Turkulaiset ”burgerivarikset” syövät itsensä lähes lentokunnottomaan ähkyyn – roskaruoka muuttaa jopa lintujen väriä

Jaa artikkeliTilaa Seura
© tuula roos/vastavalo
Kaupungeissa elävien lintulajien määrä on jatkuvassa kasvussa.

Turkulaisen pikaruokalan liepeillä elävä varisparvi erottuu lajitovereistaan valkoisista laikuistaan. Linnut ovat lähes lentokyvyttömiä. Pikaruokalan ylijäämät ovat osoittautuneet ”burgerivariksille” liian yksipuoliseksi ravinnoksi.

”Värimuunnokset ja lentokykyä rajoittava siipisulkien katkeilu johtuvat vitamiinien puutteesta”, kertoo dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta.

Varis on yksi varhaisimmista kaupungeissa pesimään ryhtyneistä lintulajeistamme. Turussa variksia pesi tiettävästi jo 1910-luvulla, ja Helsinkiin varikset pesiytyivät 1930-luvulla.

Nykyään yhä useampi lintulaji on löytänyt pesäpaikkansa kaupungeista. Kaupunkien viheralueiden lisääntymisen myötä linnuille on syntynyt aivan uudenlaisia, useille lajeille sopivia ympäristöjä.

Vuorisalon mukaan lintujen kaupunkeihin asettumista edistää myös ravinnon helppo saatavuus.

©MARTTI KAINULAINEN/LK

Myönteinen muutos

Suomi oli pitkään maatalousvaltainen maa, kaupunkimme alkoivat kasvaa vasta 1950-luvulla.

”Yhä useampi lintu elää kaupunkialueella, koska kaupunkien pinta-ala on laajentunut”, Vuorisalo sanoo.

Lintujen kaupungistuminen on seurausta myös ihmisten asenteiden muutoksesta. Vielä vuosisata sitten kaupunkeihin harhautuneet eläimet ja linnut pääsivät usein hengestään.

”Jopa eläinsuojeluyhdistykset tappoivat variksia, koska ne rosvoavat pikkulintujen pesiä.”

Ensimmäiset lintujen suojeluyhdistykset perustettiin Suomeen jo 1870-luvulla, jolloin ihmiset alkoivat ruokkia pikkulintuja ja rakentaa niille pönttöjä.

Pikkulintuja ovat seuranneet niitä ravinnokseen saalistavat haukat.

Huuhkajat eivät ole kuitenkaan pesineet tähän mennessä muualla kuin Helsingissä.

”Huuhkajat hakeutuvat kaupunkeihin vain runsaslumisina talvina, jolloin saalistaminen maastossa on erityisen vaativaa.”

Harmia hanhista

Nykyisin kaupungeista löytyy linnuille ravinnon ohella myös suojaa ja pesäpaikkoja. Helsingin kattotasanteilla elää kala-, selkä- sekä naurulokkeja ja Lauttasaaressa jopa harvinaisempia pikkulokkeja.

Aiemmin Etelä-Suomen kaupungeissa yleinen varpunen on joutunut runsaasti lisääntyneen pikkuvarpusen syrjäyttämäksi.

”Piikikkäiden orapihlaja-aitojen vähentymisen myötä varpuselta ovat kadonneet sen suosimat suojaympäristöt”, Vuorisalo kertoo.

Näkyvimpiä kaupunkilintuja ovat olleet kanadan- ja valkoposkihanhet. Kanadanhanhet polveutuvat istutetuista kannoista. Valkoposkihanhet ovat osittain tarhakarkulaisten ja osittain luonnonvaraisten lintujen jälkeläisiä.

”Hanhien ulosteista on tullut merkittävä esteettinen haitta etenkin Helsingissä, mutta ulosteiden ei ole todettu lisänneen tautiriskiä.”

Papukaijaa odotetaan

Ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään kaupunkilintujemme lajikirjoa. Eteläisistä lajeista kaupungeissa on jo tavattu nokkavarpunen ja mustaleppälintu.

Yhdysvaltojen New Yorkin pilvenpiirtäjien kupeilla pesii jyrkänteillä luontaisesti eläviä muuttohaukkoja, ja Puolassa kaupunkeihin on syntynyt papukoihin kuuluvista kauluskaijoista kokonaisia parvia.

”Kysymyksessä on karanneista lemmikkilinnuista syntynyt kanta. Puolan ilmasto-olosuhteet eivät poikkea ratkaisevasti Suomesta. En ihmettelisi, jos kauluskaija liittyisi vielä meidänkin kaupunkilintulajistoon”, Vuorisalo kertoo.

Lue myös:

Näin ehkäiset lintujen talviruokinnan aiheuttamia salmonellatartuntoja

Tiesitkö?

1. Ruokintapaikoilla ruokailevat pikkulinnut saattavat levittää salmonellaa. Sairas lintu on apaattinen, ja se pörhistelee höyheniään. Jos ruokintapaikalta löytää kuolleen linnun, se pitää ehdottomasti poistaa käsineet kädessä.

2. Ruokintapaikoilla kannattaa käyttää automaatteja, joissa linnut eivät pääse ulostamaan ravinnon joukkoon. Ruokinta-automaatin alle kertynyt siemen- ja kuorimassa on syytä poistaa useita kertoja talven aikana.

3. Lintuinfluenssaa levittävät suuret sorsalinnut. Tauti leviää etenkin siipikarjasta ja sen kuljetuksissa. Eräät lintuinfluenssavirukset, kuten H5N1, voi tarttua myös ihmiseen, mutta tartunnat ovat hyvin harvinaisia.

X