Galapagossaaret: Sukaskärpänen tuhoaa lintujen nokat ja vie lauluäänen – Mitä tapahtuu, jos naaras ei enää tunnista koirasta laulun perusteella?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Darwininsirkku
Darwininsirkku. © Dr Katharina Peters, Flinders University
Loishyönteinen vie Galapagossaaren kultakurkkujen äänen. Onko koko lajin tulevaisuus vaakalaudalla?

Galapagossaarten kuuluisat darwininsirkut ovat alkaneet laulaa nuotin vierestä. Syy on saarille levinnyt sukaskärpänen, jonka toukat vahingoittavat lintujen nokkaa.

Epämuodostuneella nokalla ei voi laulaa lajityypillistä laulua, mikä vaikuttaa koiraiden pariutumismenestykseen.

Darwininsirkuilla naaras valitsee pesimäkumppanin laulun perusteella. Jos naaras ei tunnista laulua, koiraalla ei ole kaksisia mahdollisuuksia päästä lisääntymään.

Darwininsirkut eivät ole ainoita lintuja, jotka kärsivät sukaskärpäsen, Philornis downsi, tihtutyöstä. Alunperin Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kärpäsälaji levisi Galapagossaarille 1960-luvulla. Sen toukat elävät lintujen pesissä. Toukat piilottelevat päivisin pesän rakenteissa, mutta nousevat yöllä syömään  linnunpoikasten kudoksia.

Kärpänen on levinnyt 14 saarelle ja se on merkittävä pesäpoikaskuolleisuuden aiheuttaja. Tutkijat laskivat eräästä pesästä 170 toukkaa, mikä tarkoitti 42 toukkaa pesäpoikasta kohti.

Ei ihme, että tästä pesästä ei yksikään poikanen selvinnyt lentoon. Ne, jotka selviävät toukkien aiheuttamalta rasitukselta, voivat olla vahingoittuneita tai epämuodostuneita.

Australiaiset tutkijat selvittivät, millä tavalla toukkien aiheuttamat nokan epämuodostumat vaikuttavat darwininsirkkujen elämään. Tutkijoiden mukaan tyypillinen epämuodostuma on sierainten laajentuma. Tutkijat vahvistivat tarkoilla mittauksilla, että tällaisella nokalla koiraiden oli mahdotonta muodostaa laulua, jonka naaras tunnistaisi. Tämä vahvistettiin myös havainnoilla, joissa seurattiin naaraiden reaktiota koiraiden lauluun.

Ongelma tämä on esimerkiksi puusirkun (Camarhynchus pauper) kohdalla, joka on muutenkin harvalukuinen ja uhanalainen. Harvalukuisilla lajeilla lisääntymismahdollisuuksien ohittaminen voi vaikuttaa populaatiokokoon nopeastikin.

X