Citymaalaisilmiö – Tiina ja Juha muuttivat Helsingistä Pornaisiin: ”Maallemuuttajan kannattaa olla realisti – kaikki ei ole ihanaa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tiina Torppa arvostaa sitä, että saa maalla joka päivä elämyksiä ilmaiseksi. ”Kaupungissa elämä on aika kulutuskeskeistä, ja sen vastustamiseenkin menee energiaa.”
Tiina Torppa arvostaa sitä, että saa maalla joka päivä elämyksiä ilmaiseksi. ”Kaupungissa elämä on aika kulutuskeskeistä, ja sen vastustamiseenkin menee energiaa.” © Tommi Tuomi/Otavamedia
Vaikka Tiina Torppa ja Juha Pesonen muuttivat Helsingistä Pornaisiin Itä-Uudellemaalle, he pystyivät jatkamaan kaikkia rakkaita harrastuksiaan.

Askolan Monninkylän nuorisoseuran talolla on alkamassa iyengar-jooga. Tiina Torppa ja Juha Pesonen levittävät joogamattojaan puulattialle näyttämön ja sinisen ryijyn eteen. Vanhoista korkeista ikkunoista tulvii valoa. Kaikki alkavat tehdä trikona-asanaa.

”Löysin Pornaisten seudulta laadukkaat harrastukset. Käyn espanjan keskusteluryhmässä Sipoon Nikkilässä ja keramiikassa Pornaisten-Mäntsälän kansalaisopistossa. Juhan kanssa käyn joogassa ja Pornaisten kunnan jumpassa. Lisäksi pääsin Nikkilässä mahtavaan lukupiiriin”, Tiina kertoo.

Tiina on harrastanut kylmävesiuintia vuosikymmeniä ja tunsi jo entuudestaan Pornaisten uintipaikat. Hän käy uimassa noin viisi kertaa viikossa ympäri vuoden.

”Jätän harmit veteen ja otan sieltä rohkaisua päivään.”

Vanhoina landelle

Pariskunta osti vanhan talon Pornaisista 23 vuotta sitten. Perhe on viettänyt siellä viikonloppuja ja lomia kaikki nämä vuodet. Pihassa on sopivasti puutarhaa, Pornaisten keskustaan on viisi kilometriä ja Helsinkiin 50 km.

”Olemme aina suunnitelleet muuttavamme vanhoina landelle. Kun iso vuokra-asuntomme Katajanokalla meni keväällä 2019 myyntiin ja nuorimmainen oli juuri muuttanut omilleen, päätimme kokeilla maalla asumista. Asuimme Skattalla 26 vuotta, ja muutimme Pornaisiin elokuussa 2019.”

”Olen aina ollut yrittäjä, ja aina olo on ollut jotenkin turvaton. Melkein nolottaa sanoa, mutta Pornaisissa tunnen oloni turvalliseksi”, Tiina Torppa kertoo.

”Olen aina ollut yrittäjä, ja aina olo on ollut jotenkin turvaton. Melkein nolottaa sanoa, mutta Pornaisissa tunnen oloni turvalliseksi”, Tiina Torppa kertoo. © Tommi Tuomi/Otavamedia

Juha ajaa päivittäin tiimivetäjän työhönsä Vantaalle. Toimittajan ja kouluttajan työ vie yleensä Tiinan Helsinkiin 1–3 kertaa viikossa, mutta pahimpana korona-aikana hän pysyi Pornaisissa.

”Minulle on ollut yllätys se, kuinka paljon ystävät, sukulaiset ja aikuiset lapsemme haluavat käydä meillä maalla. Toki näen ystäviä myös Helsingissä, tapaamiset pitää vain järjestää.”

Tiina toteaa, että maallemuuttajan kannattaa olla realisti. Kaikki ei ole ihanaa.

”Pimeä vuodenaika on täällä kaupunkia raskaampi. Vuodenajat ja valo ovat konkreettisempia, koska ei ole katuvaloja. Pornaisten huonoin puoli on jalkakäytävien ja pyöräteiden puute. Maalla on kaunista, mutta ei aina niin käytännöllistä.”

Kaupungissa elämä on aika kulutuskeskeistä, mutta maalla saa joka päivä elämyksiä ilmaiseksi.

”Minun on tosin pakko kulkea nyt autolla, mutta ostin mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavan kaasuauton.”

Tässä maisema­konttorissa ajatus lentää vapaana!

Tässä maisema­konttorissa ajatus lentää vapaana! © Tommi Tuomi/Otavamedia

Samanlaisia ihmisiä

Citymaalaisilmiö on Tiinan mukaan lavea. Toiset asuvat ympäri vuoden maalla, osa paljon vapaa-aikanaan. Maallakin kahviloissa on kauramaitoa, kaikki selaavat sisustuslehtiä ja käyvät Ikeassa ostoksilla.

Tiina toivookin, että kaupungin ja maaseudun vastakkain asettelu häviäisi. Ihmiset ovat varsin samanlaisia Pornaisissa ja Helsingissä.

Tiina ja Juha liikkuvat paljon lähiseudulla: esimerkiksi Porvoossa, Järvenpäässä ja Kellokosken ruukkialueella.

”Löysimme Askolan Monninkylästä pienen leipomokahvilan, ja tuntui kuin olisi kultakimpaleen löytänyt. Haluamme kannattaa kivoja ravintoloita ja pieniä yrityksiä maalla. Olen aina ihaillut Englannin elinvoimaista maaseutua ja ajatellut, että vastaava ei tule Suomeen minun elinaikanani. Mutta nyt olen nähnyt pieniä merkkejä, hassuja kesäkahviloita ja hipsterityylisiä ruokapaikkoja, esimerkiksi ravintola Tilan Sipoon Hinsbyssä ja Nummisten ruokalan Mäntsälässä.”

Trendi on nousussa

Kaupungistumisen rinnalle on noussut elämänmuoto, jossa napataan parhaat palat kaupunki- ja maalaiselämästä.

Citymaalaiset elävät maalla, mutta pitävät kiinni myös lähikaupungin urbaanista elämästä.

”Elämäntapa houkuttelee monia luovan työn tekijöitä, jotka toimivat kaupungeissakin edelläkävijöinä. Kaupunkiasumisen kalleus, kaipuu luontoon ja etätyön mahdollisuus innostavat muuttamaan maalle. Citymaalaisuudesta voi tulla merkittävä voimavara vähenevän väestön kanssa kamppaileville kunnille”, toteaa sosiaalipsykologi Sirkku Varjonen. Hän asuu maalla Raaseporissa, mutta toinen jalka on Helsingissä.

Tilastokeskuksen mukaan kaupungeista muutti maalle huhti–kesäkuussa 2020 moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan. Korona saattoi panna vipinää useiden suunnitelmiin.

”Etätöiden lisääntyminen vahvistaa trendiä entisestään. Asumistilastoissa ihmisillä on vain yksi asuinpaikka, mutta kaupungissa asuvista ihmisistä neljäsosa viettää vähintään kuukauden vuodesta maalla”, Sirkku Varjonen kertoo.

Vuoden 2020 maaseutubarometrin mukaan 38 % suomalaisista kokee olevansa sekä maalaisia että kaupunkilaisia.

”Citymaalaiset eivät välttämättä ole erityisen vauraita, sillä monet ovat pätkätyöläisiä, freelancereita ja asuvat vuokralla.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/20.

Lue myös: Reportaasi: Näin Koittilan kylä heräsi henkiin Kangasniemellä – ”Kaipasimme luonnonläheisempää elämää, yhteisöllisyyttä ja erilaisten ihmisten kohtaamisia”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X