Hirvi on hankala ratsu ja vetojuhta: ”Kun päättää, että ei mene, niin ei mene”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Hirvi on myös nirso ruokailija, joka vaihtaa purtavaa pitkin vuotta.
Hirvi on myös nirso ruokailija, joka vaihtaa purtavaa pitkin vuotta. © Jere Malinen
Hirviä on yritetty ratsastaa ja käyttää vetojuhtina, mutta huonolla menestyksellä. Myös hirvikarjan kasvatus on kimuranttia.

Ruotsin postilaitos pestasi 1600–1700-luvuilla hirviä ratsuiksi. Kokeiluun oli mietitty järkevät perusteet. Hirven pystyi kesyttämään, sillä on pitkät jalat, ja se kulki niin lumessa kuin suollakin. Silti hirvi tuotti Postilaitokselle pettymyksen.

”Hirveltä puuttuu sitkeys. Jonkin aikaa se menee, mutta kun päättää, että ei mene, niin ei mene”, kertoo metsästyshistorioitsija, eräneuvos Juha K. Kairikko.

Hirvi ei ole synnynäinen vetojuhta

Hirvestä on myös yritetty koulia vetojuhtaa. Asialla oli Padasjoella Päijät-Hämeessä 1940–1950-luvuilla asunut itävaltalainen riistantutkija Peter Krott. Hän yritti saada hirvet vetämään rekiä, auroja, äkeitä. Pitkällisten kokeilujen jälkeen hän joutui toteamaan, ettei onnistu.

Nykyään kesyjä hirviä on eläintarhojen ohella Venäjällä ja Kanadassa sijaitsevilla hirvifarmeilla. Ne tuottavat muun muassa haluttua hirvenmaitoa. Kysymyksessä on ennemminkin erikoisuus kuin taloudellisesti kannattava karjankasvatus.

Hirvikarjan kasvatus on kimuranttia. Aitausten on oltava suuria, ja hirvi on myös nirso ruokailija, joka vaihtaa purtavaa pitkin vuotta. Tarhaoloissa vaihteleva ruokinta helposti ontuu ja hirvien vastustuskyky heikkenee. Ne sairastelevat ja kuolevat nuorina.

Eläkkeellä oleva hirvitutkija Kaarlo Nygrén paljasti taannoin parhaaksi konstiksi hirvikarjan kasvatuksessa osoittaututuneen venäläisten kehittämät luonnonlaitumet. Niissä hirvet leimataan ihmiseen, kasvatetaan ikäluokittain ryhmissä ja annetaan laiduntaa vapaasti tarhan ympärillä olevassa luonnossa. Sieltä ne kutsutaan iltaisin tarhaan yöpymään.

Tarhahirviä eri puolella maata

Suomessa tarhahirviä asustaa eläintarhoissa Ranualla, Ähtärissä, Kiteellä ja Korkeasaaressa sekä Jämsän Hirvikartanolla.

Riistaeläinten tarhaaminen on tarkoin valvottua. Hirvi ei ole harvinaisuus, mutta silti eläintarhan on oltava enemmän kuin näyttely. Sen on eläinsuojelulain mukaan edistettävä luonnon­varaisen eläimistön suojelua ja monimuotoisuuden säilyttämistä.

Lue myös: Sykähdyttävä hirvi on metsiemme 700-kiloinen kuninkaallinen – ”Se on suurin mutta salamyhkäinen”

Petri Timonen (vas.) tyynnyttelee eläinlääkäri Sauli Laaksosen tutkimustarkoitukseen nukuttamaa naarashirveä.

Petri Timonen (vas.) tyynnyttelee eläinlääkäri Sauli Laaksosen tutkimustarkoitukseen nukuttamaa naarashirveä. © Jere Malinen

X