Litiumakkujen tutkimus työllistää tekniikan tohtori Ulla Lassin tutkimusryhmää: ”Eurooppaan mahtuisi nykyistä enemmän akkutehtaita”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ulla Lassi
”Mahtavaa, että saan työn puolesta olla mukana ihan kehityksen eturintamassa. Esimerkiksi akkuteollisuudessa kierrätyksessä on paljon ratkaistavia asioita. Tässä riittää vielä paljon työsarkaa”, Ulla Lassi sanoo. © Päivi Karjalainen
Tekniikan tohtori Ulla Lassi johtaa Kokkolan yliopistokeskuksessa soveltavan kemian tutkimusta. Yksi tärkeimmistä kohteista ovat litiumioniakkujen kemikaalit. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä tehokkaampia akkuja.

”Kemiaa on kaikkialla ruoanlaitosta pyykinpesuun, vaikka sitä ei aina hoksaa,” tekniikan tohtori Ulla Lassi huomauttaa.

Henkilökohtaisesti Ulla Lassille kemia on vielä paljon enemmän. Se on intohimoista tutkimustyötä, joka kiinnosti häntä jo lapsena.

”Kemia on erittäin loogista, tieteenalassa on tietyt säännöt, joiden ohjenuorana on alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Tämä loogisuus viehätti minua jo koululaisena ja innostaa edelleen. Hallitsemalla perusasiat on helppo ymmärtää monimutkaisiakin ilmiöitä.”

Sedän vaimo vakuutti valitsemaan kemian opinnot

Ulla Lassi oli lahjakas monissa kouluaineissa, ja kemia oli yksi monista kiinnostuksen kohteista. Lassi oli suunnitellut ryhtyvänsä opettajaksi, ja erityisesti kieltenopettajaksi.

”Olin päässyt Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan sekä kieliä että kemiaa. Setäni vaimoineen kuskasi minut uuteen kaupunkiin opiskelemaan, mikä sai minut ihan viime metreillä vaihtamaan kielet kemiaan. Setäni vaimo, äidinkielen opettaja, puhui minulle autossa, että valitse mieluummin kemia. Se antaa sinulle paljon muitakin mahdollisuuksia kuin opettajana työskentelemisen. Ja näin on tosiaan tapahtunut,” Lassi kertoo.

Ulla Lassi on vuodesta 2006 hoitanut Oulun yliopiston soveltavan kemian professuuria Kokkolan yliopistokeskuksessa.

Lassin tutkimusryhmää työllistää nyt eniten litiumioniakkujen tutkimus. Niihin yritetään kehittää uusia, tehokkaita kemikaaleja, jotka toimisivat myös kylmässä ja toisivat lisäkilometrejä esimerkiksi sähköautoon.Suomessa ennustetaan vuoteen 2030 mennessä olevan jopa 670 000 sähköautoa. Myös kännykät ja sylitietokoneet ovat olennainen osa arkeamme. Kaikissa näissä akku on keskeinen osa laitetta.

”Litiumioniakun etu on sen keveys ja energiatiheys verrattuna muihin teknologioihin. Sähköauton akussa on 50–60 kiloa litiumia, läppärissä 115 grammaa ja kännykässä noin kymmenen grammaa,” Lassi kertoo.

Litium luo työpaikkoja

Kokkolassa kiinnostuttiin akkujen tutkimuksesta noin 15 vuotta sitten. Yksi syy tähän on se, että Euroopan suurimmat litiumesiintymät ovat Keski-Pohjanmaalla.

Kaivosyhtiö Keliber aikoo tuottaa noin kolme prosenttia maailman litiumista, kun yhtiön toiminta pääsee alkuun Kaustisella. Kaivoksen kaavaillaan työllistävän kunnassa 130–150 ihmistä, ja välillisesti Keski-Pohjanmaalla jopa 500 henkeä.

”Keliber aikoo rakentaa litiumkemiantehtaansa Kokkolaan suurteollisuusalueelle. Yritys tehnee lähivuosina alueelle yli 200 miljoonan euron investoinnin. Kaustisella on todennettuja kallioperän spodumeenimalmivarantoja litiumin tuottamiseen 10–15 vuoden tarpeeseen,” Lassi sanoo.

