Ahven on monen apajan asukki – kaikkien tuntema tuhatveli

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ahven voi sinnitellä koko elämänsä pelkällä planktoninsyönnillä.
Ahven voi sinnitellä koko elämänsä pelkällä planktoninsyönnillä. © Jere Malinen
Ahven on luonnon oma selviytyjä. Sen menestysreseptit ovat yksinkertaisia paitsi pannulla paistettuna, myös elämässä.

Ahven asustaa lähes vedessä kuin vedessä: suolammissa, virtavesissä, järvissä ja meressä. Se ei kursaile veden laadun suhteen ja lisääntyy tehokkaasti. Niinpä se onkin oikeutetusti nimetty Suomen kansalliskalaksi, mutta yhtä hyvin se voisi olla monen muunkin maan kansallis­kala.

Ahven nimittäin elää runsaslukuisena Euroopan lisäksi myös Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa Kalliovuorten itäpuolella.

Kääpiö vai petokala?

Ahvenen huolettomuus ulottuu ruokailutapoihin asti. Jos kalaruokaa ei ole tarjolla, voi raitapaita sinnitellä koko elämänsä pelkällä planktoninsyönnillä. Tällöin ahven tosin jää kooltaan kääpiöksi.

Ennemmin tai myöhemmin ahven kuitenkin muuttuu petokalaksi, jos tarjolla on pienempiä lajitovereita tai muita pikkukaloja. Kalansyöjäksi eri ahvenyksilöt oppivat hyvinkin eri ikäisinä. Jotkut seurailevat jo ensimmäisenä tai toisena kesänään itseään puolta pienempien pikkusärkien parvia.

Ahvenparvet kasvavat joskus tavattoman suuriksi, ja sormenmittaisia pikkuahvenia saattaa asustaa vesihehtaarilla jopa yli 3 000 kappaletta. Parvessa vallitsee löyhä arvojärjestys ja yleensä isoimmat yksilöt syövät eli iskevät saaliiseen ensimmäisenä. Monesti kalamies saakin yksittäisestä ahvenparvesta ensimmäisenä juuri isoimmat kalat.

Kutuaika jäiden lähdettyä

Ahven kutee keväällä, joissakin järvissä jo heti jäiden lähdettyä. Kutupaikka vaihtelee rantamatalasta muutaman metrin syvyyteen. Tavallisesti pienet ahvenet kutevat aikaisemmin kuin suuret. Koiraat tulevat sukukypsiksi noin 3-vuotiaina, naaraat vuoden, kaksi myöhemmin.

Ahvenen mätinauha on kalojemme keskuudessa ainutlaatuinen ja ylivertainen tapa turvata alkioiden kehittyminen poikasiksi. Nauha on kuin kaksiteräinen naisten pitsisukka. Läpikuultava, umpipusseihin päättyvä verkkomainen putki, jonka seinämissä mätimunat ovat pahanmakuisen liman suojassa. Muut kalat jättävätkin ahvenen mädin rauhaan.

Ennätyskalarekisterin mukaan Suomen suurin ahven on Saarijärven Pyhäjärvestä vuonna 1941 pyydetty 3,6 kilon ahven. Suurahvenen rajana on kilo.

Lue myös: Ahvenen määrä on vähentynyt rehevöitymisen takia – Olosuhteet suosivat nyt särkikaloja

X