Viittomakielinen Olivia juhlii ylioppilaaksi pääsyään ja haaveilee kätilön ammatista: ”Toisen asteen opiskelussa kuurous ei ole este – opinnoissa pärjää siinä missä muutkin”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuurous ei ole este opiskelulle.
© Olivia Timmermansin kotialbumi
Syntymäkuuro Olivia Timmermans, 18, kirjoitti ylioppilaaksi tänä keväänä. Syksyllä hän aikoo hakea ammattikorkeakouluun ja kannustaa muitakin nuoria kuuroja opiskelemaan.

Kesällä 19 vuotta täyttävä Olivia Timmermans kirjoitti yhteensä seitsemän ainetta.

”Se oli kyllä paljon ja niihin lukeminen sekä harjoittelu oli rankkaa, mutta olen tuloksiini tyytyväinen”, tuore ylioppilas kertoo.

Erityisesti yhteiskuntaoppi, historia ja äidinkieli innostivat Olivia Timmermansia lukiossa. Hän kirjoitti suomen toisena kielenä, yhteiskuntaopin, psykologian, biologian, terveystiedon, pitkän englannin ja keskipitkän ruotsin.

Viittomakieliset nuoret voivat opiskella viittomakieltä äidinkielenään.

Ylioppilaskirjoituksiin urakoinnin jälkeen on aika rentoutua

Valmistumistaan Olivia Timmermans aikoo juhlia perheensä ja kavereidensa kanssa kotonaan Jyväskylässä.

Sekä hänen vanhempansa että pikkuveljensä ovat kuuroja.

”Isosiskoni on ainoa kuuleva perheessämme”, Olivia kertoo.

Opiskelu saa odottaa syksyn pääsykokeisiin saakka.

”Pidän nyt lyhyen tauon eli aion hakea vasta syksyllä opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Haluaisin opiskella kätilöksi, se on unelmani. Toisena ammattivaihtoehtona on sairaanhoitaja.”

Viittomakielen tulkkeja luullaan usein avustajiksi

Lukion Olivia Timmermans kävi kolmeen vuoteen Schildtin lukiossa Jyväskylässä.

Oppitunneille hän sai ennakkomateriaaleja helpottamaan tuntien seuraamista.

”Opettajat tulostivat tai laittoivat sähköpostilla diat, ettei minun tarvinnut tehdä muistiinpanoja lainkaan.”

Luokan edessä istui myös aina kaksi tulkkia, jotka kulkivat Timmermansin mukana tunnilta toiselle.

”Muuten kaikki meni normaalisti. Yo-kirjoituksissa minulla ei ollut mitään erityistarpeita, mutta sain vapautuksen kuullun ymmärtämisestä. En saanut lisäaikaa kokeiden tekoon”, Olivia sanoo.

Ennen kirjoitusten aloittamista salissa oli tulkki mukana, mutta kun kirjoitukset alkoivat, viittomakielen tulkki lähti salista. Hän ei saanut olla enää paikalla salissa kirjoitusten aikana.

”Viittomakielen tulkkeja luullaan helposti avustajaksi, vaikka he ovat kielenkääntäjiä”, Olivia ihmettelee.

Opettajien ja opiskelijoiden suhtautuminen jännitti opintojen alussa

Lukio on nuorelle tunnetusti henkisen kasvun, itsenäistymisen ja aikuistumisen aikaa.

Myös Olivia Timmermans kertoo pitäneensä lukioajasta ja saaneensa uusia kavereita.

”Ennen lukion alkua jännitin erityisesti, miten opettajat ja muut opiskelijat suhtautuisivat minuun, mutta kaikki meni loppujen lopuksi paremmin kuin mitä olin kuvitellut.”

Nykyaika on helpottanut kommunikointia kuurojen ja kuulevien välillä, sillä kasvokkainkin voi kirjoittaa puhelimeensa viestin ja näyttää sen kaverilleen.

Olivia kuitenkin opetti kavereitansakin viittomaan.

”Yksi heistä aikoo nyt hakea opiskelemaan viittomakieltä, mikä on upea asia!”

Kuurous herätti uteliaisuutta, mutta kukaan ei kiusannut

Olivia Timmermans kehuu lukio-opettajiensa asennetta ja sitä, että osa jopa uskaltautui kyselemään kuuroudesta.

Hän myös kertoi mielellään siitä, millaista elämä kuulovammaisena on.

”Kun psykologian ja biologian tunneilla käsiteltiin kuuloa, minusta oli kiva kertoa kuurojen elämästä ja miten kuurot toimivat missäkin tilanteessa.”

Lukiotaan ja sen ilmapiiriä Olivia kehuu vuolaasti.

”Kukaan ei kiusannut minua, mikä oli tosi hyvä asia! Schildtin lukio on aivan mahtava.”

Hän tuntee lukiostaan myös toisen kuuron, joka opiskelee tällä hetkellä ensimmäistä vuottaan.

Tulkkien huono saatavuus vie opiskelijan mahdollisuuksia

Kuten Olivia Timmermans, muutkin viittomakieliset nuoret käyttävät opinnoissaan yleensä viittomakielen tulkkia tai kirjoitustulkkia.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla viittomakielen tulkkien saatavuus voi olla huono, mikä heikentää nuoren opiskelumahdollisuuksia.

”Opiskelumahdollisuuksia vaikeuttaa muun muassa se, että ammattivalinnan ohjauksessa ei aina ymmärretä, voiko kuuro toimia jossain tietyssä työtehtävässä”, Kuurojen liiton tiedottaja Tiina Vihra kertoo.

Myös oppilaitoksissa saattaa olla väärää tietoa kuuron soveltuvuudesta eri aloille.

Tiina Vihra kertoo liittoon tulevan toisinaan yhteydenottoja tilanteista, joissa kuuroa opiskelijaa ei kuulovammaisuuden vuoksi ole valittu kouluun ja opiskelupaikka on siten jäänyt saamatta.

Kuurous ei ole este opinnoille

Olivia Timmermansin opintojen sujuvuuteen kuurous ei ole vaikuttanut vielä merkittävästi.

Ala-asteen hän kävi kuulevien koulussa pikkukunnalla, mutta siirtyi yläasteelle kuurojen kouluun.

Tuore ylioppilas kannustaakin nuoria kuulovammaisia nuoria hakeutumaan toisen asteen opintoihin mahdollisista epäilyksistä huolimatta ja muita opiskelijoita ottamaan rohkeasti kontaktia myös kuulovammaisiin opiskelutovereihinsa.

”Haluaisin sanoa muille nuorille kuuroille, että toisen asteen opiskelussa kuurous ei ole mikään este ja opinnoissa pärjää kyllä siinä missä muutkin. Muille haluaisin sanoa, että jos näet kuuron, juttele hänen kanssaan rohkeasti.”

X