Litiumia on myös Pohjois-Venäjällä, Kiinassa sekä Etelä-Amerikan suola-aavikoilla litiumsuolana. Suomi on Euroopan ainoa maa, jonka kallioperästä löytyvät kaikki akkuihin tarvittavat mineraalit: litium, koboltti, nikkeli ja grafiitti. Olisiko tänne mahdollista saada jopa akkutehdas? Ettei Suomi jäisi vain akkuraaka-aineiden toimittajaksi.

”Akkukemikaalit ovat vahvaa suomalaista osaamista erityisesti täällä Kokkolassa. Suurin osa akuista valmistetaan Aasiassa, joten kyllä Eurooppaan mahtuisi nykyistä enemmän akkutehtaita. Ruotsiin rakennetaan akkutehdasta Skellefteån kaupunkiin, joka on Kokkolasta vähän pohjoiseen, Pohjanlahden toisella puolella.”

Mutta hiljaa hyvää tulee, ja tutkimus jatkuu. Business Finland myönsi BATCircle-tutkimusryhmälle noin 10 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa kohdentuu Keski-Pohjanmaalle. Tutkimusryhmän tavoitteena on parantaa kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen ja akkukemikaalien tuotantoprosesseja ja lisätä litiumioniakkujen kierrätystä.

Kemiasta löytyy töitä

Oulun yliopistolla on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa kolme tärkeää tehtävää: uusien osaajien kouluttaminen, tutkimus ja alueen kehittäminen.

Ulla Lassi kertoo, että Suomen yliopistoihin mahtuisi lisää kemian sekä muiden luonnontieteiden opiskelijoita. Kemiaa voi opiskella Oulun yliopiston lisäksi muun muassa Turussa, Joensuussa ja Jyväskylässä.

”Alalla on hyvä työllisyystilanne. Kemiaa opiskellut voi valita työuransa hyvin monipuolisesti. Meiltä valmistuneita opiskelijoita on lähtenyt esimerkiksi ydinvoimateollisuuteen, kemiallisen aseen kieltosopimusta valvomaan, sairaalakemisteiksi ja teollisuuden asiantuntijatehtäviin.”

Yliopisto myös markkinoi eli käy lähilukioissa kertomassa luonnontieteiden alan koulutusmahdollisuuksista ja työnäkymistä. Yliopistossa opiskelevat käyvät puhumassa alansa kiinnostavista aiheista kotilukioissaan.

Kemiaa yritetään houkutella opiskelemaan myös enemmän naisia.

”Jo yli kymmenen vuotta meillä on ollut lisäksi maisteriohjelma, jossa Kokkolan alueella teollisuudessa työskentelevät voivat opiskella työn ohessa. Tämä väylä kehitettiin yhdessä alueen yritysten kanssa, ja sitä kautta valmistuu noin viisi opiskelijaa vuodessa. Valmistuneita on jo yli 50.”

Oulun yliopiston tehtävänä Kokkolassa on myös tohtorikoulutus. Pari viikkoa sitten väitteli 15. soveltavan kemian tohtori.

”Väitöstyö tehtiin yhteistyössä Boliden Kokkolan kanssa, joka on Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Työn toinen ohjaajakin on sieltä. Meillä on normaalin akateemisen tutkimuksen lisäksi paljon yritysten tilaustutkimuksia.”

Yliopiston yhteistyöverkostossa on kymmeniä kemian alan yrityksiä.

”Kiinteä yhteys elinkeinoelämään on yliopistolle hyvin tärkeää. Perustutkimuksella ja niiden tuloksilla täytyy olla nopea pääsy käytäntöön, ja teollisuuskin hyötyy siitä. Esimerkiksi cleantech-yritys Tracegrow Kärsämäellä kehitti kanssamme prosessin, jossa sormiparistoja eli alkaliparistoja kierrätetään lannoitteiden hivenaineeksi.”

Ulla Lassi

Ulla Lassi kertoo, että kemian opiskelu on mahdollisuus päästä parantamaan maailmaa, kuten kehittää keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Päivi Karjalainen

Yhteistyö tärkeää

Ulla Lassi korostaa, että yliopisto ei saa olla muumioitunut laitos, vaan sen pitää kehittää aluetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

”Meidän velvollisuutemme on edistää paikallista taloutta ja suomalaista kansantaloutta. Kokkolaan perustettiin juuri luonnontiedepainotteinen lukio, sillä alue tarvitsee tämän alan osaajia.”

