Ratkesiko hupenevien hyönteiskantojen mysteeri? Tutkimus: Ilmastonmuutos tarjoaa hyönteisille tyhjien kaloreiden roskaruokaa
Ihmisiä on varoiteltu vuosia tyhjien kaloreiden ongelmasta, mutta nyt tyhjiä kaloreita on tarjolla myös hyönteisille.
Hyönteisille maistuva ravinto käy luonnossa ravintoarvoltaan yhä köyhemmäksi.
Tyhjillä kaloreilla voi olla vakavia vaikutuksia hyönteisille ja hyönteisten kyvylle selvitä muuttuvassa ilmastossa.
Tyhjien kaloreiden ongelma liittyy ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Kun ilmakehän hiilidioksipitoisuus lisääntyy, kasvien sisältämien ravinteiden tiedetään vähenevän ja sokerin määrän lisääntyvän.
Ilmiötä on tutkittu paljon ihmisille tärkeillä viljelykasveilla, mutta mitään ei ole tiedetty siitä, miten ilmiö vaikuttaa niihin lukemattomiin eläinlajeihin, jotka elävät yksinomaan kasviravinnolla?
Voisiko se esimerkiksi olla yhteydessä paljon keskustelua aiheuttaneeseen hyönteisten joukkokatoon? Ensimmäisessä asiaa selvitelleessä tutkimuksessa saatiin huolestuttavia tuloksia.
Heinäsirkkojen määrä laski lähes kolmanneksella
Oklahoman yliopiston tutkijat vertasivat pitkäaikaistietoja heinäsirkkojen runsaslukuisuudesta preerialla tietoihin kasvien ravintoainepitoisuuksista samalla ajanjaksolla.
Tutkimus toteutettiin Kansasissa sijaitsevalla biologisella asemalla, jossa on kerätty vuosien ajan aineistoa preeriaekosysteemin ekologisista muuttujista, mukaanlukien heinäsirkkojen massaesiintymiset ja populaatioromahdukset.
Kun tutkijat laittoivat kaiken heinäsirkkadatan yhteen, he havaitsivat – massaesiintymiset ja romahdukset poislukien – että heinäsirkkojen määrä alueella oli vähentynyt 30 prosentilla reilussa kahdessakymmenessä vuodessa.
Hyönteisille maistuvan heinän ravintoarvo oli laskenut
Seuraavaksi he selvittivät heinäsirkkojen ravinnon, eli preerialla kasvavien heinien, ravintoainepitoisuutta samalla ajanjaksolla. Tämä oli mahdollista, sillä alueelta on kerätty runsaasti näytteitä jo vuosikymmeniä.
Heinien analyysi osoitti, että vaikka niiden biomassa oli tarkastelujaksolla kaksinkertaistunut, niiden typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus oli laskenut noin 50 prosenttia ja natriumpitoisuus peräti 90 prosenttia.
Tämä vahvisti, että heinistä oli tullut heinäsirkoille eräänlaista roskaruokaa.
Miten hyönteisille käy tulevaisuudessa?
Tutkijat korostavat, että vastaavia tutkimuksia tarvitaan lisää sen ymmärtämiseksi, ovatko he törmänneet vain paikalliseen ilmiöön, vai onko se yleismaailmallisempi.
Jos kasviravinnon ravinnepitoisuus on alkanut laskea yleismaailmallisesti, se voi osin selittää sitä, miksi hyönteisten kannat vaikuttavat hupenevan eri puolilla maailmaa.
Mehiläispesistä löytyvä hunaja ja mehiläistoukat ovat karhujen herkkua. © Saku Soukka / KUVARYHMÄ /SKOY