Hauki on petokalan perikuva – Hauen kita kätkee sisäänsä jopa 700 terävää hammasta
Hauki on kuin elävä torpedo. Se on syntynyt saalistamaan.
Vapaa-ajankalastajat pyytävät vuosittain noin 6-8 miljoonaa kiloa haukea. Se on ahvenen jälkeen pyydetyin saaliskala. © Jere Malinen
Luupäisellä hauella on valtava kita. Se kätkee sisäänsä jopa 700 terävää hammasta. Saalis paikannetaan suurilla valoa aistivilla silmillä yhdessä kylkiviiva-aistin kera. Selkäevä ja peräevä ovat lähellä pyrstöä antamassa pitkulaiselle kalalle vauhtia nopeaan syöksyyn. Esimerkiksi metrin mittainen hauki spurttaa hetkessä jopa 40 kilometrin tuntinopeuteen.
Hauki on tottunut olemaan suomalaisissa vesissä ravintoketjun huipulla, eivätkä sitä juuri muut kalat uhkaa. Niinpä hauki voikin huoletta saalistaa makaa ja odota -periaatetta noudattaen. Miksi uiskennella saalin perässä, koska se viimein saapuu iskuetäisyydelle?
Kaikki kelpaa ravintoketjun valtiaalle
Pahaa aavistamattoman saaliin uintiliikkeiden huljutellessa hauen kylkiviiva-aistin hyytelöainetta, iskee peto useimmiten alta tai sivultapäin uhrinsa keskiruumiiseen ja pyrkii tappamaan tai tainnuttamaan saaliinsa mahdollisimman nopeasti. Ennen nielemistä hauki kääntää aina saaliskalan suussaan ja nielee sen pää edellä. Näin se välttää syömästä vastakarvaan piikkisiä lajeja, kuten ahvenia.
Peto ei juuri kranttuile saaliinsa suhteen, vaan ruovikon suojassa tai syvänteen reunassa olevaan ruokapöytään kelpuutetaan niin kalat, sammakot kuin vesilintujen poikasetkin. Saattaapa hauen ruokalistalle päätyä pienempi lajitoverikin.
Saalisvalikoima kertoo ennemminkin saalislajien runsaudesta hauen elinalueella kuin hauen mieltymyksistä tiettyihin huikopaloihin.
Lue myös: Usko tai älä: Tällaisia esineitä kalastajat kertovat löytäneensä hauen vatsasta
Kansantarujen myyttinen hauki
Maailman laajimmalle levinneen järvikalan ympärille kietoutuu myyttejä ja legendoja, jotka hakevat vertaistaan. Jo kansalliseepoksessamme Kalevalassa kerrotaan hauen leukaluista tehdyistä kanteleista, jotka olivat enemmän kuin toimivia soittopelejä.
Paitsi haukien ikä ja koko, myös sen uskomattomat voimat ovat olleet monen kansantarinan pontimena. Vielä tänä päivänäkin kuulee puolivakavissaan kerrottuja tarinoita kalasääskistä ja merikotkista, jotka ovat valinneet liian suuren saaliskalan ja tulleet vedetyiksi veden alle sekä sitten vuosikausia istuneet luurankoina voittajiensa selässä.
Lue myös: Tiesitkö, että hauki on vesistöjen terveyspoliisi? Näin se pitää järviveden puhtaana
Mitä lie tämäkin hauki (keskellä) syönyt? © Colourbox