Japaninbulbuli söi sauvasirkan – ja kappas: Linnun ulosteen mukana putosi munia, joista kuoriutui eläviä poikasia

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Tutkijat poimivat japaninbulbulin ulosteesta munia (vas.), joista kuoriutui sauvasirkkoja.
Tutkijat poimivat japaninbulbulin ulosteesta munia (vas.), joista kuoriutui sauvasirkkoja. © Kobe University
Sauvasirkan munat ovat erittäin sitkeitä ja kestäviä. Japanilaistutkijat saivat niistä idean.

Monet kasvit levittävät elinpiiriään lintujen avulla.

Ne houkuttelevat lintuja syömään hedelmiään, ja sen jälkeen siemenet hulahtavat vahingoittumattomana lintujen suoliston läpi ja tippuvat ulosteen mukana maahan.

Näin kasvit voivat levitä kilometrien päähän alkuperäiseltä kasvupaikaltaan.

Japanilaiset tutkijat ovat havainneet ensimmäisen kerran, että sauvasirkat voivat käyttää samaa leviämisstrategiaa.

Löydön jäljille johtivat sauvasirkan munat, jotka ovat erittäin sitkeitä ja kestäviä. Se sai tutkijat ajattelemaan, että osa niistä voisi säilyä hengissä matkan linnun ruoansulatuskanavan lävitse.

He testasivat hypoteesiaan syöttämällä sauvasirkkoja japaninbulbulille, joka käyttää sauvasirkkoja luontaisestikin ravinnokseen

Tulokset osoittivat, että 5–25 prosenttia munista selvisi linnun ravintokanavan lävitse vahingoittumattomana. Näistä munista kuoriutui eläviä poikasia.

Tutkimuksessa käytettiin kolmen eri lajin sauvasirkkoja.

Sauvasirkkojen monet lajit lisääntyvät neitseellisesti, joten naaraiden sisällä on aina munia.

Muutkin hyönteiset hyödyntävät samaa strategiaa

Vaikka sauvasirkat voivatkin levittäytyä kasvien tavoin, se ei ole niiden keskeinen leviämisstrategia.

Kasvit, jotka leviävät lintujen avulla, houkuttelevat lintuja syömään hedelmiään.

Sauvasirkat sen sijaan viettävät piilottelevaa elämää, jotta linnut eivät söisi niitä.

Jos ne kuitenkin joutuvat lintujen vatsaan, niiden jälkeläisillä on edelleen mahdollisuus selviytyä, ja joskus jopa levitä uusille elinalueille.

Leviämisstrategiaa voivat hyödyntää muutkin hyönteiset.

Se voisi joissakin tapauksissa selittää, miksi hitaita ja huonosti leviäviä lajeja on löytynyt kaukaisilta saarilta ja muilta vaikeapääsyisiltä alueilta.

X