Arkeologinen tutkimus muuttuikin murhien analysoinniksi – Näin 3D-tietokonetomografia paljasti mysteerin
Kun tutkijat päättivät kuvata kolme muumiota uudenlaisella tekniikalla, he tuskin arvasivat törmäävänsä muinaiseen murhamysteeriin.
Marburgin muumio oli haudattu kyykkyasennossa.
Arkeologinen tutkimus sai yllättävän käänteen, kun tutkimustulokset osoittivat, miten kaksi kolmesta muumiosta oli kohdannut väkivaltaisen lopun. Tutkijat kiittelevät uutta 3D-tietokonetomografiaa, jota ilman havainto olisi jäänyt tekemättä.
Kaikki tutkimuksessa kuvatut muumiot ovat peräisin Etelä-Amerikasta, mutta sijaitsevat nykyään eurooppalaisissa museoissa.
Ensimmäinen muumio, joka löytyy Marburgin anatomisesta museosta Münchenista, eli noin vuosina 996–1147 jaa. Pohjois-Chilessä. Kaksi muuta – Sveitsissä sijaitsevat Delemetonten muumiot – ovat Kaakkois-Perusta löytyneet mies ja nainen, joista jälkimmäinen eli noin vuosina 1224–1282 jaa. ja mies noin 902–994 jaa.
Marburgin muumio kalastajakylästä
Marburgin muumio oli haudattu kyykkyasennossa. Hänen hampaansa olivat vinot ja niissä oli samanlaisia kulumia mitä on nähty varhaisilla maissia syövillä kansoilla.
Keuhkoissa oli tuberkuloosista kertovia arpia, ja hautalahjoista päätellen hän eli kalastajakylässä. Hän oli iältään noin 20-25 vuotias ja pituudeltaan hän oli noin 172 senttiä pitkä.
Murhat ilmenivät 3D-tomografiassa
Delemonten muumiot oli haudattu kasvot ylöspäin, mikä oli varsin epätavallinen hautaustapa Andien alueella tuohon aikaan. Molempien vaatteet oli kudottu kuiduista, jotka olivat peräisin puuvillasta, alpakasta ja vitskatsasta – eteläamerikkalaisesta chinchillan sukuisesta jyrsijästä. Miespuolisella muumiolla oli selviä merkkejä valtimonkovettumataudista.
Delemonten muumiot oli haudattu kasvot ylöspäin Andien alueella. © A-M Begerock, R Loynes, OK Peschel, J Verano, R Bianucci, I Martinez Armijo, M González, AG Nerlich
Varsinainen löytö oli kuitenkin siinä, että molemmat miespuoliset muumiot oli murhattu.
Marburgin muumio oli saanut ensin kovan iskun pään sivuun, minkä jälkeen – tai samanaikaisesti, jos murhaajia oli kaksi – häntä oli puukotettu selkään. Myös Delemontin muumion todennäköinen kuolinsyy oli erittäin kova isku kaularankaan, minkä lisäksi hänellä oli kallonmurtumia.
Naispuolisella muumiolla oli miesten tavoin vaurioita luustossa, mutta nämä olivat syntyneet naisen kuoleman jälkeen.
Tutkijoiden mukaan näitä löytöjä ei olisi koskaan tehty ilman 3D-tomografiaa, joka sallii pehmytkudosten tutkimisen ennennäkemättömällä tarkkuudella.