Tutkimus: Harvinainen sääilmiö syvensi ensimmäisen maailmansodan helvettiä ja pahensi pandemiaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
ensimmäinen maailmansota
Venäläinenkuormasto harjoittaa hevosia sotaan kuljetusta varten Läntisellä Viertotiellä. © Timiriasew Ivan / Helsignin kaupunginmuseo
Maailmansota sinänsä on jo helvettiä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen maailmansodan aikana Eurooppaa koettelivat harvinaisen kurjat sääolot.

Kylmä ja sateinen sää ei ainoastaan vaikuttanut oloihin rintamalla, vaan sääilmiö loi myös hyvät olosuhteet espanjantaudin leviämiselle Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikana.

Harvardin yliopiston tutkijat perustavat väitteensä Alpeilla tehtyihin jääkairauksiin. He rakensivat kairauksista saatujen tietojen nojalla ensimmäistä maailmansotaa koskevan ilmastohistorian, ja vertasivat, miten hyvin ne olivat linjassa historiallisten tietojen kanssa.

Tuoreessa GeoHealth-sarjassa julkaistu tutkimus osoittaa, että tulokset täsmäsivät oikein hyvin.  Ne osoittivat, että Euroopassa koettiin ensimmäisen maailmansodan talvina harvinainen sääilmiö, jossa erittäin kosteaa ja kylmää ilmaa virtasi Pohjois-Atlantila etelään.

Ss Rusj kuljettamassa venäläisjoukkoja rintamalle.

Ss Rusj kuljettamassa venäläisjoukkoja rintamalle. © Timiriasew Ivan / Helsignin kaupunginmuseo

Kylmä ja sateinen sääilmiö kesti kuusi vuotta

Erityisen kylmiä ja sateisia olivat talvet 1915, 1916 ja 1918, mutta kaikkinensa sääilmiö kesti noin kuusi vuotta. Vastaava sääilmiö koetaan kerran sadassa vuodessa.

Kylmä ja sateinen sää teki sodankäynnistä erittäin vaikeaa. Juoksuhaudat täyttyivät vedellä, joukkojen eteneminen oli hidasta mutavellissä ja yöt olivat kylmiä. Sääoloilla oli merkityksensä esimerkiksi Verdunin ja Sommen taisteluissa, joissa kuoli tai haavoittui yli miljoona sotilasta.

Ankara sää saattoi vaikuttaa myös vuoden 1918 influenssapandemiaan, eli niin sanottuun espanjantautiin. Tutkijat spekuloivat, että huono sää on estänyt sinisorsien – ja muidenkin sorsalintujen – muuttoa Länsi-Euroopasta Venäjälle. Sinisorsa puolestaan on tunnettu influenssa A-virusten ”isäntänä”, eli se voi kantaa influenssaviruksia, mutta ei sairastu itse.

Espanjantaudin kuollettavin aalto 1918

Vaikka vuoden 1918 espanjantaudin aiheuttaja oli niin sanottu sikainfluenssa, sinisorsat kantavat vaivattomasti H1N1-viruksia, joihin espanjantautikin kuului. Lisäksi tiedetään, että espanjantaudn virus oli napannut genomiinsa merkittävän määrän lintuinfluenssaviruksen geenejä.

Jos sorsat olivat espanjantaudin kantajia, virus saattoi mutatoitua niissä entistä tappavammaksi, ja jos sorsat eivät päässeet muuttamaan pohjoiseen, ne pysyttelivät ihmisten lähellä. Kostea sää on voinut edesauttaa viruksen leviämistä vesiteitse linnuista ihmisiin.

Espanjantaudin kuolettavin aalto koettiin Euroopassa syksyllä 1918, ja sitä edelsivät poikkeukselliset rankkasateet ja erittäin kylmä sää.

Lue myös: Mitä tsaari Nikolai II teki Suomessa vuonna 1915?

sääilmiö maailmansodan aikana

Ensimmäisen maailmansodan aikaan keisari Nikolai II tulossa jumalanpalveluksesta Uspenskin katedraalista. © Timiriasew Ivan / Helsingin kaupunginmuseo

X