Keski-Pohjanmaan työttömyysluvut ovat pitkään olleet Suomen alhaisimpia.

Työllisyysaste on myös hallituksen tavoitteleman 75 prosentin yläpuolella. Kokkolan alueen kemianteollisuuden merkitys viennille on merkittävä, sen osuus Suomen viennistä on lähes 14 prosenttia.

Ulla Lassi opettaa pääosin jatko-opiskelijoita sekä maisterivaiheen eli 4. ja 5. vuoden opiskelijoita.

”Yksi tärkeimpiä tehtäviäni on kemian opetuksen lisäksi tuoda heille esille innostavia esimerkkejä työllistymismahdollisuuksista jo opiskeluaikana. Neljännen opiskeluvuoden aikana opiskelija pitää jo kiinnittää mahdolliseen tulevaan työnantajaan. Autan opiskelijoita myös kesätyöpaikkojen saamisessa vinkkaamalla heille yrityksistä ja toisaalta hyvistä opiskelijoista teollisuuteen päin. Pidämme myös työelämäpäiviä, jolloin meiltä valmistuneet käyvät sparraamassa opiskelijoitamme.”

Maailmanparannusta

Ulla Lassi on markkinoinut opiskelijoilleen kemiaa myös maailmanparannuskeinona.

”Lausahdus opiskelemalla kemiaa voit osaltasi pelastaa maailmaa on totta. Kemian teolliset sovellukset -opintojaksolla nostin esimerkiksi hiilidioksidin. Yritykset ovat pienentämässä hiilijalanjälkeä esimerkiksi siten, että fossiilista hiiltä korvataan biomassalla. Tämä on todella iso ja innovatiivinen asia, kemian tutkimuksen tulosta”, Lassi hehkuttaa.

Ulla Lassin tutkijoita ja opiskelijoita on mukana myös meneillään olevassa kiinnostavassa kansainvälisessä hankkeessa Petroskoin alueella. Venäläinen jäteveden puhdistamo, Petroskoin yliopisto, monet yritykset ja opiskelijat tutkivat kuinka jäteveden ravinteita sidotaan ja otetaan talteen ennen Itämereen valumista.

Akuillakin voi olla positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen esimerkiksi pakokaasupäästöttömän, sähköistyvän liikenteen kautta. Ulla Lassi on vielä varovainen juhlimaan akkujen vihreää vaikutusta.

”Akun valmistuksen koko prosessi aiheuttaa päästöjä, ja sähköisten ajoneuvojenkin päästöttömyys riippuu lopulta siitä, miten niiden käyttämä sähköenergia on tuotettu.”

Eettisyys huomioitava

Lassi kertoo, että EU-ssa esimerkiksi lyijyn käyttöä saatetaan rajoittaa. Se johtaisi siihen, että akkujen käsittely saattaisi siirtyä kolmansiin maihin, joissa käytetään esimerkiksi lapsityövoimaa.

”Kuitenkin lyijy kiertää meillä loistavasti. Etelä-Ruotsissa on lyijysulatto, joka kierrättää lyijyakkuja. Tulevaisuudessa eettiset kysymykset tulevat nousemaan enemmänkin esille akuissa. Halutaan valmistaa akkuja, joiden mineraalit ja kemikaalit ovat jäljitettävissä,” Ulla Lassi toteaa.

Kiireinen tiedenainen jakaa työaikansa puoliksi Kokkolan ja Oulun välillä. Ulkomaan matkojakin on paljon. Lassi tekee esimerkiksi tiedearviointeja.

”Kävin Norjassa vasta arvioimassa akkuaiheisia tiedeakatemian rahoitushakemuksia. Tanskassa taas osallistuin akkukemian konferenssiin. Mutta en stressaa töitä enkä vaikeitakaan tilanteita. Olen hyvä nollaamaan. Viisihenkinen perhe ja kolmen pojan harrastukset pitävät minut tiiviisti arjessa kiinni. Lisäksi kiireiden keskellä laitan usein lenkkarit jalkaan ja lähden pienelle lenkille.”

X