Isännän manipulointi on viimeinen kiusa ennen hämähäkin kuolemaa – Loiseläimen päsmäröivä käytös on osin yhä mysteeri

Jaa artikkeliTilaa Seura
Polysphincta bonita -lajin nimi viittaa pistiäisen kauneuteen. © Diego Padúa ja Ilari Sääksjärvi
Professori Ilari Sääksjärven johtaman Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat etsivät ja kuvaavat tieteelle tuntemattomia lajeja. Monet niistä ovat kooltaan, ulkomuodoltaan tai elintavoiltaan erityislaatuisia.

Isännän manipulointi tarkoittaa loiseläimen kykyä ohjailla loisimisen kohdetta jollakin tapaa. Sitä on tutkittu jo pitkään, mutta tutkijoille ei ole vieläkään täysin selvää, miten se oikeastaan toimii.

Esimerkiksi uusi löydös, loispistiäislaji nimeltä Polysphincta bonita kummastuttaa kyvyllään manipuloida isäntänään toimivan hämähäkin käyttäytymistä. Se pystyy muuttamaan hämähäkin verkonkudontaa siten, että hämähäkki ei ennen kuolemaansa kudokaan normaalia pyyntiverkkoa, vaan turvallisen koteloitumispaikan loispistiäistoukalle.

Isännän manipulointi on luonnossa harvinaista

Pistiäisnaaras on valmis munimaan. Se lentelee Etelä-Amerikan sademetsissä etsien pahaa-aavistamatonta hämähäkkiä. Pistiäinen ei välitä niistä hämähäkeistä, jotka eivät kudo verkkoja, sillä niistä ei ole sille tarpeeksi hyötyä.

Löydettyään verkollaan istuskelevan hämähäkin hyökkää pistiäinen sen kimppuun ja lamauttaa pienellä myrkkymäärällä. Naaras munii yhden munan hämähäkin päälle ja jatkaa matkaansa etsiäkseen seuraavalle munalleen laskualustaksi kelpaavan hämähäkin.

Kun hämähäkki virkoaa, jatkaa se elämäänsä normaalisti kuoriutunut pistiäisen toukka selässään. Toukka syö hämähäkkiä vähä vähältä kasvaen ja vahvistuen itse. Hämähäkki on tuhoon tuomittu, mutta jatkaa elämäänsä normaalisti mahtamatta selässään kiikkuvalle loiselle mitään.

Isännän manipulointi on monimutkainen elintapa, jota nähdään luonnossa vain harvoin. Täysin varmoja ei olla, miten toukka tässä vaiheessa saa valjastettua hämähäkin avukseen. Todennäköisesti sen sylki vaikuttaa hämähäkkiin kemiallisesti, mikä saa hämähäkin muuttamaan käytöstään loisen eduksi.

Pistiäisen toukka on saanut hämähäkistä riittävästi ravintoa. Ennen kuolemaansa hämähäkki tekee toukalle vielä viimeisen palveluksen. Manipulointi on onnistunut ja hämähäkki kutoo toukan suojaksi roikkuvan verkkohäkin, jonka turvissa toukka koteloituu.

Kotelosta kuoriutuu aikuinen pistiäinen ja sykli alkaa alusta.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy koko ajan

Uusia lajeja löydetään joka vuosi valtaisa määrä tieteen kehittyessä ja tutkijoiden kansainvälisen yhteistyön tiivistyessä. Kuitenkin muun muassa väestönkasvun, viljelysmaan lisäämisen ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämä luontokato tuhoaa eläin- ja kasvilajeja jatkuvalla syötöllä.

”Tilanteesta tekee ehkä vielä pelottavamman jo pelkkä ajatus siitä, kuinka paljon me menetämme lajeja ennen kuin edes löydämme niitä tieteelle”, professori Ilari Sääksjärvi sanoi Ylen haastattelussa viime syksynä.

Tänä vuonna julkaistu maailmanlaajuinen Dasguptan raportti selvitti luonnon taloudellista arvoa ihmiskunnalle, jotta luontokadon negatiivinen vaikutus voidaan pistää luvuiksi ja jotta luonnon monimuotoisuuden hyöty saa ansaitsemansa taloudellisen arvon.

”Toivon, että kertomalla uusien lajien tarinoita kiinnitämme huomiota tieteelle tuntemattomiin uskomattomiin lajeihin ja vaikutamme ihmisten haluun pysäyttää luontokato”, Sääksjärvi sanoo.

Turun yliopiston tutkijat ovat nimenneet tieteelle tänä vuonna jo 53 uutta eläinlajia.

X