Hyviä uutisia! Otsonikerros palautuu vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastotaistelussa onnistutaan ja CFC-11-yhdisteen päästöt saadaan kuriin

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Otsonikerroksen ennustetaan palautuvan globaalisti noin vuoteen 2050 mennessä. Suurimmat haasteet ilmastotaistelussa liittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti CFC-11-yhdisteen pitoisuus ilmakehässä ei ole vähentynyt odotetusti. Ilmatieteen laitoksen tutkija Leif Backman kertoo tämän johtuvan todennäköisimmin uusista päästölähteistä.

”Luultavasti kyse on luvattomasta tuotannosta Aasiassa. CFC-11-yhdistettä käytetään vaahdotusaineena eristemateriaaleissa.”

Ilmastonmuutos voi hidastaa otsonikerroksen palautumista. Se lämmittää alailmakehää, mutta viilentää stratosfääriä. Myös stratosfäärin vesihöyrypitoisuus voi kasvaa ilmastonmuutoksen vuoksi mutta myös lisääntyneen metaanin määrän johdosta.

Nämä yhdessä voivat viivästyttää otsonikerroksen palautumista.

Kokonaisuudessaan otsonikerroksen tila on pysynyt samana 1990-luvulta

Otsonia tuhoavien aineiden käyttöä rajoittavaa, vuonna 1987 hyväksyttyä ja useamman kerran päivitettyä, Montrealin pöytäkirjaa voi pitää menestystarinana.

Kokonaisuudessaan otsonikerroksen tila on nimittäin pysynyt lähes 1990-luvun tasolla. Otsonikato ei ole voimistunut, ja sen toipumisesta on jopa havaittavissa heikkoja merkkejä erityisesti korkeammalla ilmakehässä.

”Otsonia tuhoavien aineiden huippu saavutettiin vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen pitoisuudet ovat olleet loivassa laskussa”, Backman kertoo.

Otsoni palautuu eri tahtiin eri puolella maapalloa

Otsonikato palautuu eri tahtiin eri puolella maapalloa. Otsoni on palautunut globaalisti noin vuoteen 2050 mennessä, pohjoisella pallonpuoliskon keskileveysasteilla noin vuoteen 2030 mennessä ja eteläisellä noin 2050 mennessä.

”Arktisilla alueilla se on palautunut noin vuoteen 2035 mennessä ja Etelämantereen yllä noin 2070”, Backman kertoo.

Suurin haaste on CO2-päästöjen leikkaaminen

Otsonia tuhoavien aineiden korvaaminen on ollut huomattavasti helpompaa kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

”Otsonia tuhoavat aineet ovat olleet käytössä laajalti, mutta niiden käyttökohteet ovat olleet rajalliset”, Backman selittää.

Suurin haaste tällä hetkellä onkin muun muassa fossiilisia polttoaineita poltettaessa syntyvien hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen.

X