Hyvästi neljä vuodenaikaa! Etelä- ja Länsi-Suomessa on tulevaisuudessa vuodenaikoja vain kolme

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin
© ISTOCKPHOTO
Ilmastonmuutos ryöstää eteläsuomalaisilta talven ja peukaloi koko maassa kevättä, kesää, syksyä ja talvea. Seura esittelee Suomen uudet vuodenajat.

Hyvät uutiset ensin: Lapissa on tulevaisuudessa yhä kauniimmat tykkylumiset postikorttimaisemat.

Kesäisin koko maassa saadaan enemmän hellettä.

Huonot uutiset voi tiivistää yhteen lauseeseen: hyvästi neljä vuodenaikaa! Etelä- ja Länsi-Suomessa saamme totutella siihen, että vuodenaikoja on tulevaisuudessa kolme. Talvi, sellaisena kuin me sen nyt tunnemme, häviää.

”Etelässä talvesta tulee yhtä marraskuuta, mutta sillä erotuksella, että ei ole yhtä valoisaa kuin marraskuussa” sanoo ilmastotutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta.

Vuodenaikojen muuttuminen ei tutkijoiden mukaan ole jossittelua, vaan tosiasia, joka tapahtuu kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.

Talven lämpötilat nousevat

Suomessa on kerätty järjestelmällisesti tietoja koko maan lämpötiloista 1840-luvulta lähtien.

Tiedoista ilmenee, että keskilämpö on kuluneen 170 vuoden aikana noussut yli kaksi astetta. Muualla maailmassa keskilämpö on samana ajanjaksona noussut yhden asteen.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja eniten napa-alueiden läheisyydessä, ja siksi nopea lämpenemistahti jatkuu meillä edelleen.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© ISTOCKPHOTO

Ilmastonmuutos tuo tanskalaiset talvet pääkaupunkiseudulle

Suomalaisilla ei siis ole mitään syytä ajatella, että ilmastonmuutos ei koske meitä.

Säät eivät kuitenkaan lämpene tasaisesti kaikkina vuodenaikoina. Talvi lämpenee enemmän kuin kesä.

Viidenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2070, eniten on lämmennyt joulukuu, lähes viisi astetta. Heinä–elokuun lämpötila on noussut pari kolme astetta.

Tuolloinkin on leutoja talvia ja kylmempiä talvia. Erona nykyiseen on se, että kylmät talvet eivät ole niin kylmiä kuin nykyiset, mutta leudot ovat nykyisiä lämpimämpiä.

Pääkaupunkiseutu saa talven, jollainen on tällä hetkellä Tanskassa. Nykyinen pääkaupunkiseudun talvi siirtyy Jyväskylän leveysasteelle, ja Rovaniemi tulee nauttimaan tamperelaisesta nykytalvesta.

Kesäisin lämpötilat vaihtelevat edelleen vuodesta toiseen. Tulee viileämpiä kesiä ja hellekesiä, mutta helteet ovat kovempia ja kestävät pidempään.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© ISTOCKPHOTO

Syksystä tulee lämmin mutta sateinen

Minkälaisia uudet vuodenajat sitten ovat?

Tutustutaan ensin syksyyn. Vuonna 2070 syksy on nykyistä leudompi ja kestää pitkälle talven puolelle.

Syksyllä sataa ja on pilvistä nykyistä useammin.

Tämä tarkoittaa suurin piirtein yhden sadepäivän ja yhden pilvisen päivän lisäystä joka viikko.

Likomärkä valoton syksy, jollainen etelärannikolla koettiin viime vuonna, on viidenkymmenen vuoden kuluttua ihan tavallinen.

Lauhan ilman takia maa ei ala routaantua entiseen malliin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Myrskyjen arvioidaan voimistuvan ainakin merialueilla ja rannikon läheisyydessä. Myös viidenkymmenen vuoden kuluttua tuulee eniten marras–joulukuussa. Uutta on se, että myrskytuhoja tulee enemmän.

