Timo Pakkanen on esiintynyt rakastettuna Joulupukkina jo lähes 60 vuotta: ”En aina muista, minkä ikäinen olen viimeksi sanonut olevani, mutta lapset muistavat aina”

Timo Pakkaselta kestää vain seitsemän minuuttia pukeutua Joulupukiksi. Hän istuu toimistossaan edelleen joka päivä ja aikoo tehdä työtä niin kauan kuin terveys kestää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Joulupukki poseeraa turistien kanssa Hietalahdenkadun toimistonsa edessä kesällä 2017.

Timo Pakkaselta kestää vain seitsemän minuuttia pukeutua Joulupukiksi. Hän istuu toimistossaan edelleen joka päivä ja aikoo tehdä työtä niin kauan kuin terveys kestää.
(Päivitetty: )
Teksti:
Armi Kauppila

Elokuun 28. päivä 75-vuotispäiväänsä viettävä Timo Alarik Pakkanen on esiintynyt joulupukkina (tai oikeammin Joulupukkina) jo 58 vuotta. Hän muistelee oman lapsuutensa mieleenpainuvinta, omituisinta joululahjaa.

”12-vuotiaana toivoin lahjaksi kalkkarokäärmeen pyrstölientä, ja sitä myös sain. En muista yhtään, miksi olin sitä toivonut, mutta se oli todella pahaa”, Pakkanen muistelee nauraen.

Pakkasen nyt jo edesmennyt äiti, kirjailija Kaija Pakkanen, kertoi lapsilleen paljon satuja. Se on Timo Pakkasen mielestä vaikuttanut hänen kiinnostukseensa Joulupukin hahmoa kohtaan.

”Olen elänyt koko lapsuuteni rikkaassa satumaailmassa. Siitä oli helppoa siirtyä tällaisiin liki satuolennon tehtäviin”, hän pohtii.

Koko päivä Joulupukki-keikkoja

Pakkasen ensimmäinen pukkikeikka oli jo vuonna 1961. Siihen aikaan hän oli vasta nuori koululainen, ja hänen perheensä oli hiljattain muuttanut uuteen kotiin Espoon Haukilahteen.

Minua jännitti ensimmäisellä keikalla. Äiti oli tehnyt minulle joulupukin punaisen nutun, ja minulla oli silloin vielä sellainen supermarkettiparta.

Talkootöissä Pakkanen oppi tuntemaan naapurit, ja joulun lähestyessä häntä pyydettiin kahden naapuriperheen lapsille joulupukiksi.

”Minua jännitti ensimmäisellä keikalla. Äiti oli tehnyt minulle joulupukin punaisen nutun, ja minulla oli silloin vielä sellainen supermarkettiparta. En muista, mitä lapset saivat silloin lahjaksi, mutta siihen aikaan annettiin yleensä jotakin hyödyllistä, kuten kirjoja.”

Palkasta ei ollut puhuttu etukäteen.

”En tiennyt, että saisin rahaa joulupukkina olemisesta – se tuli minulle täysin yllätyksenä.”

Pakkanen totesi, että palkka oli nuorelle koulupojalle hyödyllistä omaa rahaa, ja että keikalle kannattaisi mennä seuraavanakin vuonna. Niinpä hän laittoi läheisen kaupan ilmoitustaululle lapun, jossa kertoi esiintyvänsä pukkina.

Seuraavana vuonna hän kävi joulupukkina kahdeksassa talossa. Sana alkoi kiiriä, ja vuosi vuodelta keikkoja tuli enemmän. Lopulta koitti joulu, jona hän oli peräti 12 tuntia Joulupukki-keikoilla.

”Minut haluttiin kaikkiin taloihin iltakuudelta, mutta taloja oli niin paljon, että ensimmäisessä olin aamulla yhdeltätoista ja viimeisessä sitten 12 tuntia myöhemmin”, Pakkanen muistelee.

Pakkanen ensimmäisellä Joulupukki-keikallaan Rinteen perheessä jouluaattona 1961.

Pakkanen ensimmäisellä joulupukki-keikallaan Rinteen perheessä jouluaattona 1961. © Timo Pakkasen kotialbumi

Joulupukkina oleminen on elämäntapa

Nykyään Joulupukin rooli on Timo Pakkaselle tärkeä osa elämää.

”Tämä ei ole minulle työtä vaan elämäntapa. Olen tehnyt tätä lähes koko elämäni.”

Joulupukki ja Timo Pakkanen ovatkin tiiviisti yhteydessä toisiinsa – suorastaan erottamattomia.

”Minut tunnistetaan helposti Joulupukiksi, vaikka en olisikaan pukin rooliasussa. Tunnen itseni melkein enemmän Joulupukiksi kuin Pakkasen Timoksi. Joulupukki ei ole rooli vaan toinen minä, oikeastaan vahvempi minä kuin Timo Pakkanen.”

Joskus Pakkanen jopa esittelee itsensä joulupukkina soittaessaan vaikkapa virastoihin.

”Jos johonkin asiaan suhtaudutaan langan päässä hieman jäykästi, saatan keventää tunnelmaa sanomalla, että Joulupukki tarvitsee apua. Sen kuulee, kun virkailijaa alkaa hymyilyttää.”

Tunnen itseni melkein enemmän Joulupukiksi kuin Pakkasen Timoksi.

Seitsemän minuutin matka Joulupukiksi

Pakkaselta kestää vain seitsemän minuuttia pukeutua Joulupukiksi.

