Huijarikasvi viettelee pölyttäjähyönteiset harhaanjohtavalla hajulla – Tuoksuu maatuvilta hyönteisiltä

Kreikkalainen kasvi houkuttelee pölyttäjiä erikoisella tempulla. Kasvi tuoksuu maatuvilta hyönteisiltä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pölyttäjähyönteiset löytävät Aristolochia microstoman luokse hajun perusteella. © T. Rupp, B. Oelschlägel, K. Rabitsch et al.

Kreikkalainen kasvi houkuttelee pölyttäjiä erikoisella tempulla. Kasvi tuoksuu maatuvilta hyönteisiltä.
Teksti: Katriina Lundelin

Kreikassa kasvava Aristolochia microstoma on eräänlainen kasvimaailman huijari. Se houkuttelee pölyttäjähyönteiset paikalle erittämällä tunkkaista hajua, joka muistuttaa maatuvia ötököitä, kertoo tiedejulkaisu Frontiers in Ecology and Evolution. Herkullinen ateria jää saamatta, mutta kukkaan eksyneet hyönteiset päätyvät levittämään kasvin siitepölyä eteenpäin.

Kasvin pölyttäjiä ovat Megaselia-suvun kärpäset, jotka parittelevat ja munivat kuolleissa hyönteisissä. Vastaavaa strategiaa ei ole kasvimaailmassa aiemmin tunnistettu. Maatumisen käryä jäljittelevät kasvit tuottavat yleensä mädäntyvän nisäkkään hajua muistuttavia kemikaaleja.

Aristola microstoman tuottamat kemikaalit, alkyylipyratsiinit, ovat sen sijaan kasvimaailmassa harvinaisuuksia. Vaikka alkyylipyratsiineja ei ole kukkivista kasveista ennen löydetty, huijaamisen taidon osaavat monet muutkin kasvit.

On arvioitu, että 4–6 prosenttia kaikista kukkivista kasveista käyttää jonkinlaista huijausmenetelmää houkutellakseen pölyttäjähyönteiset töihin. Keinovalikoimassa ovat muun muassa harhaanjohtava väritys, tuoksu ja erikoinen tuntuma, joilla viestitään palkinnosta, jota kasvi ei pölyttäjälle oikeasti tarjoa.

Kasvi vangitsee pölyttäjähyönteiset kukkaansa

Kun pieni Megaselia-kärpänen on vietelty kukkaan, hienot karvat ohjaavat sen syvemmälle sisään. Kukan sisällä on eräänlainen kammio, jossa Aristolochia microstoman lisääntymisenelimet sijaitsevat. Pölyttäjähyönteiset jäävät pyörimään kukassa, kun karvat estävät ulos pääsyn. Samalla varomaton pikkukärpänen tekee huijarikasville palveluksen ja pölyttää sen.

Kärpänen ei jää satimeen kuitenkaan ikuisesti, vaan pölytyksen jälkeen kukan karvat lakastuvat ja pörisijä pääsee jälleen vapauteen. Ilman palkintoa, mutta sentään hengissä.

Aristolochia microstoman kukat ovat pieniä ja vaatimattomia, toisin kuin monien muiden saman suvun kasvien. Kasvin lähisukulaisista esimerkiksi puutarhoista tuttu piippuköynnös komeilee näyttävillä kukillaan, mutta vain kreikassa esiintyvän A. microstoman ainut houkutus perustuu hajuun. Sen tunnistettavan mädän aromin voi nimittäin aistia lähietäisyydeltä ihminenkin.

Kuudentoista tuoksun kokonaisuus

Tutkijat analysoivat kaikki huijarikasvin erittämät tuoksut ja löysivät niitä kaiken kaikkiaan 16 erilaista. Analyysiin käytettiin kromatografiaa, kemian ja biokemian menetelmää, jolla erilaisia yhdisteitä voidaan eristää ja tunnistaa.

Lajin tuoksuvalikoimasta tunnistettiin muun muassa voimakkaita ja helposti haihtuvia typpi- ja rikkiyhdisteitä, joita esiintyy useiden raatoja jäljittelevien kukkien hajuissa.

Juuri tälle kasville tyypilliset hajuyhdisteet, alkyylipyratsiinit, muistuttavat paahdettua riisiä tai pähkinöitä – luonnossa niitä erittyy maatuvien kovakuoriaisten ruumiista ja jyrsijöiden virstasta. A. microstoma tuottaa siis suhteellisen yksinkertaista, mutta poikkeuksellista hajuyhdistelmää, jolla se huijaa pölyttäjähyönteiset luokseen.

Lue myös: Tutkimus: Kukat kukkivat aikaisemmin, jos kimalaiset ovat nälkäisiä

X