useamman kerran kesälavoilla ja alkoivat vähitellen tapailla muutenkin.

”Vesa teki minuun tanssitaitonsa lisäksi vaikutuksen älykkyydellään ja huomaavaisuudellaan. Hän suhtautui alusta asti positiivisesti myös aiemmasta liitostani oleviin kahteen poikaani.”

Aluksi Vesa asui Vantaalla ja Satu Hämeenlinnassa, mutta parin vuoden tapailun jälkeen yhteinen koti perustettiin Hämeenlinnaan.

Tanssikilpailuihin Satu lähti alun perin miehensä seuralaiseksi, koska tämä oli lupautunut tuomariksi. Vesa oli ehtinyt jo ajatella lopettaneensa kilpauransa tanssijana, mutta kipinä kyti vielä. Kun hän varovasti kysyi Sadulta, voisiko tämä kuvitella joskus tanssivansa kilpalavalla hänen kanssaan, Satu vastasi oitis myöntävästi.

”Olen aika kilpailuhenkinen, joten ei minua tarvinnut pahemmin ylipuhua”, Satu toteaa.

Pari ryhtyi tuumasta toimeen. Yhdestä kodin huoneesta muotoutui harjoitustila, jonka seinälle kiinnitettiin suuret peilit. Valmennusta pari on saanut muun muassa Espoossa tanssikoulu TanssiGurua pitäviltä Marika ja Kimmo Lasaselta. Tiiviimpinä harjoitusjaksoina harjoitustunteja on voinut viikossa kertyä kymmenkunta, kesäisin pari saattaa käydä viikossa tansseissa neljä, viisi kertaa.

”Kilpailemme, koska se sytyttää meidät molemmat ja tuo tanssille selkeän päämäärän. Samalla se on loistavaa työn vastapainoa ja nollauskeino”, liiketalouden opettajana työskentelevä Satu sanoo.

Tangopari Satu ja Vesa

”Kilpailemme, koska se sytyttää meidät molemmat ja tuo tanssille selkeän päämäärän,” kertoo Satu. Susa Junnola / Otavamedia

Tangon taika

Satu ja Vesa ovat menestyneet kilpailuissa hyvin. Kodin lasivitriini on täynnä pokaaleja, ja niitä on aseteltu myös hyllyille ja tasoille. Yhtenä merkittävimmistä saavutuksistaan he pitävät suomalaisen tangon avoimen sarjan suomenmestaruutta vuodelta 2014. Vuonna 2016 he voittivat puolestaan valtakunnallisen lavatanssicupin, johon kuuluu kahdeksan tanssilajia.

”Tanssimme mielellämme kaikkia tansseja, mutta tango on intohimomme”, Satu sanoo.

On pakko kysyä, miksi. Mikä siitä tekee rakkaimman tanssin?

”Tangoon on kirjoitettu paljon suomalaisesta sielunmaisemasta. Siihen kätkeytyy tunteita, joita ei ehkä sanota ääneen, mutta jotka voi ilmentää kehon kielellä”, Satu toteaa.

Hän muistaa jo lapsuudestaan isänsä kuuntelemat Reijo Taipaleen ja Eino Grönin tangot, jotka tekivät vaikutuksen. Lavoilla hän kävi aktiivisesti nuorena ystäviensä kanssa, mutta miltei 20 vuoden ajan elämä täyttyi muusta.

”Toki minulla oli pohja olemassa, mutta nykyisestä tanssitaidostani on suurin kiittäminen Vesaa. Kymmenen vuotta sitten esimerkiksi kädenalituskuviot olivat minulle täysin tuntematon juttu, koska en ollut edes nähnyt niitä nuorena.”

Myös Vesan lapsuusmuistoihin liittyvät iskelmät. Hänen isänsä toimi paikallisen Jänhiälän lavan järjestysmiehenä, äiti kahvilan pitäjänä. 1970-luvulla lavoille kokoontui koko kylä ja niinpä Vesankin tuli nähtyä niin Danny-show´t kuin tanssi-iltojen viimeiset valssit.

”Tanssimisesta innostuin vähän alle kolmikymppisenä, kun menin tanssikurssille. Tavoitteeni ei ollut kilpatanssi, vaan se, etten joutuisi enää häpeämään perhejuhlissa, kun en osaa edes perustansseja.”

Onnen tähtien tuikkiessa

Tanssi on parille harrastus, parisuhteenhoitoa ja sen myötä on tullut myös monia tuttavia ja ystäviä. Osaa heistä he tapaavat kerran vuodessa tangoilla, osan kanssa kuulumisia vaihdetaan viikoittain lavoilla.

”Tanssi on myös sosiaalinen harrastus. Lähdemme tanssireissulle yleensä jo iltapäivällä asuntoautollamme. Ennen tanssien alkua tapaamme yleensä tanssivia tuttujamme ja toisaalta tanssien jälkeen ei ole kiire kotiin, kun sänky on mukana matkassa”, Vesa toteaa.

Satu ja Vesa valitsevat tanssilavakohteensa ensi sijassa niiden tunnelman mukaan. Joka kesä he käyvät vähintään yhdellä uudella lavalla.

Tangoissa Unto Monosen voittaneita ei parin mukaan ole. Kun lavalla alkaa soida Syvä kuin meri tai Tähdet meren yllä, muu unohtuu. Sanoja ei tarvita, kun Vesa tarttuu Satua kädestä ja kuljettaa parketille.

On vain musiikki ja tanssia rakastavan parin yhteiset askeleet.

X