Vaikeinta oli henkilökunnan saneeraaminen, kertoo Leena esimiestyön haasteista: ”Aina joku on jonkun potkut saaneen kaveri ja ajatus epäoikeudenmukaisuudesta seurasi pitkään”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Leena eteni asiantuntijan virasta johtajan asemaan
© istockphoto
Ennen johtajan paikan hakemista Leena, 58, kävi läpi työn hyvät ja huonot puolet.

”Olin työskennellyt pitkään asiantuntijana isossa opetusalan organisaatiossa, kun minua pyydettiin hakemaan johtajan paikkaa toisesta saman alan organisaatiosta. Sanoin, etten missään nimessä hae. Tiesin sen olevan konkurssin partaalla.

Aloin kuitenkin miettiä, että tunnen alan ongelmat ja vahvuudet. Organisaatio sijaitsi vieläpä muuttovoittoalueella, joten mahdollisuudet nousta ahdingosta olivat hyvät.

Epävarmuutta toi se, että työni oli ollut erittäin itsenäistä. Pelkäsin, ettei minusta ole toimimaan ryhmässä. Olin kuitenkin osallistunut vapaa-ajallani ryhmävetoiseen toimintaan. Kun vertasin itseäni moniin ryhmän jäseniin, näin itseni loppujen lopuksi aika sopeutuvaisena ja yhteistyökykyisenä. Hain paikkaa ja minut valittiin.

Aloitin muutostyöt asia kerrallaan. Olen hallintotieteilijä ja rakastan excel-taulukoita.

Tein organisaatiouudistuksen, mutta annoin työntekijöiden tehdä itsenäisesti muutokset omassa työssään. Se oli oikea ratkaisu.

Jaksamistani auttoi myös se, että puoliso otti päävastuun lapsista ja hoiti muutenkin -kodin asioita. Vaikeinta oli henkilökunnan saneeraaminen.

Aina joku on jonkun potkut saaneen kaveri ja ajatus epäoikeudenmukaisuudesta seurasi pitkään. Loin uudet säännöt ja käytännöt, mikä otti monille koville. Minun oli kestettävä se.

Minua auttoi, etten mennyt tunteella mukaan kuohuntaan. Päätin olla asialinjalla. Joku ehkä näki sen epäempaattisuutena, mutta niin päästiin eteenpäin. Kun käytännöt vakiintuivat ja toiminta saatiin hiottua tehokkaaksi, työpäiväni lyhenivät jotakuinkin virka-aikaan.

Pidän työstäni ja mikä parasta: koen työskenteleväni merkityksellisten asioiden eteen. Onneksi hain paikkaa.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X