”Myrskytuhot johtuvat lähinnä roudan puuttumisesta. Puut kaatuilevat sateiden pehmentämässä maassa, kun jää ei pidä juuria paikoillaan”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen sanoo.

Sateet ja myrskyt lisäävät syystulvia, jotka saattavat jatkua pitkälle lauhan talven puolelle.

Joinain vuosina rannikon pimeä ja märkä syksy päättyykin vasta kevääseen ja valon lisääntymiseen.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© ISTOCKPHOTO

Länsirannikolla runsasluminen talvi jää historiaan

Ilmastonmuutos runtelee vuodenajoista eniten talvea.

Etelä-Suomessa pysyvä lumi ja kantava jää ovat 2070-luvulla muisto vain. Sade ja pilvisyys ovat talvellakin vallitseva säätila. Valkea joulu on epätodennäköinen.

”Tammi–helmikuun keskilämpötilat ovat etelärannikolla lähellä nollaa, lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla mennään plussan puolella. Sisämaassa ollaan vielä pakkasella keskilämpötiloissa”, Ruosteenoja sanoo.

Silti joinain talvina etelärannikollakin saattaa tulla kerralla paljon lunta. Tähän tarvitaan kaksi asiaa: kaakkoistuulet ja pakkasjakso.

”Varsinkin Uudenmaan rannikolle tulee kylminä talvina kaakkoistuulten vallitessa paljon lunta. Merestä nousee kosteutta, joka synnyttää lumisateita. Länsirannikolla tätä runsaslumista ilmiötä ei ole edes kylminä talvina”, Lehtonen sanoo.

Lumi ei kuitenkan pysy massa pitkiä aikoja. Syynä on meri, joka tuolloin jäätyy vain Suomenlahden pohjukassa ja Perämerellä. Avoin meri lämmittää ilmaa syvälle sisämaahan. Ilmiö näkyy jo nyt, mutta vahvistuu tulevaisuudessa.

”Suomenlahti ei ole jäätynyt 2000-luvulla kunnolla kuin vain kerran”, Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro sanoo.

Lumiarolla on 30 vuoden omakohtainen tuntuma jäällä liikkumiseen.

”Talviverkkojen laskeminen on rakas harrastukseni. Vielä 1990-luvun alussa verkot pääsi uittamaan Helsingin edustalla jään alle monesti jo marraskuussa. Tänä vuonna vasta helmikuun toisella viikolla.”

Tulevaisuudessa kantavia jäitä ei tule joka talvi. Ja silloin kun tulee, niillä on turvallisia liikkua vain lyhyen aikaa.

Pohjoisen lumitalvi säilyy – Itä-Suomessa talvi lyhenee

Talvet lämpenevät Pohjois-Suomessa enemmän kuin etelässä. Silti lämpötilat pysyvät siellä selkeästi pakkasen puolella.

Pohjoisessa sataa talvella entistä enemmän, joten lunta saadaan runsaammin. Talvi on kuitenkin nykyistä lyhyempi, eikä lumipeitteen paksuus ehdi kasvaa nykymitoista.

Tykkyluntakin muodostuu enemmän kuin nykyisin. Tämä johtuu yhä yleisemmiksi käyvistä lauhoista länsi- ja lounaistuulista ja lisääntyvästä pilvisyydestä.

”Pilvet kulkevat matalalla vaarojen lakialueilla ja huurruttavat puiden latvukset”, Ilari Lehtonen kuvaa.

Kaunis postikorttimaisema on raskas kuorma puustolle, mutta Lapin puut ovat tottuneet taakkaansa. Toisin on Itä-Suomessa. Varhainen lumentulo estää siellä maan routaantumisen, mistä seuraa se, että puut katkeilevat ja kaatuvat lumikuorman alla. Tästä saatiin viime talvena esimakua Kainuussa.

Itä-Suomessakin talvi lyhenee. Kovimmat pakkaset eivät ole niin kovia kuin nykyisin, mutta lumi peittää maan yleensä jo joulukuussa.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© COLOURBOX

Kevät aikaistuu ja pitenee

Kuluvan vuosisadan loppua kohden kevät yhä aikaistuu ja siten myös pitenee koko maassa.

”Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että kesä alkaisi entistä aikaisemmin”, Ruosteenoja sanoo.

Verkkainen eteneminen on tyypillistä tulevaisuuden keväälle. Maa paljastuu vähäisen lumen alta varhain, valo lisääntyy, pilvisyys ja sateet vähenevät, mutta kesä antaa odottaa.

”Toki kevään pituus vaihtelee tulevaisuudessa kuten nytkin”, Ruosteenoja sanoo.

Kevättulvat vähenevät etelässä ja lännessä, missä lumen määrä on vähäisempi. Pohjois-Suomen kevättulvat jatkuvat nykyisen kaltaisina.

Kesä pitenee – luvassa hellettä ja sateita

Kesä pitenee vähintään parilla viikolla koko maassa.

Viidenkymmenen vuoden kuluttua Pohjois-Suomen kesä on nykyistä sateisempi. Muualla Suomessa kesäsateiden määrässä ei ole muutoksia nykyiseen verrattuna. Niiden laadussa on.

”Sateet vaihtelevat paikallisesti nykyistä enemmän. Voi olla pitkään kuivaa ja sitten kun sadetta saadaan, sitä tulee paljon kerralla. Rankkasateet yleistyvät jonkin verran”, Ilari Lehtonen sanoo.

Kesän keskilämpötilat nousevat vuosisadan loppuun mennessä pari kolme astetta. Pitkiä hellejaksoja tulee enemmän. Toisaalta myös viileämmät jaksot saattavat olla pidempiä. Vallitseva säätila ikään kuin jumittuu paikoilleen.

Tämä ilmiö johtuu ilmastonmuutoksesta. Napa-alueet ovat jo nyt lämmenneet suhteessa enemmän kuin päiväntasaaja, ja tämä kehitys jatkuu.

”Kun lämpötilaero napojen ja tropiikin välillä pienenee, yläilmakehän suihkuvirtaukset heikkenevät. Tästä syystä jäädään pidemmäksi siihen säähän mikä kulloinkin vallitsee”, Lehtonen sanoo.

Helteeseen jumittuminen lisää kuivuutta. Seurauksena voi olla nykyistä enemmän sadon menetyksiä ja metsäpaloja.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© COLOURBOX

Lannoitetta taivaalta riittää

Suomi pusikoituu.

Tämä on näkyvin asia, jonka ilmastonmuutos tekee luonnolle.

”Mitä enemmän sataa, sitä enemmän maahan laskeutuu typpeä. Hehtaaria kohden sitä tulee viidestä kahdeksaan kiloon vuodessa”, Riku Lumiaro sanoo.

Taivaalta tuleva lannoitelisä tarkoittaa sitä, että hiekkarannat ruohottuvat, dyynikankaat metsittyvät, rannat ruovikoituvat, mäntykankaat rehevöityvät, haat, niityt, ahot ja kosteikot kasvavat umpeen.

Karut ympäristöt katoavat.

Kaikkialla maisema kasvaa umpeen.

Vesien rehevöityminen jatkuu

Myös vesien rehevöityminen jatkuu, koska lämpötila nousee ja vesistöihin huuhtoutuu runsaampien sateiden takia enemmän ravinteita.

Ilmastonmuutos ei uhkaa vielä tässä vaiheessa sukupuutolla eläin- ja kasvilajeja Suomessa. Ainoastaan muutama tuntureiden lumenviipymäalueilla viihtyvä sammallaji on vaarassa.

Sen sijaan saamme uusia tulokaseläinlajeja, joista kerrotaan tarkemmin jutussa sivulla 21.

Viidenkymmenen vuoden päästä saksalainen lehtimetsävyöhyke on levinnyt Etelä-Suomeen ja kotoinen havumetsävyöhykkeemme on vetäytynyt pohjoisemmaksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© ISTOCKPHOTO

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista on sää isoin asia

Tiedemiehet ovat yksimielisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Heillä on sama ymmärrys myös siitä, mihin tilanne johtaa, jos mitään ei tehdä.

