Sinisampi oli kuningasten ruokaa – Näin kruunajaisten juhlamenu paljastui Itämereen uponneesta hylystä

Juhapäivälliseksi oli tarkoitus nauttia sinisampea 1400-luvun hovissa Ruotsissa. Sen tarjoaminen herkässä poliittisessa tilanteessa alleviivasi tapahtuman kunniaa ja arvovaltaisuutta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sinisampia tavattiin Itämerellä harvakseltaan vielä 1900-luvun alussa. Kuva: MVPhotos

Juhapäivälliseksi oli tarkoitus nauttia sinisampea 1400-luvun hovissa Ruotsissa. Sen tarjoaminen herkässä poliittisessa tilanteessa alleviivasi tapahtuman kunniaa ja arvovaltaisuutta.
Teksti: Jani Kaaro

Mitä mahtoi Tanskan kuningas Hannu I suunnitella illalliseksi, kun hän vuonna 1495 odotti tulevansa kruunatuksi Ruotsin kuninkaaksi? Vastaus tähän on nyt löytynyt yli viidensadan vuoden odotuksen jälkeen, kiitos ruotsalaisten meriarkeo­logien.

He löysivät kuningasta kuljettaneen laivan, Gribshundenin, hylystä tynnyrin ja tynnyristä kaksimetrisen sinisammen jäännökset. Löytö osoittaa, että sinisampi oli jo tuolloin ”kuningasten ruokaa” ja sen tarjoaminen herkässä poliittisessa tilanteessa alleviivasi tapahtuman kunniaa ja arvovaltaisuutta.

Itämeren tärkeimpiä meriarkeologisia kohteita

Vuonna 1495 uponnut sotalaiva Gribshunden on Itämeren tärkeimpiä meriarkeologisia kohteita. Se kuljetti tuolloin Hannu I:tä poliittisesti tärkeään tapaamiseen Ruotsin valtiohoitaja Sten Sturen kanssa ja siksi laiva oli lastattu poliittisesti merkittävillä arvoesineillä.

Laiva ei kuitenkaan koskaan päässyt kohteeseensa, sillä ollessaan ankkurissa Ronnebyssä, laivassa syttyi tulipalo ja se vaipui meren syvyyksiin. Kuningas Hannu I ei sinä yönä ollut laivalla, mutta miehistö hukkui aluksensa mukana.

Harrastajasukeltajat löysivät hylyn jo 1970-luvulla, mutta meriarkeologien tietoon se tuli vasta vuonna 2000. Hylky on kestänyt ajan hammasta hämmästyttävän hyvin ja sieltä on tähän mennessä nostettu pintaan metallipukuja, luita, tynnyreitä, jalkajousia, lasia ja vintturi.

Sinisampi on hylyn tuorein löytö

Lundin yliopiston biologit tunnistivat kalan jäänteet nopeasti sammeksi, mistä kielivät tunnusomaiset luulevyt. Lajin selvittämiseksi jäänteille oli tehtävä dna-analyysi, joka paljasti, että kala oli sinisampi.

Löytö on merkittävä, sillä sinisampia tavattiin Itämerellä harvakseltaan vielä 1900-luvun alussa. Ilmeisesti viisisataa vuotta sitten se on ollut Itämerellä paljon yleisempi, ja jo tuolloin niin arvokas, että se kelpasi kuninkaiden ruokapöytään.

Lue myös: Näin kiihkeästi Suomeen odotettiin vuonna 1918 kuningas Fredrik Kaarlea: ”Hän on aikamme kaikkein hienoimmin sivistyneitä ruhtinaita” – ”Koko hänen olemuksensa henkii tasapainoa”

Lue: Näin syvänmerenkrottikoiras sulautuu naaraaseen – ja kahdesta tulee yksi

syvänmerenkrottikoiras

Koiras sulautuu kiinni naaraan ruumiiseen. © Kuva: MVPhotos

X