Ähtärin eläinpuistoon tulee kaksi jättiläispandaa – Kiinassa pandojen määrä on viime vuosina lisääntynyt

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Kiinassa jättiläispandapopulaatio on kasvanut. Suomalaisetkin pääsevät tutustumaan pandoihin, kun Ähtärin eläinpuistoon saapuu loppuvuodesta pandapariskunta.

Harvinainen isopanda luokiteltiin aiemmin erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Nykyisin tilanne on parempi.

”Luonnonvaraisten pandojen populaatio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana noin 400 yksilöllä, ja laji luokitellaan nykyään vaarantuneeksi”, kertoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Kiinassa on nykyään runsaat 1 800 luonnonvaraista pandaa.

Iso- eli jättiläispandoja elää luonnonvaraisena vain kolmessa maakunnassa: Sichuanissa, Shaanxissa ja Gansunissa. Kiinan ulkopuolelle on sijoitettu noin 50 tarhattua pandaa.

Suomalaisetkin voivat pian tutustua pandoihin, sillä Ähtärin eläinpuisto suunnittelee tuovansa vielä tämän vuoden aikana Suomeen kaksi isopandaa.

”Tarhatut pandat toimivat ensisijaisesti geenipankkeina. Tarhapandojen avulla voidaan myös levittää tietoa lajista ja siten edesauttaa pandojen suojelutyötä”, Rohweder sanoo.

Onnistuneet suojelutoimet

Luonnonvaraisia pandoja uhkaa niiden elinalueiden pirstoutuminen, mikä johtuu kaivostoiminnasta, vesivoimaloista ja turismista.

”Luonnonsuojelualueiden perustaminen on saanut kannan nousuun. Vajaat 1 300 pandaa elää luonnonsuojelualueilla”, Rohweder kertoo.

Hän korostaa, että tärkeintä on suojella pandoja niiden luontaisilla elinalueilla, sillä tarhoissa syntyneitä pandoja ei voida siirtää luontoon.

Kiinassa jättiläispandat elävät pääosin 3 500 metrin korkeudessa vuoristossa, missä lämpötila on melko alhainen ja missä esiintyy myös lumipeitettä.

”Voidaan olettaa, että Suomen ilmasto-olosuhteet sopivat pandoille verrattain hyvin.”

Alustavan suunnitelman mukaan Ähtäriin saapuu joulukuussa naaras- ja urospanda.

”Tavoitteena on, että pari lisääntyisi Suomessa. Pennut palautettaisiin Kiinaan vahvistamaan sikäläisten tarhattujen pandojen geeniperimää”, kertoo Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi.

Isopandan pentu painaa syntyessään vain 90–160 grammaa.  © istock

Jättiläispandat ovat bambuahmatteja

Täysikasvuinen isopanda käyttää suurimman osan ajastaan lepäämiseen, syömiseen ja ravinnonhankintaan.

Peräti 95 prosenttia pandan ravinnosta muodostuu bambusta.

”Pandojen täytyy päästä myös tarhassa toteuttamaan lajille tyypillistä käyttäytymistä, joten tarhojen pitää olla riittävän suuria”, Rohweder toteaa.

Ähtärissä pandatarhan rakennustyöt ovat olleet käynnissä jo hyvän aikaa.

Vielä ei tiedetä, mitkä kaksi pandaa Ähtäriin tulevat. Pari toimitetaan Suomeen kiinalaisesta pandakeskuksesta.

Partiointia vuoristossa

Jättiläispandoja ei osteta Suomeen, vaan ne saadaan Ähtäriin niin sanotulla breeding loan -sopimuksella.

”Kysymyksessä on suojeluhanke, jonka kautta on sijoitettu noin 40 pandaa eri eläintarhoihin ympäri maailmaa”, Haapaniemi kertoo.

Liisa Rohwederin mukaan on erittäin tärkeää, että osalla breeding loan -sopimuksen rahoitusta tuetaan pandojen suojelutoimia.

”Nyt pitäisi kehittää pandojen elinalueille elinkeinoja, joilla estettäisiin pandojen ja ihmisen väliset konfliktit. Varoja tarvitaan yhä myös pandojen salametsästystä ennalta ehkäisevien partioiden rahoittamiseen.”

Lue myös:

Delfiinit kokivat karun kohtalon– miksi jättiläispandoille kävisi yhtään sen paremmin? 

X