”Minulla on luonnostaan pyöreä Joulupukin nenä ja ystävälliset silmät, ja partakin on oma. En myöskään käytä mitään tekovatsoja tai vastaavia.”

Hänellä on tiettyjä asuun kuuluvia periaatteita, joista hän ei luovu.

”Vaatteissa ovat tekokarvaa, koska pukki on myös luonnonsuojelija. Rannekelloa Joulupukilla ei koskaan ole, vaan perinteisempi taskunauris. Silmälasien on oltava pyöreät ja metallisankaiset. Jos pidän kännykkää mukana, sen pitää olla punakuorinen”, Pakkanen luettelee.

Joulupukille kuuluu myös tärkeä yksityiskohta: taikasormus. Japanissa ihmiset jonottavat koskettamaan sitä.

”Se on vanha kultasormus, jonka olen perinyt isoisältäni. Se, joka sormukseen koskee, saa voiman tehdä hyvää muille ihmisille.”

Näppärä muistisääntö iästä

Pakkanen istuu toimistossaan Helsingin keskustassa Hietalahdenkadulla joka päivä. Siellä käy paljon turisteja, joiden kanssa Joulupukki vaihtaa kuulumisia ja poseeraa yhteiskuvissa. Hän arvioi, että toimistolla on tänäkin vuonna käynyt 30–40 maasta vierailijoita.

Pakkanen on myös kiertänyt pukkina ympäri maailmaa. Hän muistelee käyneensä Japanissa keikalla 14 kertaa. Lisäksi hän on käynyt Joulupukkina ainakin Thaimaassa, Taiwanissa, Singaporessa, Jordaniassa, Georgiassa, Kyproksella, Espanjassa ja Saksassa.

”Varmasti unohdin vielä jonkin maan. Mutta kyllähän tässä on tullut jonkin verran matkusteltua Joulupukkina.”

Eräs ongelma vaivasi häntä alussa, mutta siihen löytyi kekseliäs ratkaisu.

”En aina muista, minkä ikäinen olen viimeksi sanonut olevani, mutta lapset muistavat aina. Olen siksi keksinyt muistiani helpottamaan, että Joulupukki on syntynyt vuonna 1648, sillä se historiallinen vuosiluku minun on helppo muistaa. Siitä pystyn laskemaan ikäni nopeasti.”

Nyt Joulupukki on siis 370-vuotias.

Pakkanen Joulupukkina kyproslaisessa ostosparatiisissa joulukuussa 2017.

Pakkanen joulupukkina kyproslaisessa ostosparatiisissa The Mall of Cyprusissa joulukuussa 2017. © Timo Pakkasen kotialbumi

Matkoilla on koettu liikutuksen kyyneliä

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä Pakkasen uralla oli ensimmäinen keikka Kyproksella vuonna 1992. Presidentin puoliso näytti hänelle paikkoja maan pääkaupungissa Nikosiassa. He vierailivat paikallisessa lastensairaalassa.

Anteeksi, nyt Joulupukki itkee.

”Kiersin kaikki sairaalan huoneet, tervehdin jokaista lasta ja juttelin heidän kanssaan. Kierroksen jälkeen presidentin puoliso sanoi minulle, ettei ole koskaan nähnyt kenenkään suhtautuvan lapsiin yhtä upeasti kuin minä.”

Pakkanen liikuttui kyyneliin.

”Jouduin sanomaan hänelle, että anteeksi, nyt Joulupukki itkee. Se oli niin herkkä hetki.”

Unohtumaton oli myös vierailu Japanissa tsunamin jälkeen vuonna 2011.

”Viiden päivän vierailulla oli monta sellaista hetkeä, että oli vaikeaa pidätellä liikutuksen kyyneliä. Tiesin, kuinka paljon vierailuni merkitsi heille; Joulupukki on Japanissa vielä tärkeämpi hahmo kuin Suomessa.”

Presidentit vaihtuvat, mutta Joulupukki pysyy

Pakkanen haaveilee Joulupukkina esiintymisestä Saksan joulumarkkinoilla, sillä niiden tunnelma olisi hienoa kokea. Lisäksi hän haluaisi mennä Afrikan köyhempiin maihin viemään iloa ja toivoa.

Pakkasen mielestä pukki sopisi erinomaisesti myös rauhanneuvottelijaksi.

”Politiikkaan Joulupukki ei sotkeudu, mutta rauhanneuvotteluihin hän voisi hyvinkin osallistua. Joulupukkihan on suosittu hahmo, jonka tehtävä on olla joulun sanoman, hyvän tahdon ja rauhan lähettiläs.”

Hahmon tulevaisuudennäkymät ovat Pakkasen mielestä valoisat.

”Joulupukin tulevaisuus on varsin ruusuinen. Presidentit, pääministerit ja kansanedustajat vaihtuvat, mutta Joulupukki pysyy”, hän nauraa.

Mutta miten kauan 75 vuotta täyttävä Pakkanen itse vielä nähdään Joulupukkina?

”Aion tehdä tätä niin kauan kuin jalka nousee ja pää pelaa. Ihmisten kanssa tekemisissä oleminen pitää virkeänä, ja liikkumalla pidän fyysisestä kunnostani huolta.”

Joulupukki huilaa taukotilassaan Maruhiron tavaratalossa, Japanin Kawagoessa joulukuussa 2012.

Joulupukki huilaa taukotilassaan Maruhiron tavaratalossa, Japanin Kawagoessa joulukuussa 2012. © Timo Pakkasen kotialbumi

X