Älä tee linnunpöntöstä saunaa!
Ruotsalaistutkijat nostivat sinitiaisten pesän lämpötilan 50 asteeseen.
Sinitiainen (Cyanistes caeruleus).
Kevään tullen on aika ripustaa taas linnunpöntöt pihapuuhun.
Tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty, miten pesän lämpötila vaikuttaa poikasiin. Sen perusteella tutkijat antavat neuvon: älä laita linnunpönttöä etelän puolelle.
Jos lämpötila pesässä kohoaa kovin korkeaksi, poikasten kasvu hidastuu.
Lämmönsäätely linnuilla on erilaista kuin nisäkkäillä.
Siinä missä nisäkkäiden normaali ruumiinlämpö on noin 37 astetta, lintujen ruumiinlämpö on koko ajan 39–41 astetta.
Kun ilmasto on suotuisa, lintujen ruumiinlämpö pysyy enemmän tai vähemmän muuttumattomana, kokien korkeintaan pienen laskun yöllä linnun nukkuessa.
Sen sijaan talven kylmyydessä, kun lintujen on säästettävä energiaa, esimerkiksi tiaiset voivat vaipua hypotermiaan, jolloin niiden ruumiinlämpö laskee noin 35 asteeseen.
Hypotermisessä tilassa linnut ovat helppo saalis vihollisilleen, sillä ne eivät pysty lentämään.
Poikasten ruumiinlämpö nousi yli 43 asteen
Lintujen lämmönsäätelyä ei ole tutkittu kovinkaan paljon ja pesäpoikasten tuskin lainkaan.
Ruotsalaistutkijat korjaavat nyt tämän puutteen.
He ovat nostaneet keinotekoisesti sinitiaisten poikaspesien lämpötilaa ja seuranneet sen vaikutuksia poikasiin.
Kokeet on tehty luonnollisessa tilanteessa – ei laboratoriossa – 8–12 päivän ikäisillä poikasilla.
Tutkimuksessa pesän lämpötilaa nostettiin vähitellen 50 asteeseen.
Tulokset osoittivat, että poikasten lämmönsäätely toimi hyvin, sillä näinkin korkeassa lämpötilassa niiden ruumiinlämpö ei noussut merkittävästi.
Korkein mitattu ruumiinlämpö pesän ollessa 50-asteinen oli 43,8 astetta.
Energia on poissa kasvusta
Korkeilla lämpötiloilla oli kuitenkin hintansa. Mitä korkeammaksi poikasten lämpötila nousi sitä vähemmän ne saivat kasvatetuksi massaa ympärilleen.
Tutkijoiden mukaan kuumuudessa poikaset joutuivat laittamaan niin paljon energiaa lämmönsäätelyyn, että se oli poissa kasvusta.
Kokeesta ei näyttänyt olevan linnuille erityistä haittaa.
Poikaskuolleisuus ei ollut suurempaa lämmitetyissä pesissä kuin verrokkipesissä ja seuraavina kesinä monet lämmitetyissä pesissä varttuneet poikaset olivat perustaneet omia poikueitaan.
Vaikka tutkimus tehtiin sinitiaisilla, tutkijat uskovat tulosten pätevän kolopesijöihin yleensä.