Hormonimyrskyinen ja suuruudenhullu metsokukko voi uhitella ihmisellekin soidinaikaan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Metsokukko menee sekaisin soidinaikaan
Metso on Suomen suurin metsäkanalintu. Etelä-Suomessa sen kanta on viime vuosikymmenet voimakkaasti taantunut. © Jere Malinen
Kun veressä on liikaa testosteronia, käy kilpakosijaksi vaikka katumaasturi. Nuoria lintuja hulluista kukoista on noin viidennes.

Taannoinen työmatka kymmenisen vuotta sitten Vierumäki-Asikkala-tiellä ei unohdu. Risupyrstöinen ja palavasilmäinen metsokukko ärhenteli pyhäpäivän ratoksi ohi ajaville autoille.

Kaarsin auton tien sivuun karkottaakseni linnun loitommas. Liian myöhään. Senhän tiesi kuinka siinä kävi.

Pullistelu päättyi vastakkaisesta suunnasta suhanneen katumaasturin kumipyörän alle kukon hypätessä lumipenkalta jäiselle pikitielle.

Auto jarrutti, mutta eihän sellainen pysähdy hetkessä.

Eikä suuruudenhullu metso katso asiakseen väistellä autoja.

Mr Metso – Metsokukko häiriköi jo viikkoja ennen h-hetkeä

Poikkeavasti käyttäytyviä metsoja kutsutaan tavallisesti hulluiksi metsoiksi tai häirikkömet­soiksi. Tuolloin haastattelemani Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyään Luonnonvarakeskus) tutkimusprofessori Harto Lindén piti auton alle jäämistä, eli tapaturmaa, tavallisena loppuna hullulle kukolle.

”Tosin aikoinaan ihmistä pel­käämätön metso oli paljon lyhyt­ikäisempi. Se päätyi heti pataan.”

Nykyään keväisen soidinvireen höpertämistä linnuista uutisoidaan yleisesti. Häiriintyneiden kukkojen soidin alkaa usein jo viikkoja ennen oikeaa hetkeä.

”Soidinpaikkoja häviää metsänhakkuiden alle. Linnuilla on vire päällä ja ne purkavat sen joka tapauksessa”, Harto Lindén kertoi.

Tutkimusprofessori antoi minulle aiheesta lukuisia haastatteluja innostavaan tyylinsä. Viime keväänä, kiivaimpaan metsojen sodinaikaan huhtikuussa eläkkeellä ollut mies menehtyi.

Mr Metsonakin tunnettu Lindén väitteli kanalinnuista 1981. Hän tunsi Suomen metsot ja metsometsät muutenkin kuin työn puolesta.

”Pohjoisessa hulluja metsoja on harvassa. Siellä tämän hienon lajin pelastus ovat laajat, yhtenäiset metsäalueet”, loppuun asti lintumiehenä elänyt Lindén suri suomalaisen metsäluonnon köyhtymistä.

Koppelo ja Metso.

Koppelo ja Metso. © Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

Kesyjä koppeloita

Riistantutkijat arvioivat, että Etelä-Suomen talvikannasta joka sadas metso käyttäytyy poikkeavasti. Tulos käy ilmi Markku Milonoffin julkaisemasta tutkimuksesta Suomen Riista 51. Siinä Hämeen hullujen metsojen määrää arvioitiin 1980-luvun lopulla tehtyjen lehti- ja yleisötiedustelujen avulla.

Arvion mukaan Hämeessä tavattiin tuolloin keskimäärin 77 hullua metsoa vuosittain. Kun määrä suhteutettiin valtakunnallisiin kanalintukanta-arvioihin, tuloksena oli oletus yhden prosentin kukoista käyttäytyvän poikkeavasti.

Nuoria lintuja hulluista kukoista on noin viidennes. Määrä vastaa karkeasti nuorten lintujen osuutta kannasta. Etenkin juuri nuoret kukot ilmestyvät pihoille keväisin. Aluksi ne tarkkailevat kesyinä ihmisten touhuja. Loppukeväästä nekin intoutuvat soimaan ja saattavat käydä ihmisten päälle.

Myös koppelot höperehtivät. Todennäköisesti kyseessä on sama ilmiö kuin kukoillakin, vaikka se ilmenee eri tavalla. Oudot koppelot ovat tyypillisesti poikkeuksellisen kesyjä, eivät aggressiivisia. Ne pyörivät ja kyykkivät ihmisten jaloissa ja antavat jopa silitellä itseään.

Poikkeava käyttäytyminen on naaraissa harvinaisempaa kuin kukoissa, vaikka naaraita on enemmän.

Jätä rauhaan

Häirikkömetsojen testosteronipitoisuuksien on mitattu olevan keskimäärin viisinkertaiset normaalien soidinvireisten kukkojen pitoisuuksiin verrattuna. Hormonimyrskyssä kukko saattaa hyökätä ihmisen kimppuun nokkien ja siivillä hakaten.

Kesy metso tulisi jättää rauhaan.

”Pienelle lapselle lähes viisikiloinen vahva lintu voi olla jopa vaarallinen”, riistaeläintieteen tohtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta muistuttaa.

Poliiseja pyssyineen kuitenkin harvemmin tarvitaan. Pukarin siirto salolle on parempi vaihtoehto. Tosin sama meno jatkuu sielläkin. Linnuilla on myös taipumusta palata takaisin ihmisten ilmoille.

Metso on Suomen suurin metsäkanalintu. Etelä-Suomessa sen kanta on viime vuosikymmenet voimakkaasti taantunut.

Tältä talvelta Väänänen odottaa iloisia uutisia.

”Paksun lumipeitteen ansiosta metsot ovat päässeet vuosien odotuksen jälkeen yöpymään jälleen kiepissä.”

Se saattaa tietää ensi kesänä ekstrametsoja.

Lue myös: Havuja perkele! Suurin metsäkanalintu siirtyy talvella erikoiselle dieetille – Metso popsii männyneulaspuuroa

X