Vainajan viimeinen matka moottoripyörän sivuvaunussa – Ruumiinkuljettaja Vesa Suokas auttaa omaisten surua
Ruumiinkuljettaja Vesa Suokas haluaa tarjota motoristeille heidän näköisensä saattokulkueen.
Vesa Suokas on rekisteröinyt Suomen ensimmäisen ruumismoottoripyörän perinteisen ruumisauton vaihtoehdoksi. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia
Hyvää yötä ja Herran siunausta. Niin kouvolalainen hautaustoimistoyrittäjä Vesa Suokas, 59, sanoo vainajalle asettaessaan tälle arkussa kasvoliinan, kun viimeinen matka odottaa.
Suokas ei kuitenkaan valmistele vainajaa viimeiselle matkalle perinteisellä tavalla, vaan työntää vainajan arkun moottoripyörän sivuvaunuun.
Ruumismoottoripyörä on ruumisautojen rinnalle tullut saattokulkuväline, jolla Suokas tekee kuljetuskeikkoja Suomen ympäri. Työn ydin on sama kuin ruumisautoakin kuljettaessa: omaisten auttamista ja heidän surunsa lievittämistä.
”Pääajatukseni tässä ei ole ollut motoristit, vaan vanhemmat ikäpolvet, jotka kulkivat sodan jälkeen kaksipyöräisillä tanssilavoille. Vanhin takanani istunut saattaja on ollut kahdeksankymppinen, kun pappaa on haettu kappelille.”
Ruumiinkuljettaja Vesa Suokas on rakentanut Honda-moottoripyörästään vainajan kuljetukseen sopivan kulkupelin. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia
Työn ydin on sama kuin ruumisautoakin kuljettaessa: omaisten auttamista ja heidän surunsa lievittämistä. Kuva: Pekka Nieminen/Otavamedia
Viimeinen matka – muistohetki vainajan kotipihassa
Maaseudulla on yhä toisinaan tapana käydä pitämässä perinteinen muistohetki hautajaispäivänä vainajan kotipihassa. Niin tehtiin myös Suokkaan edellisellä työkeikalla, jolle hän lähti Elimäellä sijaitsevalta toimistoltaan huomiota herättävällä kulkuvälineellään: ruumismoottoripyörällä.
Suokkaalla on aina mukana moottoripyörän sivuvaunun alaluukussa vainajan siirtämistä varten käytettävä kärry, jolla hän siirtää arkun ruumishuoneen katafalkki-korokkeen päältä moottoripyörän sivuvaunun eteen ja työntää arkun liukulevyä pitkin sivuvaunun sisään.
Tällä kuljetusmatkalla Suokas ajaa parikymmenpäisen motoristiletkan mukana vainajan kotitalolle, jolloin pieni Suomen lippu liehuu ruumismoottoripyörän sivuvaunun etuosassa.
Parin minuutin hiljaisen hetken jälkeen letka palaa siunauskappelille, jossa arkunkantajat ottavat arkun vastaan ja kuljettavat haudalle siunaamista varten.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti