Sykähdyttävä hirvi on metsiemme 700-kiloinen kuninkaallinen – ”Se on suurin mutta salamyhkäinen”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Petri Timonen (vas.) tyynnyttelee eläinlääkäri Sauli Laaksosen tutkimustarkoitukseen nukuttamaa naarashirveä.
Petri Timonen (vas.) tyynnyttelee eläinlääkäri Sauli Laaksosen tutkimustarkoitukseen nukuttamaa naarashirveä. © Jere Malinen
Nykyhirvi kehittyi alkuhirvistä ja ilmaantui Eurooppaan vasta muutama satatuhatta vuotta sitten. Maapallolla elää nykyään noin kaksi miljoonaa hirveä.

Mikä eläin on metsiemme kuningas? Tai kuningatar?

”Hirvi. Ehdottomasti”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Petri Timonen.

Hänen näkemystään voi pitää perusteltuna. Mies on työskennellyt yli 20 vuotta suomalaisen luonnon puolesta. Tutkimusinsinöörin työtä on olla maastossa tohtoreiden silminä ja korvina.

”Seurata luontoa ja kerätä tieteellistä tutkimusaineistoa”, Timonen määrittelee työnsä.

Hän on ollut tekemisissä kaikkien suomalaisten kärppää suurempien nisäkkäiden kanssa.

”Kyllä hirvi on sykähdyttävin. Se on kaikille tuttu, mutta myös tuntematon. Se on suurin, mutta salamyhkäinen.”

Taitaako tuon paremmin sanoa.

Hirvi on joka solullaan silkkaa kuninkaallista!

Elämää havumetsissä

Nykyhirvi on nuori laji. Se kehittyi alkuhirvistä ja ilmaantui Eurooppaan vasta muutama satatuhatta vuotta sitten.

Maapallolla elää nykyään noin kaksi miljoonaa hirveä. Lajeja on kaksi. Kotoinen euraasialainen hirvemme sekä Pohjois-Amerikassa ja Jenisein itäpuolisessa Aasiassa elävä amerikanhirvi.

Pohjois-Amerikassa hirvet venyvät eurooppalaisia lajitovereitaan mahtavampiin mittoihin – niin sarviltaan kuin elopainoltaankin. Suomessa suurimmat hirvisonnit hipovat 700 kilon elopainoa. Alaskassa ennätyshirvet ovat painaneet yli 800 kiloa.

Kylmään sopeutuneen lajin levinneisyysalue kattaa koko pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen Kanadan itärannikolta Norjaan asti. Väliin mahtuvat Pohjois-Eurooppa, Venäjä, Mongolia, Pohjois-Kiina, Alaska, Kanada sekä osa Yhdysvaltojen pohjoisista osavaltioista. Onpa hirveä siirtoistutettu Uuteen-Seelantiinkin.

Euroopassa hirviä asustaa sankasti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, hieman harvemmassa Baltian maissa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa sekä vähälukuisena Puolassa ja Tsekissä. Harhailijoita tavataan levinneisyysalueen lähivaltioissa.

Hirvi onkin karhun ohella eräs laajimmalle levittäytynyt suurnisäkäs.

Hirvi jättää selvät jäljet. Luonnonvarakeskus arvioi Suomen hirvimääräksi 85 000–90 000 eläintä. 

Hirvi jättää selvät jäljet. Luonnonvarakeskus arvioi Suomen hirvimääräksi 85 000–90 000 eläintä.  Jere Malinen

Poliittinen hirvi

Hirvi on suden ohella Suomen poliittisin eläin. Sen elinvoimaisuudesta päättää ihminen.
Hirvikanta hipoi lasketun historiansa huippulukemia 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin maassamme arvioitiin talvehtivan lähes 150 000 hirveä. Tosin taimikkovaltaiseksi hoidettu talousmetsäluonto olisi elättänyt tuotakin suuremman hirvikarjan.

Metsästyksen avulla hirvien määrä on puristettu puoleen ennätysvuosista. Metsävahingot ovat vähentyneet roimasti, samaten hirvikolarit.

Tänä talvena metsästyskauden jälkeen Luonnonvarakeskus arvioi Suomen hirvimääräksi 85 000–90 000 eläintä. Lukema perustuu hirvenmetsästäjien havaintoihin ja lentolaskentoihin.

Petri Timonen oli tammi-helmikuussa Lapissa ynnäilemässä hirviä.

”Vastuualueenani oli Sodankylän seutu. Lennettiin helikopterilla ja laskettiin hirvien ohella kaikki muutkin kettua suuremmat eläimet.”

Suurimmassa laumassa Timonen kertoo nähneen 13 hirveä.

”Se alkaa olla maksimi. Tavallisesti laumassa on 5–6 hirveä.”

Talvisin hirvet löytyvät nuorista männiköistä.

Susi siirtyisi karjaan

Aika ajoin esitetään hirvien talvikannan roimaa vähentämistä, jopa 20 000 eläimeen. Hirvien aiheuttamat metsä- ja liikennevahingot moinen alasajo lähes lopettaisi, mutta päätöksellä olisi sivuvaikutuksensa: Suomi on sitoutunut vaalimaan metsäluontoa ja säilyttämään suurpedot. Vähillä hirvillä se ei onnistuisi.

Ensimmäisenä älähtäisi susi, jonka pääruokaa hirvi on. Laskennallisesti yksi suomalainen susi saalistaa vuodessa keskimäärin 15 hirveä.

Jos hirvet hupenisivat, sudet saapuisivat pihapiireihin saalistamaan, kuten kävi Suomessa 1800-luvulla. Sama ilmiö toistui sata vuotta myöhemmin Baltiassa ja muualla itäblokissa. Neuvostoliiton hajoamisen myötä maissa ryhdyttiin metsästämään riistaa holtittomasti. Niinpä sorkkaeläimet hupenivat metsistä ja sudet ilmestyivät kylille kotieläinten kimppuun.

Sekin kertoo Timosen mukaan hirven olevan pohjoisen pallonpuoliskon tärkein eläinlaji.

”Hirven runsausvaihtelut säätelevät havumetsävyöhykkeen kaikkien suurten nisäkkäiden elämää.”

Siksikin se on kuninkaitten kuningas.

Lue myös: Metsäkauris on pienin – vaan ei näkymättömin hirvieläimemme

Lue myös: Näin orvosta hirvenvasasta tuli villieläinten pelastajan sydänkäpy – Kohtalokas kohtaaminen johti ainutlaatuiseen ystävyyteen

X