Mitä siis tapahtuu, jos ilmastonmuutosta ei hillitä kansainvälisin sopimuksin?

Silloin talveton talvi on murheistamme pienimpiä.

Ilmastonmuutos nimittäin pahentaa entisestään kuivuutta ja vesipulaa alueilla, joilla väestönkasvu on suurinta.

”Ihmisille syntyy iso paine lähteä liikkeelle, kun elinmahdollisuudet menevät”, Lumiaro sanoo.

Vuoden 2015 pakolaisaalto oli vain alkusoitto tulevalle, jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Ilmastonmuutosta pahentaa myös toinen maailmanlaajuinen megatrendi, köyhien keskiluokkaistuminen. On sinänsä hyvä, että Kiinassa, Intiassa ja monissa muissa kehittyvissä maissa köyhyys on vähentynyt.

Siitä on kuitenkin seurauksena lisää autoja, jääkaappeja ja sähkön kulutusta, eli lisää hiilidioksidipäästöjä.

Mallit ennusteille

Tässä jutussa esitetyt vuodenaikojen muutokset pohjautuvat ilmaston kehittymisestä tehtyihin ennusteisiin eli skenaarioihin.

Synkempi, niin sanottu RCP8.5-skenaario lähtee siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu tulevaisuudessakin yhtä nopeana kun nyt.

Tällöin ilmasto lähtisi lämpenemään 2040-luvun jälkeen yhä rajummin, mikä syventäisi maailmanlaajuisia ongelmia ja sysäisi esimerkiksi ennennäkemättömät väestömassat liikkeelle.

Maltillisempi, niin kutsuttu RCP4.5-skenaario pohjaa siihen, että kansainvälisiä ilmastosopimuksia saadaan aikaan ja päästöjä rajoitetaan muillakin tavoilla. Tässä vaihtoehdossa päästöt kasvavat aluksi hieman, mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla.

Tässä jutussa tarkastellaan tulevaisuuden vuodenaikoja maltilisemman vaihtoehdon valossa.

Jos päästöjä ei rajoiteta, ilmasto muuttuu niin rajusti Suomessakin, että tutkijat eivät lähde arvailemaan lopputulosta.

Ilmastonmuutoksen vaikutus vuodenaikoihin

© ISTOCKPHOTO

Vältetäänkö maapallon katastrofitila?

”Maapallo ajautuu ennen vuosisadan loppua katastrofitilaan, jos päästöjä ei rajoiteta ja synkempi ennuste toteutuu. Ympäristöhaitat olisivat kerta kaikkiaan niin suuria ja epätasaisesti jakautuneita, että se johtaisi sotiin, valtaviin nälkäkatastrofeihin ja massapakolaisuuteen”, Ilari Ruosteenoja sanoo.

Riku Lumiaro pitää synkempää ilmastoennustetta realistisena. Hänen mielestään on ihme, jos se ei toteudu.

Perusteeksi hän vyöryttää maailmanlaajuisia pahenevia ongelmia: väestö kasvaa, fossiilisen enegian kulutus kasvaa, ruoka- ja vesipulat vaivaavat, luonnon monimuotoisuus kaventuu.

”Pitäisikö kiinalaisilta kieltää autot ja jääkaapit? Lakkaammeko itse lentämästä ja muutamme yhtäkkiä elämäntapamme? Sitä paitsi puolet maailman sijoitusvarallisuudesta on suoraan tai epäsuorasti päästöjä tuottavilla toimialoilla. Jos tämä muutettaisiin äkkiä, seurauksena olisi finanssikriisi.”

Silti on niin, että koska kulutustottumukset ja sijoituspäätökset ovat ihmisten valintoja, niitä on mahdollista muuttaa.

”Meillä on kaikki mahdollisuudet hoitaa tämä, kunhan vai heräämme asian vakavuuteen”, Ruosteenoja sanoo.

Ainakin yksi asia on varma: ne päivät ovat ohi, jolloin sää vielä oli kevyt puheenaihe.

X