Harvinainen supersalama jysähtää talvella – Potkua siinä on tuhat kertaa tavallista leimahdusta enemmän

Kun ukkoskausi Suomessa on päättymässä, toisenlainen globaali ukkoskausi on vasta alkamassa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun ukkoskausi Suomessa on päättymässä, toisenlainen globaali ukkoskausi on vasta alkamassa.
(Päivitetty: )
Teksti: Jani Kaaro

Tuore tutkimus osoittaa, että jälkimmäinen ukkoskausi on vain kovin harvinainen – ja harvoin koettu, sillä sen näyttämönä on meri ja tapahtuma-aika talvi.

Kansainvälinen salamatunnistusjärjestelmä tukena

Nämä ukonilmat myös eroavat tavallisista ukonilmoista siinä, että ne sylkevät supersalamoita – yli tuhat kertaa tavallisia salamoita voimakkaampia sähköpurkauksia.

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälistä salamatunnistusjärjestelmää. Laitteita on yli sata ympäri maapalloa, Suomi mukaan lukien.

Kun sama salama havaittiin vähintään kolmessa eri tunnistuspisteessä, tutkijat saattoivat laskea sen koon. Aineistossa oli lopulta  kaksi miljardia salamaniskua vuosilta 2010-2018.

Näistä 8000, eli joka 250 000:s salama, oli epätavallisen voimakas supersalama. Ilmiö on siis hyvin harvinainen. Ilman laajaa aineistoa ilmiötä tuskin olisi voinut edes osoittaa todeksi.

Esiintymispaikat mysteeri

Supersalamoiden esiintymispaikat ja esiintymisaika ovat todellinen mysteeri. Suurin osa tavallisista salamoista iskee maalla, mutta 90 prosenttia supersalamoista iskee nimenomaisesti merellä.

Otollisin paikka näyttää olevan rannikko, jossa meri vaihettuu maaksi. Eniten supersalamoita mitattiin Välimerellä, Koillis-Atlantilla ja Andien yläpuolella.

”Tiedämme, että merestä ukonilmat saavat enemmän energiaa, mutta näin valtava ero tuli meille yllätyksenä”, sanoo tutkimusta johtanut professori Robert Holzworth Washingtonin yliopistosta.

Salamat herättivät tutkijoiden mielenkiinnon.

© Holzworth et al./Journal of Geophysical Research: Atmospheres

Esiintymisaika kummastuttaa tutkijoita

Myös supersalamoiden esiintymisaika marraskuusta helmikuuhun on mystinen.

Kiinnostava seikka on sekin, että supersalamavuodet eivät ole veljiä keskenään. Jostakin syystä supersalamoita mitattiin erityisen paljon vuonna 2013, toiseksi eniten seuraavana vuonna.

Muina vuosina jäätiin näistä lukemista. Mitä mahtoi tapahtua ilmakehässä noina talvina? Tutkijoiden mukaan vastaukset ovat täysin hakusessa ja voivat liittyä mihin tahansa kosmisista säteistä auringonpilkkuihin.

X